Ruusu eli erysipelas: Ruusun oireet, vaarallisuus ja hoito? – lue asiantuntijalääkärin vastaukset

Ruusu on ihosairaus, joka edellyttää aina antibioottihoitoa. Sen aiheuttaa bakteeri, joka pääsee elimistöön useimmiten ihorikon kautta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuva: Colourbox

Ruusu on ihosairaus, joka edellyttää aina antibioottihoitoa. Sen aiheuttaa bakteeri, joka pääsee elimistöön useimmiten ihorikon kautta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

Ruusu eli erysipelas esiintyy usein toispuoleisesti alaraajassa, mutta se voi ilmaantua myös kasvoille ja ylävartaloon. Millaisia oireita ruusu aiheuttaa, onko se vaarallinen ja miten sitä hoidetaan. Kysyimme iho-tautien ja allergologian erikoislääkäriltä 10 kysymystä ruususta.

1. Mikä on ruusu?

Ruusu eli erysipelas on streptokokki-bakteerin aiheuttama korkeakuumeinen tulehdus. Sen aiheuttaja on yleensä sama bakteeri, joka aiheuttaa myös angiinan ja tulirokon. Yleisimmin ruusu tulee jalkaan, sitten käteen. Joskus tulehdus voi tulla pään alueelle ja harvoin vartaloon. Bakteeri ei yleensä läpäise tervettä ihoa. Usein se pääsee elimistöön varvasvälin pienestä hankaumasta tai haavasta. Ruusu ei tartu pisaratartuntana, eikä ehjän ruusualueen koskettelu ole vaarallista.

Riski sairastua ruusuun kasvaa yleiskuntoa heikentävien sairauksien ja iän myötä. Esimerkiksi diabetes lisää alttiutta sairastua ruusuun.

2. Mitkä ovat ruusun oireet?

Ensioireita ovat pahoinvointi, vatsakipu ja mahdollisesti oksentaminen. Muutaman tunnin kuluttua nousee nopeasti kova kuume. Kuume nousee kaikille potilaille: kuumeetonta ruusua ei ole. Vasta sen jälkeen alkaa tavallisesti toinen sääri punoittaa ja turvota. Seuraavan puolen vuorokauden kuluessa iholle on kehittynyt vihaisenpunoittava, turvonnut ja arka alue, johon saattaa nousta myös nesterakkuloita.

Ruusun oireet:

  • äkillisesti kohonnut korkea kuume
  • vilunväristykset
  • tarkkarajainen, voimakas punoitus ja turvotus iholla
  • pahoinvointi
  • päänsärky
  • pahoinvointi
  • iholle kohoavat nesterakkulat
  • verenpurkaumat

3. Onko ruusun diagnosointi vaikeaa?

Yleensä ei. Korkea kuume, voimakkaasti punoittava ja turvonnut ihoalue ovat niin tyypillisiä ruusulle, ettei sen tunnistamisessa ole tavallisesti epäselvyyttä.

Äkillinen kihti voi joskus muistuttaa ruusua, mutta kihti voidaan rajata pois verikokeilla. Myös syvässä laskimotukkotulehduksessa jalka turpoaa, mutta punoitusta siihen ei juuri liity, eikä kuume nouse.

4. Miten ruusu eroaa vyöruususta?

Ruusu on bakteerin aiheuttama tulehdus, vyöruusun aiheuttaa herpes-virus. Vyöruusu on ihon paikallinen infektio yleensä yhden hermon hermottamalla alueella. Ihottuma on rakkulainen ja toispuoleinen. Yleisin se on vartalolla ja kasvoissa. Vyöruusun aiheuttaa sama virus kuin vesirokon. Vyöruusua ei voi saada, ellei ole sairastanut vesirokkoa. Vesirokkovirus jää piileksimään hermon juureen, josta se aktivoituu ja siirtyy hermoa pitkin iholle.

Ruusu-sana esiintyy myös kyhmyruusussa ja ruusufinnissä. Kyhmyruusu on jonkin muun sairauden laukaisema ja siinä nousee kipeitä ja aristavia kyhmyjä sääriin, toisinaan myös käsivarsiin. Ruusufinni aiheuttaa poskiin ja joskus nenään, otsaan tai leukaan punoitusta ja pieniä märkäpäitä.

