Painajaiset voivat olla merkki mielenterveyden häiriöstä – Unitutkija kertoo, milloin kannattaa hakea ammattiapua
Unien merkitysten tulkinta on silkkaa viihdettä. Toistuvat painajaiset sen sijaan saattavat kertoa, että mieltä painaa jokin käsittelemätön asia.
On arvoitus, mitä solujen sisällä tapahtuu tietyillä aivojen alueilla, kun tavallinen uni muuttuu painajaiseksi. Sen sijaan tiedetään, että psyykkinen hyvinvointi ja pitkäkestoinen olotila vaikuttavat unien sisältöön ratkaisevasti.
Unia nähdään läpi yön kaikissa univaiheissa, vaikka niitä ei aamulla muistaisikaan. Tavallinen uni voi muuttua painajaiseksi, kun siihen ilmaantuu ahdistavaa tunnesisältöä.
”Unissa ei ole mitään symboliikkaa”
Iltayöstä vuorottelevat syvän ja kevyen perusunen vaiheet. Puolivälissä yöunta uni kevenee, minkä jälkeen se sisältää kevyttä perusunta ja runsaasti vilke- eli REM-unta.
Surrealistisimmat ja todentuntuisimmat unet nähdään vilkeunen vaiheissa, jotka toistuvat noin puolentoista tunnin välein. Erityisesti painajaisissa alitajunta kehittää unelle juonen ja yhdistelee yllättäviäkin asioita toisiinsa. Uni voi voimakkaan tunnelatauksen takia kohottaa verenpainetta ja säpsäyttää ihmisen hereille sydän tykyttäen.
Piinavatko painajaiset? © Istockphoto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan painajaisiin kannattaa kiinnittää huomiota, jos ne vaivaavat usein. Hyvä keino lievittää painajaisten tuomaa pahaa oloa on kertoa unesta jollekin.
”Usein auttaa, kun saa siihen toisen näkökulman. Itsekin kannattaa pohtia, mistä moinen painajainen voisi johtua. Liikaa ei kuitenkaan kannata takertua analysoimaan, ettei asia jää ahdistamaan ja palaa uudestaan painajaisena”, Partonen toteaa.
Jos pahoja unia näkee viikoittain tai useammin ja valveillakin ahdistaa, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen pakeille.
”Tällöin taustalla saattaa olla sairausperäistä ahdistusta, masennusta tai päihteidenkäyttöä, joka vaivaa muutenkin kuin unissa”, Partonen sanoo.
Ahdistavista unista voi siis osittain päätellä, että niiden taustalla voi olla mielenterveyden häiriö. Unien varsinainen tulkinta on kuitenkin pelkää viihdettä.
”Unissa ei ole mitään symboliikkaa. On hyvin yksilöllistä, mitä unikuvissa nousee niin sanotusti silmien eteen.”
Psykologinen puolustusmekanismi suojelee
Ihmisen mieli voi sulkea muistilokeroihin asioita, joita hän ei muista valveilla ollessaan.
”Tämä on psykologinen puolustusmekanismi, jos ihminen ei halua muistaa jotakin, esimerkiksi traumaattista kokemusta”, sanoo Partonen.
Unet yhdistelevät ajatuksia ja asioita, jotka nousevat alitajunnasta suodattamattomina. Unissaan voi täten kohdata asioita, jotka mieli on sulkenut muistilokeroiden syövereihin.
”Unen näkijälle asia ei välttämättä selviä yhdellä kertaa, vaan se saattaa toistua unessa vielä useasti, ennen kuin sen merkitys kirkastuu.”
Eräänlainen puolustusmekanismi on myös se, että unissa esimerkiksi henkilöiden kasvot ovat harvoin täysin samanlaisia kuin todellisuudessa. Vaikka aluksi unen henkilö vaikuttaisi tutulta, tarkemmin mietittynä huomaakin, etteivät piirteet täysin täsmääkään. Surrealistisiksi äityvät unet yhdistelevät eri piirteitä.
”Olisi aika raskasta, jos näkisimme unissakin täysin samat asiat kuin valveilla ollessamme. Emmehän me tietäisi, mikä on totta ja mikä ei”, toteaa Partonen.
Toistuvaa painajaista kannattaa pohtia
Samanlaisena toistuvan painajaisen taustalla on usein jokin hyvin pelottava tilanne, jossa on ollut fyysisen vammautumisen ja väkivallan uhka tai tämä uhka on toteutunut. Henkilö on voinut olla myös kuolemanvaarassa.
”Elämän aikana sattunut liikenneonnettomuus, pahoinpitely tai muu kaltoinkohtelu on aiheuttanut järkytyksen ja saattaa jäädä vaivaamaan, jolloin puhutaan traumaperäisestä stressihäiriöstä”, Partonen kertoo.
Toistuvien painajaisten lisäksi traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivä henkilö saattaa valveilla ollessaankin nähdä vilauksia tapahtuneesta ja kokea pelkotiloja. Tällöin on selvää, että asian käsittelemiseen kannattaa hakea apua terveydenhuollon ammattilaiselta.
Satunnaisista painajaisista ei tarvitse huolestua
Partonen muistuttaa, että painajaiset kuuluvat jossain määrin normaaliin nukkumiseen. Huolestua kannattaa vasta, jos ahdistuksen tai masennuksen oireet vaivaavat myös valveilla.
THL:n vuonna 2017 tehdyn FinTerveys -tutkimuksen mukaan yli 30-vuotiaista suomalaisista naisista 49 prosenttia oli nähnyt kuluneen kuukauden aikana painajaisia. Miehistä pahoja unia kertoi nähneensä 45 prosenttia.
Yleisimmillään aikuisväestön painajaiset näyttivät olevan 60–69 ikävuoden tienoilla. Lisäksi ne olivat mainittavan yleisiä yli 80-vuotiailla naisilla.