Kuivaa, vinkuvaa vai sittenkin keuhkoissa kumisevaa? Näin tunnistat erilaiset yskät ja hoidat ne oikein

Yskä ei koskaan ole oma sairautensa, vaan se on oire, jonka takaa etsitään aiheuttajaa.

1. Mitkä kotikonstit tehoavat flunssayskään?

Hunaja tehoaa kotikonsteista parhaiten flunssayskään. Lämmin juotava ja höyryhengitys helpottavat oloa ja vähentävät yskimisen tarvetta.

Jotta yskä ei veisi yöunia, patjan alle kannattaa sujauttaa ylimääräinen tyyny kohottamaan ylävartaloa. Keuhkoputket ovat pystyasennossa tilavammat kuin makuuasennossa, mikä osin selittää sen, että puoli-istuva asento helpottaa. Ärsyttävää limaa ei myöskään valu tällöin yhtä paljon nenän takaosista kurkkuun.

2. Mikä auttaa limaiseen yskään?

Liiallinen liman kertyminen keuhkoputkiin on oire, ja sen aiheuttaja on hoidettava. Limaa pyritään poistamaan juuri yskimällä, mutta aina se ei tuota toivottua tulosta.

Sitkeää limaa voi koettaa irrottaa puhalluspullo-hoidolla. Siinä litran pullosta kolmasosa täytetään vedellä ja veteen puhalletaan useita kertoja letkulla ilmaa niin, että vesi poreilee. Sitten hengitetään syvään ja yskäistään lima liikkeelle.

Limainen yskä voi liittyä hengitysteiden bakteeritulehduksiin ja muihin keuhkosairauksiin, joita voidaan auttaa niin sanotuilla limanirrottajalääkkeillä. Tupakoijan limainen yskä lakkaa, kun hän lopettaa tupakanpolton.

3. Mitä jos yskä vinkuu?

Vinkuva yskä tai hengitys viittaa hengitysteiden ahtauteen. Syy siihen on useimmiten astma tai keuhkoahtaumatauti, joskus infektiot, kuten mykoplasmassa tai keuhkoklamydiassa, ja näissä tarvitaan lääkäriä.

Vuosien myötä lapsena saadun hinkuyskärokotuksen teho heikkenee, joten aikuisellakin voi olla hinkuyskä. Se muistuttaa yleensä tavanomaista pitkittynyttä ylähengitystieinfektiota. Sisään hengittäminen voi vaikeutua, mikä kuuluu hengityksen vinkunana. Hinkuyskää voi hoitaa antibiooteilla.

4. Miksi yleisötapahtumissa yskittää?

Hajusteyliherkkyys, monikemikaaliyliherkkyys, astma ja allergia herkistävät ihmisen tietyille tuoksuille, kemikaaleille ja pölyille, joita riittää yleisötapahtumissa. Astmaa ja allergiaa sairastavien kannattaa varautua niihin tehostamalla lääkitystään. Joskus ennakkoon otettu, dekstrometorfaania sisältävä yskänlääke estää yskimistä, joskus lasi vettä tai yskänpastilli.

On olemassa myös niin sanottu psykogeeninen yskä, joka laukeaa tyypillisesti tilanteissa, joissa tulisi olla hiljaa. Siinä ihminen jännittää, pelkää yskivänsä ja pidättää yskää, mikä saattaa laukaista yskänrefleksin. Mentholia sisältävä yskänpastilli auttaa. Monesti riittää tieto käsilaukusta tai taskusta löytyvästä pastillirasiasta.

5. Milloin yskä pitää vaatii lääkärin hoitoa?

Kun yskä kestää neljästä kahdeksaan viikkoa tai enemmän, hakeudutaan lääkärin vastaanotolle. Syy pitkittyneeseen yskään voi olla esimerkiksi astma, krooninen nuha, poskiontelotulehdus tai refluksitauti.

Tupakoijan tulisi hakeutua pitkittyneen yskän vuoksi mahdollisimman herkästi lääkäriin. Vakavimmillaan se voi olla syövän, tuberkuloosin tai muun harvinaisemman keuhkosairauden oire.

Jos yskään liittyy hengenahdistusta, korkea kuume, kipuja rintakehällä tai jos ysköksissä on selkeästi verta, lähdetään lääkäriin. Mikäli flunssayskä muuttuu limaiseksi ja lima on harmaata, kellertävää tai vihertävää, flunssa on edennyt antibiooteilla hoidettavaksi bakteeritaudiksi.

Jos yskä vie omat tai vieressä nukkuvan ihmisen yöunet, kannattaa hakea apua eikä jäädä viikkokausiksi odottelemaan yskän paranemista.