5. Onko ruusu eli erysipelas vaarallinen?

Kyllä, varsinkin pään alueelle tullessaan se voi olla hengenvaarallinen. Päänalueelta ruusu voi levitä aivoihin ja silloin tauti johtaa usein kuolemaan. Ruusu tuhoaa imusuonia ja toistuva tulehdus voi aiheuttaa raajaan pysyvän imunesteturvotuksen, elefantiaasin. Jos ruusun hoito viivästyy, osaan ruusualueesta voi kehittyä ihokuolio. Jos rintasyöpäpotilas, jolta on poistettu kainalosta imusolmukkeet, saa ruusun, se tulee käteen.

6. Onko ruusu erityisen vaarallinen raskaana olevalle tai sikiölle?

Ei, tauti ei ole sen vaarallisempi raskaana olevalle kuin muillekaan. Sikiö ei ole vaarassa, vaikka äiti sairastuisi ruusuun. Raskaana olevaa hoidetaan samaan tapaan kuin muitakin ruusupotilaita, lääkkeitä valittaessa pitää tietysti raskaus ottaa huomioon.

7. Miten ruusua hoidetaan?

Ruusu on vakava tauti, jonka tehokas hoito on aloitettava nopeasti. Ruusua hoidetaan penisilliinillä ja penisilliineille allergisilla jollakin muulla streptokokkeihin tehoavalla antibiootilla. Yleensä lääkitys aloitetaan suonensisäisesti. Oireiden helpotuttua voidaan siirtyä suun kautta otettavaan lääkitykseen.

Ruusun hoitoaika on pitkä, ensimmäisellä kerralla yleensä lääkitystä tarvitaan noin kolme viikkoa. Turvonneissa jaloissa, joissa on huono verenkierto, ruusu vaatii vieläkin pidemmän hoidon. Antibioottihoitoa jatketaan yleensä niin kauan, kunnes Iholle kehittyy vihaisen punoittava, turvonnut ja arka alue, johon saattaa nousta nesterakkuloita.

8. Uusiutuuko erysipelas helposti?

Uusiutuminen on melko yleistä, sillä yksi neljästä ruusupotilaasta sairastuu kolmen vuoden sisällä uudestaan. Jos ruusu uusiutuu, antibioottihoitoa jatketaan 6–8 viikkoa. Jos tulehdus uusiutuu toistuvasti, lääkäri harkitsee usean kuukauden tai muutaman vuoden mittaista estolääkitystä. Joillakin harvoilla potilailla voi jopa elinikäinen antibioottihoito olla tarpeen.

9. Kuinka yleinen sairaus ruusu on?

Ruusu ei ole mitenkään harvinainen tauti, mutta taudin yleisyydestä ei ole käytettävissä lukuja sen paremmin Suomesta kuin ulkomailtakaan. Eniten ruusua todetaan elo-syyskuussa. Tavallisin potilas on marjastaja, jonka jalat ovat hautuneet kumisaappaissa tuntikausia joka päivä pitkän pitkän ajan, ja jolla on hoitamaton jalkasilsa eli jalkojen sieniinfektio. Varvasvälistä elimistöön päässyt bakteeri aiheuttaa ruusun yleensä nilkkaan tai sääreen. Ruusu tulee yleisimmin juuri jalkaan: jalkaterän, nilkan tai säären alueelle. Se on yleisempi naisilla kuin miehillä.

10. Miten ruusun voi välttää?

Paras suoja tautia vastaan on ehjä, terve iho. Erityisen hyvin kannattaa huolehtia jalkojen, kasvojen, sierainten ja korvanlehtien ihon kunnosta. Ruusun aiheuttavan bakteerin pääsyä elimistöön helpottaa esimerkiksi jalkojen ihon rikkonut sieni-infektio. Käytännössä se tarkoittaa, että sienilääkevoidetta laitetaan varvasväleihin pari kertaa viikossa säännöllisesti, vaikka varvasväleissä ei näkyisikään hilseilyä tai muita silsan oireita.

Asiantuntijana professori, iho-tautien ja allergologian erikoislääkäri Matti Hannuksela, Terveystalo.

Seura 21/2012

Artikkelia on muokattu 15.5.2023 klo 18:05

Lue myös: Ihottuma poiki viheliäisen ruusun ja tulehtuneet haavat – Sairastamiskierre vei Pentin sairaalahoitoon: ”Miten haavan hoitaminen voi vaatia näin paljon?”

Ruusufinni – Miten päästä eroon näppylöistä ja punaiseksi lehahtamisesta?

X