Koulukiusaaminen kulkee mukana pitkään: Oman lapsen kiusaaminen herätti vanhat traumat

Jaa kaverilleTilaa Seura
© anssi keränen
Ikävät koulumuistot palasivat mieleen, kun Arin oma tytär joutui koulukiusatuksi. Ari osaa auttaa lastaan, mutta kuka auttaisi Aria?

Nimittelyä, huutelua, repun heittämistä vessanpönttöön. Ari muistaa edelleen elävästi, millaista hänen mollaamisensa koulussa oli.

Ari on kuitenkin kuvitellut jo vuosikymmeniä, että koulukiusaaminen oli ja meni. Ikävät muistot palasivat kuitenkin taas mieleen, kun 10-vuotias tytär kertoi kokeneensa samaa.

Ari soitti saman tien luokanopettajalle ja kiusaajan vanhemmille, että heidän pitää tavata. Yhdessä keskustellen päästiin sellaiseen lopputulokseen, että lapsia seurattaisiin tarkemmin koulussa. Kiusaajan äiti lupasi opettaa lapselleen, ettei tämä kiusaa enää ketään. Ennen kuin koulukiusaaminen saatiin loppumaan, piti tapaaminen uusia ja siihen kutsuttiin myös lapset mukaan.

Ari seuraa nyt tarkkaan tyttärensä käytöstä. Lähteekö tyttö mielellään kouluun? Onko hän koulupäivän jälkeen uupunut?

Jo muutaman viikon päästä tyttö lähti taas kouluun iloisena. Ari oli helpottunut, mutta tajusi nyt ensimmäistä kertaa, että kukaan ei auttanut häntä tarpeeksi saman ikäisenä. Äiti kyllä soitti kerran opettajalle, kun Ari kertoi kiusauksesta. Mutta se ei auttanut, eikä kukaan enää koskaan kysynyt Arilta mitään kiusaamisesta.

Ari tajuaa vasta nyt, miten yksin hän oli lapsena ongelmansa kanssa. Koulukiusaaminen jatkui vuosia.

Lapsuusmuistot ovat nyt alkaneet vaivata Aria, eikä hän osaa käsitellä asiaa.

Ari tuntee olonsa alakuloiseksi, ärtyneeksi ja vihaiseksi. Vanhan ongelman palaaminen mieleen turhauttaa. Eihän vanha kakaroiden juttu voi vaivata enää keski-ikäisenä, Ari miettii. Silti koulukiusausmuistot palautuvat viikoittain mieleen elävinä.

Miten Ari voisi käsitellä vanhaa ongelmaansa?

Koulukiusaaminen jättää jäljet

Ari on toiminut hienosti tyttärensä puolesta. Se, että Ari on itse joutunut kiusatuksi, auttoi häntä varmasti ymmärtämään tyttärensä vaikeaa tilannetta ja sen seurauksia.

Puuttumalla asiaan Ari tuli ehkä auttaneeksi myös kiusaajaa. Tiedetään, että kiusaajat pärjäävät keskimääräistä huonommin myöhemmin elämässään.

On tavallista, että vanhat kokemukset ja niihin liittyvät tunteet heräävät uuden tilanteen kautta uudelleen. Esimerkiksi kun menetämme läheisen ihmisen, aikaisempiinkin menetyksiin liittyvä suru ja ahdistus voivat alkaa vaivata ja lisätä sen hetkisen surun voimaa.

Ari ei vähätellyt tyttärensä kiusaamista, eikä hänen pitäisi vähätellä myöskään omaa kokemustaan. Tiedetään, että kiusaaminen jättää jäljet ihmiseen. Kiusatuksi tuleminen on terveydellinen riski sekä mielelle että keholle. Kiusaaminen voi masentaa ja traumatisoida ihmisen sekä vaikuttaa ihmissuhteisiin. Kiusatut ihmiset sairastuvat helpommin kuin muut. Ei siis ole kysymys vähäpätöisestä asiasta.

Ari on joutunut uudelleen oman kiusatuksi joutumisensa ääreen. Olisi tärkeää, että Arin kokemukset tulisivat viimein kuulluiksi ja että ne voisivat jäädä osaksi Arin elämän kudelmaa ilman ahdistusta. Ari auttoi tytärtään – nyt on aika toimia myös omasta puolesta! Pahaan oloon ei kannata jäädä.

Mistä saa apua?

Joidenkin työpaikkojen työterveyshuolto tarjoaa työntekijöille esimerkiksi viiden kerran keskusteluapua tai terapiaa vaikeissa tilanteissa. Myös omalta terveysasemalta tai paikallisesta Kriisikeskuksesta voi pyytää keskusteluapua.

Yksityisiä terapeutteja ja terapiapalveluita löytää Minduu-nettisivuiltaMielenterveystalo-nettisivuilta löytyy tietoa esimerkiksi ahdistuneisuudesta ja sen hoidosta. Sivujen kautta voi saada myös nettiterapiaa, johon tarvitaan lääkärin lähete. Suomen Mielenterveysseuran nettisivuilta saa tietoa kiusaamisesta, sen Tukea ja apua -osiosta löytyy esimerkiksi valtakunnallisen kriisipuhelimen yhteystiedot sekä tukinet-palvelu.

Asiantuntija: Eira Tikkanen, Suomen Mielenterveysseuran erityisasiantuntija, perhepsykoterapeutti

Lue myös:

Koulukiusattu Miss Suomi Shirly Karvinen: ”Kiusaaminen murtaa ihmisen sisältä päin”

”Pedofiili!” Koulukiusaaja yritti puolustaa tytärtään puolustavan isän

X