Miksi melkein kaikki laihduttajat lihovat takaisin? Asiantuntijat vastaavat

1. Haluaisin rysäyttää painon kerralla alas. Onko tästä haittaa?

PM: Liian tiukka laihdutus on pahin ja valitettavasti myös yleinen virhe. Laihdutus ehkä vielä onnistuu kovallakin vauhdilla, mutta painonhallinta ei ole vauhtilaji. Jos ajatuksena on hoitaa laihdutus nopeasti alta pois ja jatkaa sitten elämää, koko homma jää ohimeneväksi kuuriksi.

Painoa ei voi loputtomiin pitää kurissa tahdonvoimalla. Kukaan ei kestä ainaista kieltäymystä ja nälkää. Lopulta on pakko antaa periksi, jolloin kilotkin palaavat takaisin.

2. Mikä dieetti kannattaisi valita?

PC: Elintapoja voi aivan hyvin ryhtyä muuttamaan kokonaan ilman dieettiä. Sitä voisi sanoa vaikka yleisen hyvinvoinnin kohennusprojektiksi. Uusien dieettiohjeiden opettelun sijaan olennaista on oppia kuuntelemaan kehoa, syömään ja valitsemaan ruokia niin, että syömisestä tulee hyvä ja energinen olo. Tällaisesta muutoksesta seuraa paljon muutakin hyvää kuin laihtumista.

3. Olen aina onnistunut dieetillä. Miksi en luottaisi konstiin, joka on ennenkin toiminut?

PC: Luulemme, että laihtuminen ei onnistu ilman dieettiä, mutta oikeasti ongelma on päinvastainen: melkein kaikki laihduttajat lihovat takaisin. Laihduttaminen ei laihduta.

Tiukka dieetti sekoittaa kehon säätelyjärjestelmät. Kun kuuri on ohi, stressi- ja nälkiintymistilassa oleva keho yrittää palata tasapainoon. Tästä seuraa hallitsematonta syömistä, ja paino tulee pikavauhtia takaisin. Jatkuva dieetti siis pikemminkin sabotoi mahdollisuudet pysyvään laihtumiseen.

Kannattaa pohtia, mitä oikeastaan haluaa: laihtua taas kerran väliaikaisesti vai saada pysyvästi paremman olon? Kyse on tasapainon löytämisestä. Kun löytää oikean tavan huolehtia terveydestään, painosta ei tarvitse ottaa paineita, vaan se putoaa ja pysyy hallinnassa ilman sinnittelyä.

4. Haluan laihtua kilon viikossa. Onko tahti liian nopea?

PM: On hyvin tavallista, että laihduttaja asettaa tavoitteensa kiloissa ja arvioi onnistumistaan vaa’alla. Tässä on sellainen ongelma, että kiloihin tuijottaminen vie huomion pois niistä elintavoista, joita täytyy muuttaa, jotta paino laskisi pysyvästi.

Kilojen sijaan olisikin tärkeää oppia seuraamaan, miten on onnistunut muokkaamaan omia tottumuksiaan. Kun elintavat on korjattu, kilot kyllä putoavat siinä sivussa.

5. Kannattaako vaaka siis piilottaa?

PC: Joku saa painon seuraamisesta tukea elintapamuutokseen. Vaa’asta voi varmistaa, että muutoksilla on vaikutusta, vaikka ei näekään nälkää tai pinnistele. Punnituksesta voi saada tietynlaista turvan tunnetta.

Mutta jos puntarilla käymisestä tulee kärsimätön olo, itsesyytöksiä tai muita ikäviä ajatuksia, sen voi hyvin lopettaa. Mittariksi riittää oma olo. Terveen ja järkevän laihdutuksen tunnistaa siitä, että laihdutuksesta huolimatta keho ja mieli voivat hyvin.

6. Voiko laihduttaja syödä rasvaa ja hiilareita vai pitääkö keskittyä proteiiniin?

PM: Kaikkia näitä tarvitaan sopivassa suhteessa. Näihin kiinnitetään usein liikaakin huomiota. Laihduttajalle ei ole niinkään olennaista pohtia eri energiaravintoaineiden suhteita kuin opetella syömään ruokaa tasapainoisesti.

Tärkeintä on miettiä, mitä terveellisiä muutoksia omat ruokailutottumukset kaipaisivat. Hoikistuminen onnistuu, kun vähentää päivittäisiä kaloreita loivasti niin, että energiansaanti pikkuhiljaa pienenee.

