Epäiletkö uniapneaa? Hakeudu unitutkimuksiin - Näin neuvoo keuhkosairauksien professori

Uniapneaa hoidetaan ylipainehengityshoidolla. Uniapneaa sairastava voi saada maksutta CPAP-laitteen lainaksi lääkärin määräyksellä.

1. Uniapneatutkimuksiin on pitkä jono, onko jonottajan henki vaarassa?

Uniapnea on sairaus, joka oireilee unenaikaisilla hengityskatkoksilla. Ihminen ei kuitenkaan pysty olemaan määrättömiin hengittämättä. Jos hengityskatkos kestää kovin kauan, luonto herättää.

Jonon pituus vaihtelee eri sairaaloissa, ja pisimmillään ne ovat yli puolen vuoden mittaisia. Esimerkiksi ammattiautoilijat pääsevät tutkimuksiin muita nopeammin.

Hengityskatkokset tekevät unesta rikkonaista, jolloin päivällä väsyttää. Se lisää tapaturmariskiä, ja tietyissä työtehtävissä tapaturma voi olla kohtalokas.

2. Mitä voi tehdä jonotusaikana oman terveyden eteen?

Kahdella kolmesta uniapneapotilaasta lihavuus on merkittävin sairaudelle altistava tekijä ja painonpudotus merkittävä hoito. Se kannattaa aloittaa heti.

Tupakointi lisää hengitysteiden turvotusta, mikä pahentaa uniapneaa. Tupakasta vieroittautumiseen kannattaa hakea tukea esimerkiksi terveyskeskuksesta tai verkkopalveluista.

Jo annos alkoholia päivässä haittaa painonhallintaa. Illalla nautittuna se rentouttaa nielun ja leuan lihaksia, jolloin hengitystiet menevät helpommin tukkoon.

3. Voiko tukisukilla estää hengityskatkoksia?

Voi, mutta tuki- eli kompressiosukkia pidetään päivällä. Sukan teho perustuu niihin kudottuun paineeseen. Se estää nesteen kertymisen päivällä jalkoihin, jolloin se ei siirry myöhemmin makuuasennossa kaulalle ja rintakehälle. Kun nesteen määrä ylävartalolla vähenee, ylähengitystiet pysyvä avoinna, eikä tule niin herkästi hengityskatkoksia.

Myös liikunta vähentää nesteen kertymistä. Se ohjaa nesteen verenkiertoon, jolloin se ei pakkaudu kudoksiin.

Suolan sisältämä natrium sitoo nestettä. Vähäsuolainen ruokavalio hoitaa uniapneaa.

4. Pystyykö uniapneaa testaamaan itse?

Lääkäri tekee diagnoosin. Siihen vaaditaan unirekisteröintitutkimus, joka tehdään yleensä kotona.

Peili saattaa paljastaa yhden uniapnean riskitekijän eli ahtaan nielun. Se näkyy seuraavasti: asetu peilin eteen seisomaan, avaa suu ja sano aa. Jos kieli peittää näkymän kurkkuun, nielussa on ahdasta.

Paksu kaulanympärys on merkki kaulalla olevasta rasvasta. Samaa rasvaa löytyy myös syvemmältä kudoksista, jossa se haittaa hengittämistä.

5. Millaisia oireita pitää olla, että pääsee unitutkimuksiin?

Toistuvat, jokaöiset hengityskatkokset, voimakas kuorsaus tai voimakas päiväväsymys vaativat selvittelyjä. Apua kannattaa lähteä hakemaan terveyskeskus-, työterveys- tai yksityislääkäriltä, joka lähettää tarvittaessa eteenpäin.

Toistuvat yöheräilyt, hikoilu ja öiset vessareissut ovat uniapnean oireita, mutta naisilla ne voivat liittyä myös vaihdevuosiin.

Kaikki uniapneapotilaat eivät kuorsaa, ja varsinkin naiset kuorsaavat miehiä vähemmän. MIRVA KAKKO / OM-arkisto

6. Tarvitseeko kuorsaaja tutkimuksia, jos hän on päivällä virkeä?

Kaikki uniapneapotilaat eivät kuorsaa, ja varsinkin naiset kuorsaavat miehiä vähemmän. Jos kuorsaaminen on ainoa uniapneaan viittaava asia, ihmisen ei kannata hakeutua unitutkimuksiin.

Tutkimuksiin ei kannata hakeutua, jos väsymys on ainoa oire. Useimmiten syy päiväväsymykseen on liian vähäisessä nukkumisessa, stressissä tai masennuksessa.

