Haluatko hyvää terveydenhoitoa nopeasti ja edullisesti? Lähde nyt terveysturistiksi Viroon

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© istock
Edulliset hinnat ja nopea hoitoon pääsy houkuttelevat suomalaisia lääkäriin Suomenlahden toiselle puolen. Asiantuntijamme kertovat, miten hoitoon Virossa pääsee ja mitä se vaatii.

1. Mistä löydän hyvän lääkärin ja hoitopaikan Virossa?

Potilas on hoitopaikan etsinnässä pitkälti Virossa hoidettavana käyneiden kokemusten varassa. Kattavaa rekisteriä maan palveluntuottajista ei ole, eikä Virossa rekisteröidä järjestelmällisesti hoitovirheitä.

Maassa ei toistaiseksi ole laaturekisteriä, joka kertoisi esimerkiksi toimipaikoittain tehtyjen toimenpiteiden määrät ja mahdolliset komplikaatiot.

Lääkäreiden ammattitaidosta tuskin tarvitsee olla huolissaan. Viro on EU-maa, ja työnvoiman vapaa liikkuvuus kuuluu Euroopan Unionin keskeisiin periaatteisiin. Lääkärityövoiman vapaan liikkuvuuden edellytyksenä on, että maan lääkärikoulutus täyttää unionin ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset.

Virossa on kautta aikain opiskellut ja opiskelee tälläkin hetkellä suomalaisia, jotka valmistuttuaan istuvat hyvin suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään. Suomessa työskentelee myös paljon virolaisia lääkäreitä.

Hoitoa annetaan kunkin maan kansallisen lainsäädännön ja terveydenhuoltojärjestelmän mukaisesti. Tämä voi periaatteessa tarkoittaa sitä, että potilasta voidaan hoitaa Virossa menetelmillä, jotka ovat Suomessa virallisen lääketieteen ulkopuolella.

2. Miten sairaushistoriani ja Viron hoito keskustelevat keskenään?

Tietojärjestelmämme eivät keskustele keskenään, eivätkä lääkärit taida konsultoida toisiaan lahden yli. Viroon hoitoon hakeutuvan potilaan tulee olla itse aktiivinen ja huolehtia siitä, että hänellä on esittää sikäläiselle lääkärille omasta sairaushistoriastaan kattavat dokumentit.

Suomalaisia hoitavat pääasiassa suomea puhuvat lääkärit, mutta potilaan olisi hyvä puhua ja ymmärtää myös englantia. Jos lähtötilanne on potilaan perussairauksien vuoksi hankala, on turvallisempaa hoidattaa itsensä kotimaassa.

3. Miksi suomalaiset hakeutuvat Viroon hoitoon?

Suurin syy lienee yksityissektorilla tapahtuvan hoidon kotimaan hintoja edullisempi hinta ja toinen syy nopeampi hoitoon pääsy. Viroon hakeudutaan hoitoihin, joihin on täällä pitkät jonot tai vaikea päästä, kuten hammashoitoon ja esteettisen kirurgian toimenpiteisiin.

Suomessa lihavuusleikkaukseen pääsyn kriteerit ovat toistaiseksi aika korkeat, mikä saattaa houkutella hakeutumaan lihavuusleikkaukseen Suomenlahden toiselle puolen.

4. Mihin otan yhteyttä, jos terveyspalvelut Virossa kiinnostaa?

Jokaisessa EU-maassa on vähintään yksi rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste, joka antaa tietoa maan terveyspalveluista. Sen yhteystiedot löytyvät www.hoitopaikanvalinta.fi-sivustolta. Sieltä löytyy kattava paketti tietoa ulkomaille hoitoon hakeutumisesta.

EU-maan kansalaiset voivat käyttää toisen maan terveydenhuollon palveluita vastaavalla tavalla kuin maassa asuvat henkilöt. Edellytyksenä tälle on, että kuuluu jonkun EU-maan sosiaaliturvan piiriin.

Onko potilas luulosairas, vai eikö lääkäri vain tunne tai tunnista hänen tautiaan? Aiemmin esimerkiksi astmaa pidettiin mielen aiheuttamana sairautena.

© Lehtikuva

5. Miten etenen, kun olen löytänyt hoitopaikan?

Potilas sopii itse hoidonantajan kanssa hoitojärjestelyistä ja toimittaa tarvittavat potilasasiakirjat hoidonantajalle. Omat tiedot kannattaa tarkistaa Omakanta-palvelusta. Osa hoidonantajista voi edellyttää lähetettä.