Lue myös:  Flunssataudissa on normaalia, kun yskittää makuuasennossa  – mutta oire voi ilman flunssaa kieliä jopa sydänvaivoista, Anna.fi.

6. Vaatiiko yskä hoituakseen lääkkeitä?

Yskä on elimistön normaali refleksi, jonka tarkoituksena on poistaa hengitysteistä niitä ärsyttäviä tekijöitä. Se on oire, ja kun pitkittyneen yskän taustalla oleva sairaus hoidetaan, yskä yleensä paranee.

Tavallisin syy yskään on ylähengitysteiden virusinfektio, tuttu flunssa. Flunssayskä menee yleensä itsestään ohi parissa viikossa, eikä sitä pidä lääkitä.

7. Voiko yskänlääke koukuttaa?

Jotkut yskänlääkkeet sisältävät kodeiinia, joka voi pitkään käytettynä aiheuttaa riippuvuutta. Kodeiini kuuluu heikkoihin opioideihin ja muuntuu maksassa tietyn entsyymin välityksellä morfiiniksi. Näin ei tapahdu kaikille, vaan arviolta seitsemälle prosentille suomalaisista, sillä heidän elimistössään kodeiini hajoaa nopeasti.

Kodeiinia sisältävät yskänlääkkeet ovat reseptilääkkeitä. Tutkimustulosten perusteella kodeiinia ei tarvita yskän hoidossa. Se voidaan korvata dekstrometorfaania sisältävällä, yhtä tehokkaalla yskänlääkkeellä, joka ei aiheuta riippuvuutta.

8. Käytetäänkö yskänlääkkeitä väärin?

Yskänlääkkeitä on käytetty huumaavassa tarkoituksessa kautta aikain. Dekstrometorfaania on esimerkiksi sekoitettu alkoholiin. Apteekeissa yskänlääkkeitä on väärinkäytön ehkäisemiseksi voitu siirtää pois asiakkaiden ulottuvilta, ja niitä luovutetaan asiakkaalle vain yksi pullo kerrallaan.

Lääkkeen ohjeiden vastainen, mutta myös tarpeeton käyttö on tavallaan väärinkäyttöä. Yskänlääkettä voidaan ottaa tavan vuoksi flunssayskään, vaikkei se tehoa siihen.

9. Tarvitaanko yskänlääkeostoksilla ammattiapua?

Yskään ja sen hoitoon käytettäviä lääkkeitä on erilaisia. Flunssayskä on kuivaa ja puuskittaista ärsytysyskää. Limainen yskä kumisee ja kaikuu syvällä keuhkoissa. Apteekista löytyy sekä yskän ärsytystä lievittäviä että limaa irrottavia ja sen koostumusta muuttavia valmisteita. Ärsytysyskä ei hoidu limaisen yskän hoitoon tarkoitetulla valmisteella eikä päinvastoin. Limaa irrottava yskänlääke voi pitkään käytettynä lisätä yskimistä lisäämällä limaneritystä.

Oikea lääke löytyy joko lääkärin tai farmaseutin avulla. Yskänlääkeostoksilla pitää olla erityisen tarkkana, jos käyttää muita keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, kuten mieliala-, kipu- tai unilääkkeitä. Lääkkeet saattavat voimistaa toistensa vaikutusta.

Joissain reseptillä saatavissa yskänlääkkeissä on efedriiniä, sympaattista hermostoa kiihdyttävää ainetta. Se ei sovi henkilöille, joilla on taipumus rytmihäiriöihin.

10. Miksi lääkäri voi määrätä perusterveelle yskään astmalääkettä?

Ensisijaisesti perusterveelle ei pitäisi määrätä yskään hengitettävää astmalääkettä. Näin voidaan kuitenkin tehdä, jos yskä pitkittyy, eikä siihen löydy syytä. Jos lääke auttaa, henkilöllä on todennäköisesti taipumus astmaan ja tarvitaan astmatutkimuksia.

Kun hengitystietulehdus pitkittyy, hoitava astmalääke eli hengitettävä kortisoni voi rauhoittaa hengitysteiden limakalvoja. Nopeavaikutteinen, keuhkoputkia avaava lääke voi helpottaa mykoplasman toisinaan liittyvää hankalaa yskää.

Lue myös:  Ohjeet koronavirustaudin hoitoon – Näin lääkäri neuvoo toimimaan korkean kuumeen ja hengitystieoireiden hoidossa

Asiantuntijana Marjo Jahkonen, LL, yleislääketieteen- ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, Aava Hyvinkää ja Mehiläinen Forum.