Luulitko, että kesällä pärjää vähemmillä unilla? Tämä on totuus nukkumisesta ja unentarpeesta

Kesälläkin kannattaa malttaa mennä ajoissa nukkumaan. Uniterapeutti Susan Pihl Uniliitosta muistuttaa alkuyön tärkeistä tunneista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kesälläkin kannattaa malttaa mennä ajoissa nukkumaan. Uniterapeutti Susan Pihl Uniliitosta muistuttaa alkuyön tärkeistä tunneista.
(Päivitetty: )
Teksti: Virve Järvinen

Univaje ei haittaa kesällä yhtä paljon kuin talvella

Tarua.

Moni kokee pärjäävänsä valoisaan vuodenaikaan lyhyemmillä unilla kuin talvikautena, mutta oikeasti ihmisen unentarve ei vähene kesällä. Liian vähäinen uni muuttaa ihmisen aineenvaihduntaa terveyden kannalta haitallisesti.

Valo estää nukahtamista ja univalverytmiä säätelevän melatoniinin eritystä, sekä herättää aamulla liian varhain. Pimennysverhot helpottavat valoisassa nukkumista.

Kesäiltana kukkuminen on haitallisempaa kuin pitkät aamu-unet

Totta.

Alkuyön ensimmäiset tunnit ovat tärkeimmät, sillä niissä on eniten syvää unta. Syvässä unessa hermosto elpyy ja aivot lepäävät. Sen aikana selkäydinneste huuhtelee aivoja ja poistaa niistä aineenvaihduntatuotteita ja kuona-aineita. Jos niitä pääsee kertymään aivoihin liikaa, on se aivojen toiminnalle haitallista.

Unesta kannattaa napata kiinni heti, kun nukuttaa. Muuten seuraavaa nukahtamisvaihetta voi joutua odottamaan pari tuntia.

Unirytmi palautetaan aikaistamalla aamuja

Totta.

Keskiyöhön kestänyt valvominen ja seuraavaan puoleen päivään venyvät unet siirtävät rytmiä eteenpäin jo kahdessa päivässä. Arkeen paluu tapahtuu hitaammin.

Kivuttomimmin unirytmin aikaistaminen sujuu, kun sen aloittaa pari viikkoa ennen loman loppua. Jos tavoitteena on herätä kaksi tuntia varhemmin, herätyskello pirahtaa aina 10 minuuttia edellistä päivää aikaisemmin.

X