Jarkko ihmettelee: Miksi en pysty puhumaan seksistä?

Vaikka Jarkko on muutoin puhelias, seksistä puhuminen ei ota onnistuakseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vaikka Jarkko on muutoin puhelias, seksistä puhuminen ei ota onnistuakseen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Anna Muurinen

Jarkko, 38, on poikkeuksellinen suomalaismies, sillä hän on aina puhunut äitinsä kanssa kaikista mahdollisista asioista. Avoin ja vilkas mies pitää itseään hyvin avoimena myös ystäviensä suhteen.

Ihmetyksekseen hän on huomannut, ettei pysty puhumaan kaikkein intiimeimmistä asioistaan juuri sen ihmisen kanssa, jolle ne asiat eniten kuuluvat. Tyttöystävän edessä Jarkko menee lukkoon.

”Meillä on joskus hyviä, pitkiäkin keskusteluita, mutta ne koskevat aina arkisia asioita. Kun minun pitäisi puhua jostain todella tärkeästä asiasta, menen aivan mykäksi. En löydä sanoja lainkaan”, Jarkko kuvailee.

Kaikkein vaikeinta Jarkolle on puhua omista seksuaalisista haluistaan. Seksi sinänsä on ollut hänelle nautinnollista, mutta aloitteellisuus ja vaihtelu puuttuvat siitä kokonaan, koska sanoja ei yksinkertaisesti ole.

”Kun kerran oikein masennuin omasta saamattomuudestani, tajusin tyttöystäväni vähättelevän sanomisiani. Vähän aikaa sitten, kun yritin kertoa viikkotolkulla mielessäni valmistelemaani asiaa, hän puuskahti että ’ei se nyt noin vaikeaa voi olla!’. Menin aivan lukkoon, ja keskustelu päättyi siihen.”

”Hän on muutenkin vahva persoona ja tottunut siihen, että hänen mielipiteitään kuunnellaan. Niinpä teemme useimmiten, kuten hän haluaa.”

Jarkko pohtii, onko hänen puhumisvaikeutensa seurausta tyttöystävän hyökkäävyydestä. Ja voisiko ominaisuudesta parantua ilman, että hänen täytyisi erota tyttöystävästään.

”Olen muutaman kerran ryhtynyt huutamaan jostain ihan mitättömästä asiasta, ihan vain siksi, että hän kuuntelisi minua edes hetken.”

Yhteinen sanasto käyttöön

Kun avoin keskustelu mistä tahansa tärkeästä asiasta on vaikeaa, on selvää ettei seksistäkään ole helppo puhua. Jarkko kokee tyttöystävänsä hyökkääväksi ja alistuu itse niin, ettei saa sanottua mitään. Keskustelun eteneminen on mahdotonta.

Jarkon olisi hyvä kertoa tyttöystävälleen, millaisiksi hän nämä keskustelutilanteet kokee. Kannattaa puhua syyttelemättä ja kertoa omista tunteistaan ja siitä, miten tilanteet häneen vaikuttavat. Se, mihin Jarkko voi eniten vaikuttaa, on hän itse. Hänen toimintatapansa vaikeissa tilanteissa ovat joko mennä lukkoon tai alkaa huutaa. Kumpikaan tapa ei ole rakentava. Hänen kannattaisi miettiä, miten saisi rohkeutta sanoa omat mielipiteensä ja pysyä samalla rauhallisena ja yhteistyökykyisenä.

On hyvä muistaa, että he ovat tyttöystävän kanssa samalla puolella, puhumassa yhteisistä asioista. He eivät ole kilpailijoita eivätkä vihollisia toisilleen. Kommunikaatio ei myöskään ole vallankäytön kenttä. Heillä on molemmilla todennäköisesti erilaiset mallit omista lapsuudenperheistään. Näistä olisi hyvä yhdessä jutella, niin voisi löytyä yhteistä ymmärrystä.

Jarkkoa voisi auttaa se, että hän miettisi valmiiksi omassa mielessään, mitä haluaa sanoa ja kysyä. Hänen kannattaisi etsiä omaan suuhunsa sopiva termistö, jota on luontevaa käyttää.

Paula Ruotsalainen, seksuaali- ja pariterapeutti, Vantaan seurakuntien Perheasiain neuvottelukeskus.

Vastuu on molemmilla

Seksuaalisuudesta puhuminen on herkkä paikka. Omien toiveiden esittäminen ääneen voi pelottaa. Uskallanko avautua? Entä jos sanomaani ei arvosteta?

Jarkko kertoo, että hänen on helppoa puhua äitinsä sekä ystäviensä kanssa, mikä on hyvä ja onnellinen asia. Tyttöystävän kanssa siirrytään kuitenkin toiselle tunnetasolle. Ystävien parissa keskustelu voi olla turvallista ja pintapuolista syvällisissäkin aiheissa. Kumppanin kanssa ihminen on paljaampi. Mikäli suhteessa on luottamusta ja uskoa siihen, että sinut hyväksytään, voi puhuminen herkistäkin asioista onnistua.Onko suhteessa luottamusta? Uskaltaako Jarkko olla oma itsensä ja näyttää tunteensa?

Jarkko kokee tyttöystävänsä voimakasluonteisena ja hyökkäävänä. Jotta tilanne voisi muuttua, Jarkon olisi hyvä tarkastella omaakin toimintaansa. Kuinka hän ilmaisee pettymystä tai kiukkua? Jättäytyykö vastuu Jarkon tunteista ja hyvinvoinnista tyttöystävän kannettavaksi. Vai voisiko siitä huolehtia itse pyytämällä rauhallisesti mutta napakasti suunvuoroa?

Millaisia sanoja Jarkko käyttää kuvitellessaan ja suunnitellessaan keskustelua kumppaninsa kanssa? Voisiko keskeisiä asioita kirjoittaa ylös, jotta tositilanteessa ajatus pysyisi selkeänä? Olisiko Jarkon helpompaa kertoa ajatuksistaan kirjeessä tai sähköpostissa?

Tarvittaessa puheyhteyden rakentamiseen ja turvallisen keskusteluilmapiirin luomiseen kannattaa hakea apua ammattilaiselta.

Henriikka Sundell, seksuaalineuvoja, Sexpo.

X