Kasvisten avulla vatsan saa täyteen vähemmillä kaloreilla. Jos ruokavalioon alkaa lisätä kasviksia, kaloreita tulee vähemmän, vaikka ruokamäärä on sama tai isompi.

Ravitsemussuositukset ja lautasmalli sopivat erinomaisesti myös laihduttajan ruokavalion ohjenuoraksi.

7. Mikä on paras tapa keventää ruokavaliota?

PC: Yksi keino, joka ihan oikeasti toimii, on kehon nälkä- ja kylläisyysviestien kuunteleminen. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että syödään vasta, kun tulee nälkä, ja lopetetaan syöminen hyvään, miellyttävään kylläisyyteen. Keho ei pyydä liikaenergiaa. Se viestii, milloin tarvitset tuhdimpaa ruokaa ja milloin riittää kevyempi ateria.

Kun oppii taitavaksi kehon kuuntelijaksi, elintavat ja paino alkavat kallistua itsestään siihen suuntaan, jonne haluat mennä.

8. Voinko syödä kuten ennenkin, jos alan liikkua?

PM: Liikunta yksinään ei juuri laihduta. Ruokavaliomuutoksen tukena liikunnasta on toki apua. Koska liikkumisesta on monenlaista hyötyä terveydelle, se on joka tapauksessa suositeltavaa. Laihduttajan ei kuitenkaan tulisi valita liikuntaa sen perusteella, kuinka hyvin se kuluttaa kaloreita, koska kovin rasittava liikunta ei sovi kaikille.

Energiaa voi kuluttaa enemmän myös lisäämällä liikkumiseen käytettyä aikaa. Laihdutuksen tueksi sopiikin yleensä parhaiten pitkäkestoinen, matalatehoinen liikunta, kunhan se on säännöllistä ja toistuvaa.

Arkiliikuntaa on mahdollista harrastaa pitkin päivää, ja sen parissa voi helposti kuluttaa enemmän kaloreita kuin kuntoilemalla pari kertaa viikossa.

9. Voiko urakkaa vauhdittaa laihdutusvalmisteilla?

PM: Ei niistä oikein taida olla apua. On melko kuvaavaa, että samaan aikaan, kun erilaisten laihdutusvalmisteiden tarjonta on lisääntynyt suorastaan räjähdysmäisesti, lihavuuden yleistyminen on jatkunut. Jos valmisteet toimisivat, voisi kuvitella, että niiden avulla hoikistuneita ihmisiä olisi enemmän, ja että lääkärit myös määräisivät niitä.

Tällä hetkellä Suomessa on myynnissä yksi reseptilääke lihavuuden hoitoon. Orlistaatti on tarkoitettu vain merkittävästi liikapainoisille. Se ei ole mikään taikapilleri, mutta siitä voi olla jonkin verran apua järkevän ruokavalion kanssa, jossa tärkeintä on välttää liian rasvaisia ruokia.

10. Miten pidän huolen siitä, että kaikki vaivannäkö ei kaadu repsahdukseen?

PC: Kun muutoksen tekee kehoa ja mieltä kuunnellen, repsahdusta ei edes voi tapahtua. Painonhallinta ei ole suoritus, vaan elämäntapa.

Hyvä syöminen joustaa esimerkiksi kehon tarpeiden, elämäntilanteiden ja stressitilojen mukaan. Tällaisessa syömisessä ei ole mitään tiukkaa säännöstöä, jossa jokin luettaisiin repsahdukseksi. Esimerkiksi juhlien jälkeen taitavasta kehon kuuntelijasta tuntuu vain hyvältä palata kehoa helliviin syömistottumuksiin.

Pysyvään painonhallintaan eivät kuulu ankaruus, pinnistely tai tiukat syömisen säännöt. Ne aiheuttavat tiukkailun ja repsahtelun noidankehän.

Jopa ruokavaliotakin tärkeämpää on se, että suhtautuu itseensä armollisesti ja hyväksyvästi. Se mahdollistavat hyvää tekevät ratkaisut, jotka syntyvät luonnollisesta halusta voida hyvin.

Asiantuntijoina lääketieteen tohtori, lihavuustutkija Pertti Mustajoki ja Syömishäiriö- keskuksen toiminnanjohtaja, psykologi Pia Charpentier.