Kuorsaus on yleisempää ylipainoisilla ja iäkkäillä – Johtaako kuorsaaminen aina uniapneaan sairastumiseen?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kuorsaus uniapnea
© iStock
Onko kaikki kuorsaaminen automaattisesti uniapneaa? Näin kuorsaamisen yhteyttä uniapneaan selventää korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren.

Vaikka kuorsaus on uniapnean keskeinen oire, kaikki kuorsaaminen ei ole uniapneaa. On olemassa myös niin sanottua hyvänlaatuista kuorsausta, jossa unenaikainen ilmavirtaus keuhkoihin ei katkea, eikä veren happipitoisuus laske.

Kuorsaus, johon ei liity veren happipitoisuutta laskevia unenaikaisia hengityskatkoksia tai päiväväsymystä, on unenaikaisista hengityshäiriöistä lievin.

Vaikka kuorsaaja ei kärsi päiväaikaisesta väsymyksestä, kuorsaus voi heikentää kuorsaajan puolison päiväaikaista vireystilaa ja elämänlaatua hyvinkin paljon.

Kuorsausäänen syntyminen edellyttää jonkinasteista kaventumaa ylähengitysteissä ja löysää kudosta, joka alkaa värähdellä ilman pyöriessä kapeassa kohdassa.

Lue myös: Keskivaikea uniapnea paljastui yöpolygrafiassa – CPAP-laite esti Liisan hengityskatkokset mutta herkkäunisen öinen säpsähtely jatkui

Kuorsaus kehittyy usein ajan myötä uniapneaksi

On helppo ymmärtää, miksi kuorsaus ja uniapnea ovat yleisempiä ylipainoisilla ja iäkkäillä. Värähtely ja ääni muodostuvat useimmiten pehmeässä suulaessa tai kurkunkannesta, mutta myös nielun sivuseinämät, nielurisa tai kielentyvi voivat aiheuttaa kuorsausääntä.

Koska kuorsaus kehittyy usein ajan myötä uniapneaksi, on pohdittu, johtaako kuorsaaminen aina lopulta uniapneaan. Näin ei onneksi ole.

Kun kuorsaavien henkilöiden terveydentilaa seurattiin kymmenen vuoden ajan, 40 prosenttia tutkittavista raportoi kuorsauksen vähentyneen tutkimuksen aikana.

Selvitä, onko uniapnea kuorsaamisen taustalla

Koska uniapneaan sairastumisen riski on kuorsaajilla kohonnut, heidän on hyvä tiedostaa asia ja pyrkiä ehkäisemään taudin kehittyminen. Ylipainon välttäminen ja alkoholinkäytön minimointi ehkäisee tehokkaasti paitsi uniapneaa myös monia muita kansantauteja.

Asiantuntijana Karin Blomgren, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri.

Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 4/21.

Lue myös: Uniapneapotilaalla on suurentunut riski saada sydän- ja aivoinfarkti – Näin erikoislääkäri vastaa 10 kysymykseen uniapneasta

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X