Osa ihmisistä ei tunnista omaa unentarvettaan. Tarve on yksilöllinen, mutta kukaan ei pärjää pitkään viiden, kuuden tunnin unilla.

7. Voiko hoikalla olla uniapnea?

Kolmasosa uniapneapotilaista on normaalipainoisia. Heillä syy sairauteen on synnynnäisessä leuan ja nielun rakenteessa, joka ahtauttaa hengitysteitä. Esimerkiksi leuan pieni koko, kapea ylähammaskaari ja avopurenta voivat haitata hengittämistä.
Leuan mittasuhteiden ja purennan poikkeavuuteen tulisi puuttua jo lapsuudessa.

Kouluterveyden hammaslääkäreitä on koulutettu huomaamaan rakenteelliset seikat. Oikomishoidolla voidaan estää aikuisiän uniapnea.

Ei ole ollenkaan tavatonta, että epäily aikuisen ihmisen uniapneasta paljastuu hammaslääkärin tuolissa.

8. Pitääkö sairastuneen käyttää joka yö maskia?

CPAP-hoito on keskivaikean ja vaikean uniapnean hoito. Siinä laite tuo kevyen maskin kautta pienellä paineella huoneilmaa nukkuvan potilaan hengitysteihin. Paine muodostaa ilmatyynyn ja pitää hengitystiet auki, jolloin nukkujalle ei tule hengityskatkoksia.

CPAP-hoito on usein elinikäinen, ja laitetta käytetään joka yö. Jos ihminen onnistuu pudottamaan reilusti painoa, hoito voi tulla tarpeettomaksi.

CPAP-hoidon vaikutukset huomaa heti seuraavana aamuna. Kun ihminen saa pitkästä aikaa herätä virkeänä, hän ei haluakaan luopua laitteesta ja maskista. Joillakin kuitenkin laitteeseen tottuminen vie kuukausia.

Hengityskatkokset voivat aiheuttaa hapenpuutteen, mikä kuormittaa sydäntä. Maski on sydäninfarktia harmittomampi seuralainen.

Jos syy uniapneaan on voimakkaasti poikkeavassa leuan rakenteessa, sen hoitona on leikkaus, ei CPAP-hoito.

9. Miten lievää uniapneaa hoidetaan?

Akryylimuovista valmistettu uniapneakisko estää kielen valumisen ahtauttamaan nielua. Se vie nukkujan alaleukaa ja kielen lihaksistoa eteenpäin, jolloin kieli pysyy irti nielun takaseinämästä ja sinne tulee lisää ilmatilaa. Kisko on yksilöllinen ja sen saamiseen tarvitaan hammaslääkäriä.

Osa uniapneapotilaista saa hengityskatkoksia vain selinmakuulla. Uniapneavyön selässä oleva koroke estää nukkujaa kääntymästä selälleen. Saman asian ajaa yöpaidan selkämykseen ommeltu tasku ja siihen sujautettu tennispallo.

10. Kuinka paljon pitää laihtua, että uniapnea paranee?

Osalle ihmisistä riittää pienempi painon pudotus, osan pitää pudottaa painoa enemmän. Nielun rakenne on yksilöllinen. Jos se on kovin ahdas, pienempikin rasvan määrä on haitaksi.

Ihminen ei voi laihduttaa paikallisesti, vaikka siitä olisi uusien tutkimustulosten mukaan uniapneapotilaalle hyötyä. Kun kieli laihtuu, uniapnea helpottuu. Lihavalla ihmisellä on kielessä enemmän rasvakudosta kuin normaalipainoisella.

Aina merkittäväkään laihtuminen tai lihavuusleikkaus ei paranna uniapneaa, sillä vuosien ylipaino on löystyttänyt kudoksia, eivätkä ne valitettavasti palaudu.

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa uniapneaa. Kun se hoidetaan lääkityksellä kuntoon, uniapnea parantuu usein täysin.

Asiantuntijana vs. keuhkosairauksien professori, koordinoiva johtaja Tarja Saaresranta, Uni ja hengityskeskus, Turun yliopisto.

Lue myös: Uniapnea paljastui karusti – ”Yhtäkkiä näin edessäni Eiffel-tornin, näky ei voinut olla totta”

Lue myös: Painoindeksi eli BMI – Onko luku terveyden luotettava mittari? Näin painoindeksiä tulkitaan – Lue 10 kysymystä