Kiusallinen kynsisieni

Kynsisieni on sitkeä vaiva, joka ei parane itsestään. Sen hoitoon kannattaakin varautua kärsivällisyydellä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kynsisieni on sitkeä vaiva, joka ei parane itsestään. Sen hoitoon kannattaakin varautua kärsivällisyydellä.
(Päivitetty: )
Teksti: Pirkko Tuominen

Kynsisieni eli kynnen sienitulehdus, kynsisilsa on suomalaisista aikuisista noin joka kymmenennellä. Se syntyy, kun kynnessä alkaa kasvaa tartuntana saatu rihmasieni.

Yleisimmin kynsisieni ilmaantuu varpaaseen

Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen tietää, miksi kynsisieni pesiytyy useimmiten varpaiden kynsiin. Sormien kynsissä se on harvinainen.

”Kynsisieni viihtyy parhaiten lämpimissä, kosteissa olosuhteissa. Jalat hautuvat ja hiostuvat usein kengissä, ja sieni tarttuu helposti varpaiden kynsiin kosteilta pinnoilta, kuten uimahallien sekä yleisten suihku- ja pukuhuonetilojen ja saunojen lattioilta.”

Kynsisieni yleistyy iän myötä. Tavallisimmin se vaivaa keski-ikäisiä ja iäkkäämpiä miehiä. Osasyynä tähän saattaa olla huonosti hengittävien sukkien ja jalkineiden käyttö, voimakas jalkahikoilu tai huoleton jalkahygienia.

”Kynsisieni ei ole yleensä vaarallinen, mutta hoitamattomana se voi levitä muihin kynsiin ja varpaiden väliin jalkasilsaksi. Se voi lisätä muun muassa diabeetikon riskiä saada ruusu tai muu bakteeri-infektio.”

Kynsisienen oireet

Kynsisilsaa on syytä epäillä, jos kynnen väri muuttuu kellertäväksi, valkoiseksi tai tummaksi, kynsi paksuuntuu, murenee, lohkeilee tai liuskoittuu. Kynsisilsaa on useita erilaisia muotoja. Yleisin on kynnen kärjestä tai sivusta alkava silsa, joka leviää hiljalleen kynnen tyveä kohti.

Kynsisilsa iskee yleensä ensimmäisenä isovarpaan kynteen. Kun kynsisieni on pesinyt isovarpaassa aikansa, se alkaa pikkuhiljaa levitä muihin varpaisiin. Jos sienitulehdus pääsee etenemään, se voi olla kivulias ja haitata kenkien pitämistä. Kynsi voi myös irrota.

Näin kynsisieni tutkitaan

Jos lääkäri epäilee kynsisilsaa, diagnoosi varmistetaan mikroskooppinäytteellä ja sieniviljelyllä. Laboratoriohoitaja puhdistaa kynnen spriillä ja vuolee vaurioituneesta kynnestä näytteen. Vastaus sieniviljelystä saadaan 4–6 viikossa.

Kynsisientä ei saa hoitaa ennen näytteen ottamista, sillä lääkepitoisuudet säilyvät kynnessä pitkään sienilääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. Hoidon ja näytteenoton välillä pitää olla vähintään kolme kuukautta, jos on käytetty paikallishoitovalmisteita ja kuusi kuukautta, jos potilas on syönyt sisäistä sienilääkettä.

Kaikki kynsimuutokset eivät johdu kynsisienestä

Kaikki kynsimuutokset eivät johdu sienestä. Esimerkiksi toistuvasta kengän hankaamisesta aiheutunut vaurio voi muistuttaa sienen aiheuttamia oireita. Se on nuorilla tavallisin syy kynsimuutoksiin. Varsinkin pikkuvarvas hankautuu helposti, ja jos vain pikkuvarvas on rosoinen ja rikkinäinen, syy tuskin on kynsisienessä.

Kynnessä voi olla myös ikään tai jalkojen huonoon verenkiertoon liittyviä kasvuhäiriöitä. Myös hiiva ja psoriasis voivat aiheuttaa samankaltaisia muutoksia.
Kynnen muuttuneen ulkonäön takia lääkäriin tulevista potilaista vain noin puolella on sienitulehdus. Siksi on tärkeää, että kynnestä otetaan aina sieninäyte ennen suun kautta aloitettavaa lääkehoitoa.

Kynsisienen tarttuminen

Monia huolestuttaa kynsisienen leviäminen perheenjäseneltä toiselle. Se on kuitenkin harvinaista. Kylpyhuoneen lattiaa ei siis tarvitse desinfioida eikä kotisuihkuun mennä sandaalit jalassa.

Toiset ovat alttiimpia saamaan sienitulehduksia, ja sen saa tavallisesti yleisistä tiloista. Kuitenkaan esimerkiksi kynsisaksia tai -viilaa ei kannata lainailla perheenjäseneltä toiselle.

Kynsisienen hoito

Jos lähemmäs puolet kynnen pituudesta on sairas ja kynsisieni halutaan häätää, tarvitaan sisäinen sienilääkitys. Tablettimuotoisia kynsisienilääkkeitä on useita erilaisia. Niistä yleisimmin käytössä on terbinafiini, jota otetaan kerran päivässä 3–6 kuukauden ajan. Hoidon kesto riippuu siitä, kuinka laajasta sienitulehduksesta on kyse. Varpaiden kynnet kasvavat aikuisilla hitaasti, ja sairas kynsi poistuu pikkuhiljaa kynnen kasvun kautta.

Kynsisieni ei parane itsekseen. Mutta jos kynsisilsa aiheuttaa vain kosmeettista haittaa, sen voi jättää hoitamattakin. Tai sitä voi hoitaa apteekista saatavilla paikallishoidoilla, kuten lääkekynsilakalla. Ilman reseptiä saatavat valmisteet eivät yleensä paranna sientä, mutta estävät sen leviämästä.

Jos kynsimuutoksia on vain kynnen kärjessä, jalkahoitaja voi poistaa sairastuneen kynnenosan ja siistiä kynnen. Iäkkäillä ihmisillä voi olla järkevämpää tyytyä pitämään kynsisilsa kurissa, sillä hoitoaika on pitkä ja sisäisellä sienilääkkeellä voi olla ikäviä sivu- sekä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

Kynsisieni paranee hitaasti ja onnistuneenkin lääkehoidon aikana voi kestää useita kuukausia ennen kuin kynsi paranee. Lääkeaine vaikuttaa kynnessä vielä hoidon lopettamisen jälkeen, ja lopullinen hoitotulos nähdään vasta viikkojen kuluttua hoidosta.

Aina kynsisieni ei parane. Kynsisienen saa myös helposti uudelleen.

Riskitekijät

Kynnen sienitulehduksen riskiä lisäävät ikääntyminen ja perinnöllinen alttius. Sen riskiä voivat lisätä myös voimakas jalkahikoilu, huonosti hengittävien jalkineiden käyttö, heikentynyt verenkierto ja paljasjaloin kävely kosteissa yleisissä tiloissa.

Ehkäise kynsisieni

Käytä hengittäviä sukkia ja kenkiä. Pidä jalat kuivina ja puhtaina. Älä lainaa kynsisaksia ja -viiloja muille. Käytä kosteissa yleisissä tiloissa tossuja tai sandaaleja.

Asiantuntijana iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen Jyväskylän Terveystalosta.

Lue myös Anna.fi: Kellonlasikynnet eli kynsien epätavallinen pyöristymä voi viitata sairauteen – tai sitten ei

Artikkelia on muokattu 13.6.2023 klo 18:00 

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X