Potilas huolehtii itse matka-, yöpymis- ja tarvittaessa tulkkauspalveluista. Matkat korvataan vastaavan suuruisina, kuin ne olisi tehty Suomessa lähimpään mahdolliseen hoitopaikkaan.

6. Mikä on maksusitoumukseen liittyvä ennakkolupa ja miten sitä haetaan?

Ennakkolupa tarkoittaa maksusitoumusta, jonka perusteella potilaan kotikunta vastaa ulkomailla annetun hoidon kustannuksista. Potilas maksaa hoidosta saman asiakasmaksun kuin paikalliset. Vuonna 2016 ennakkolupia myönnettiin 126 kappaletta.

Ennakkolupaa haetaan Kelasta. Hakemuksessa kysytään, miksi haluaa hakeutua hoitoon ulkomaille ja mihin sairauteen hoitoa haluaa. Hoitopaikan olisi hyvä olla tässä vaiheessa tiedossa. Hakemukseen liitetään lääkärin lausunto potilaan tilasta tai hoitokertomus.

7. Kuka päättää ennakkoluvan myöntämisestä?

Kun hakemus on saapunut Kelaan, Kelasta otetaan yhteyttä kotikunnan julkiseen terveydenhuoltoon, jossa päätetään, myönnetäänkö lupa vai ei.

Lupa pitää myöntää, jos hoidontarve on lääketieteellisesti perusteltu, potilaalla olisi oikeus Suomen julkisessa terveydenhuollossa samaan hoitoon eikä julkinen sektori voi järjestää hoitoa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa.

Lupaa harkitaan potilaan tilanteen mukaisesti. Vuonna 2016 tulleista hakemuksista vähän yli puolet hyväksyttiin.

Hoitoon voi myös hakeutua omin päin ilman ennakkolupaa ja hakea korvauksia Kelalta jälkikäteen. Korvausten käsittelyaika on Kelassa noin neljä kuukautta.

8. Millaisia korvauksia hoidosta saa, jos hakeutuu siihen ilman ennakkolupaa?

Kela korvaa ulkomailta haettua hoitoa sairausvakuutuslain perusteella samoin perustein kuin yksityistä terveydenhuoltoa Suomessa. Jotta hoito korvataan, sen on oltava sellaista, että se korvattaisiin myös Suomessa. Esimerkiksi esteettistä ja proteettista hammashoitoa, kuten puuttuvien hampaiden korjaamista hammasimplanteilla, ei korvata.

Korvausten määrää ja korvattavia toimenpiteitä voi arvioida Kelan julkaisemasta taksaluettelosta.

Jos ennakkoluvasta huolimatta joutuu maksamaan kaikki kustannukset, korvaa Kela hoidon joko paikallisen tai suomalaisen asiakasmaksun mukaan.

9. Mitä jos hoito ja toimenpiteet epäonnistuvat?

Potilasvakuutuskeskus ei korvaa ulkomailla tapahtunutta hoitovirhettä, vaan potilasvahingon sattuessa noudatetaan aina hoitoa antavan maan lainsäädäntöä ja potilasvakuutuksia.

Jos potilas haluaa korvauksia epäonnistuneesta hoidosta, hän saa toimintaohjeet Viron rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteestä.

Korjaava hoito voidaan tehdä Suomessa.

Metformiini on maailman myydyin diabeteslääke. © 123RF

10. Saako virolaisella reseptillä Suomesta lääkkeitä ja päinvastoin?

Virolainen resepti ei päde Suomessa eikä toisinpäin, mutta eurooppalainen lääkemääräys pätee. Se on paperiresepti, johon lääkäri kirjoittaa lääkkeen vaikuttavan aineen. Potilas maksaa itse Suomen rajojen ulkopuolella ostamansa lääkkeet ja hakee myöhemmin korvausta Kelasta.

Suomi ja Viro kehittävät parhaillaan sähköiset reseptimme yhdistävää palvelua, mutta sen käyttöön otto on vasta tulevaisuutta.

Asiantuntijoina Hannu Halila, LKT, varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto (kysymykset 1,2,3) ja Pia Blomqvist, suunnittelija, KELA/Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste (kysymykset 4,5,6,7,8,9 ja 10).

X