Mihin ääni katosi?

Kuusikymppinen Ulla kaipaa entistä heleää ääntään. Onko puhumattomuus vienyt äänen? Foniatri Juha Vintturi vastaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuusikymppinen Ulla kaipaa entistä heleää ääntään. Onko puhumattomuus vienyt äänen? Foniatri Juha Vintturi vastaa.
(Päivitetty: )
Teksti: Virve Järvinen

Äänestäni on tullut käheä. Uskallanko käyttää sitä entiseen tapaan?

Puhe- ja lauluääni syntyy, kun keuhkoista puhaltamamme ilma laittaa kurkunpäässä sijaitsevat äänihuulet pärisemään. Pärinä muokkautuu suussa ja nielussa kullekin ihmiselle tyypilliseksi ääneksi.

Aivan kuten ihon kudokset, myös äänihuulten pehmeät kudokset muuttuvat ikääntyessä vähemmän kimmoisiksi kuin ennen. Samalla äänihuulten reuna saattaa kaareutua. Muutosten vuoksi äänihuulten väliin jää aiempaa isompi rako, mikä kuuluu äänessä kohinana ja käheytenä, ja vaivaa varsinkin miehiä.

Äänen tuotto on lihastyötä, ja käytön puutteessa siihen tarvittavat lihakset surkastuvat.

Jotta ääni pysyisi hyvässä kunnossa, sitä kannattaa käyttää mahdollisimman paljon.

 

Katoaako käheä ääneni lopulta kokonaan?

En ole koskaan törmännyt työssäni tilanteeseen, jossa iän myötä käheytynyt ääni katoaisi täysin. Käheys tuntuu asettuvan jollekin tasolle ja pysyvän suunnilleen siinä. Vaikka syy käheytymiseen, eli äänihuulten pieni veltostuminen, tapahtuu vähitellen, ääni alkaa kuulostaa käheältä usein melko äkillisesti. Tyypillisesti näin käy esimerkiksi pitkän vuodelevon jälkeen.

Hengitystieinfektiot voivat käheyttää äänen tilapäisesti, ja lääkärit saattoivat aiemmin kieltää potilailta puhumisen sairauden ajaksi. Ääniongelmiin perehtyneet erikoislääkärit eli foniatrit neuvovat nykyään näissä tilanteissa puhumaan välttämättömät asiat rauhallisella äänellä.

Täydellinen puhumattomuus voi joskus harvoin johtaa toiminnalliseen äänentuoton häiriöön ja estää äänentuoton kokonaan. Sen palauttamiseksi tarvitaan usein puheterapeutin apua.

Kipeänä kuiskaamisesta varoitellaan usein: kuiskaaminen rasittaa äänihuulten etuosia, jolloin infektion vuoksi turvonneet äänihuulten limakalvot saattavat turvota entisestään ja äänen palautuminen pitkittyy.

 

Vaikuttaako pitkä puhumattomuus ääneen?

Ääni pysyy kunnossa sitä käyttämällä. Jos juttukaveri puuttuu, kannattaa puhua tai lauleskella itsekseen – ei se kumminkaan naapuriin kuulu.

Jos äänenkäytössä on pitempi tauko, voi kestää viikkojakin, että ääni palautuu ennalleen.

Pitkään käyttämättä olleet äänentuottolihakset voi saada treenaamalla kuntoon, mutta siihen tarvitaan usein ammattiapua.

En kehtaa laulaa toisten seurassa, sillä lauluääneni on alkanut vapista. Voiko sille tehdä mitään?

Monella naisella lauluääni muuttuu hieman vapisevaksi iän myötä. Vapisevalle lauluäänelle on vaikea tehdä mitään. Mutta tarvitseeko äänen olla aina tasainen? Runsas ja peloton käyttö on myös lauluäänen säilymisen kannalta a ja o.

Jos oma lauluääni nolottaa, kannattaa hakeutua saman ikäisten seuraan laulamaan. Tällöin joukossa on melko varmasti muitakin, joilla ääni vapajaa.

 

Saan aamuisin rykiä, jotta ääni kulkisi. Onko olemassa parempia keinoja herätellä ääntä?

Rykiminen ei todellakaan ole erityisen lempeää kurkulle, sillä siinä tuotetaan äänihuulille ja kurkunpäälle aika kova puristus. Rykimisen tarpeen takana on usein liman tunne.

Limaa ei useinkaan ole paljon, mutta se on tiukassa, sillä varsinkin iän myötä lima tuntuu sitkistyvän. Kun nukkuessa tulee monesti hengitettyä suun kautta, kuiva huoneilma kuivattaa limaa entisestään.

Jotta lima irtoaisi helpommin kurkun limakalvoilta, sitä kannattaa notkistaa juomalla vettä tai jotain lämmintä tai hengittämällä höyryä.

Ellei vesilasia ole lähettyvillä, yskiminen on kurkulle rykimistä lempeämpi tapa herätellä ääntä.

Kannattaisiko äänen vuoksi lisätä veden juontia?

Veden juonti voitelee ääntä. Vesi imeytyy ruoansulatuskanavasta verenkiertoon ja saavuttaa sitä reittiä myös limakalvojen limarauhaset. Lima notkistuu, ja sama tapahtuu myös äänihuulten kudoksille. Kannattaakin huolehtia runsaalla juomisella siitä, että elimistössä on koko ajan riittävästi nestettä.

Nautintoaineista tupakka ärsyttää ja turvottaa äänihuulten limakalvoja. Tupakan tuoma turvotus voi tehdä myös naiselle huomattavan matalan äänen, jota potilaat itse kutsuvat viskibassoksi. Alkoholin mahdollista vaikutusta ääneen ei tunneta.

Miten ääntä voisi vahvistaa?

Ääntä voi vahvistaa sopivalla harjoittelulla. Jos yksin on hankala päästä alkuun, kannattaa aloittaa asiantuntijan luona, kuten puheterapeutilla. Muuten saattaa hyvinkin tehdä samat erheet kuin aina ennenkin, ja tilanne ei edisty.

Porukassa harjoittelu motivoi monia. Esimerkiksi HUSin foniatrian poliklinikalla toimii puheryhmiä, joissa treenataan kaareville äänihuulille sopivaa äänenkäyttötekniikkaa. V

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X