Miten pitää elää, ettei joudu ohitusleikkaukseen tai pallolaajennukseen uudelleen? Lue erikoislääkärin ohjeet

Jaa artikkeliTilaa Seura
Sydänpotilas juoksee
© Istock
Pallolaajennus ja ohitusleikkaus toipilasvaiheineen ovat onnellisesti takana. Mitä potilas uskaltaa tehdä, jottei joutuisi taas leikkauspöydälle?

1. Miksi pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen kuntoutuksessa puhutaan paljon liikunnasta?

Liikunnalla sekä ehkäistään valtimotauteja että hidastetaan niiden etenemistä ja vähennetään oireita. Siitä on apua, vaikka ihmisellä olisi valtimoissaan ahtautumia. Liikunta lisää luonnon omien ohitussuonten eli hiussuonten kasvua alueilla, joissa on ennestään heikko verenkierto.

Varjoainekuvauksissa voi joskus paljastua yllätyksenä täydellinen tukos yhdessä sydämen kolmesta pääsuonesta. Potilas on ollut oireeton, sillä hiussuonet ovat korvanneet tukossa olevan suonen tehtävät ja tuoneet sydänlihakselle happea ja ravinteita.

Liikunta auttaa hoitamaan verenpainetta ja kohonneita veren rasva-arvoja.

2. Miten ja kuinka pian voi lähteä liikkumaan leikkausten jälkeen?

Ohitusleikkauksen jälkeen liikuntaa rajoittaa eniten auki sahatun rintalastan paraneminen. Sen luutuminen vie noin kolme kuukautta, ja tuona aikana ei saisi harrastaa liikuntaa, jossa tehdään yläraajoilla suurta liikettä. Tällaisia ovat vaikkapa soutu ja penkkipunnerrus. Liikunta aloitellaan esimerkiksi kävelyllä, ja liikuntaohjeet saa sairaalan fysioterapeutilta.

Pallolaajennuksen jälkeen voi lähteä heti liikkeelle. Nykyään pallolaajennus tehdään pääsääntöisesti oikean käden rannevaltimon kautta, eikä siihen liity vastaavaa pistopaikan aukeamisen riskiä kuin aiempaan reisivaltimon kautta tehtyyn toimenpiteeseen.

Rannetta kuormittavaa liikuntaa, kuten mailapelejä, tulisi välttää pistokohdan paranemiseen saakka.

3. Ovatko arkiaskareet sittenkään hyvää liikuntaa?

On totta, että moni äkkikuolema on sattunut lumilapion tai kirveen kanssa touhunneelle ihmiselle. Ne ovat yleensä tapahtuneet vähän liikkuville ihmisille, joiden pohjakunto on ollut ponnisteluun nähden huono. Mitä enemmän liikkuu, sitä pienempi on hyötyliikuntaan liittyvä äkkikuolemien vaara.

Hyötyliikunta ei riitä ainoaksi liikunnaksi. Valtimoterveyden kannalta liikunnan pitää olla sellaista, että se kuormittaa sydäntä ja nostattaa hien pintaan. Tällaista liikettä pitäisi olla säännöllisesti, liki joka päivä.

Pariskunta lenkillä.

© Colourbox

4. Miksi sepelvaltimotautipotilaan kannattaisi mennä kuntosalille?

Terveysliikuntasuosituksissa ohjataan monipuoliseen liikuntaan, joka sisältää kestävyyttä, lihaskuntoa, liikehallintaa ja liikkuvuutta parantavaa liikettä. Ohje sopii myös sydänpotilaalle.

Lihaskuntoharjoittelusta on tehty tutkimuksia, joiden mukaan se parantaa sydänpotilaiden suorituskykyä ja vähentää heillä sairaalahoidon ja päivystyskäyntien määrää.

Tärkeintä on liikkua tavalla, josta pitää. Vain siten liikunnasta tulee tapa.

5. Mitä tehdä, jos beetasalpaajasta tulee liikunnan aikana ikävä olo?

Beetasalpaaja suojaa sydäntä laskemalla sykettä. Koska syke ei nouse rasituksessa, olo voi tuntua ikävältä. Jos lääke estää liikunnan, asiasta pitää keskustella lääkärin kanssa.

Sydäntapahtuman jälkihoitoon määrätty beetasalpaajalääkitys ei välttämättä ole elinikäinen, sillä se ei vaikuta ateroskleroosi-sairauden etenemiseen. Sitä tarvitaan, jos potilaalla on esimerkiksi rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoiminta. Annosta on mahdollista pienentää tai vaihtaa lääke toisen merkkiseen, jolloin vaikutukset sykkeeseen voivat olla lievempiä.

6. Voiko statiinin jättää, jos se kolottaa liikkujan lihaksia?

Kolesterolilääke statiini aiheuttaa joillekin lihaskolotuksia. Sitä ei voi jättää pois, sillä sitä tarvitaan sairauden etenemisen pysäyttämiseen. Markkinoilla on kuusi erilaista statiinivalmistetta, ja lääkkeen vaihto toiseen vie yleensä oireet. Joskus auttaa, kun pienennetään annosta tai otetaan lääke harvemmin. Lisäksi kannattaa tarkistaa muu lääkitys. Syy haittoihin voi olla lääkkeiden yhteisvaikutuksessa.

Omin päin ei saa lopettaa sepelvaltimotaudin hoitoon määrättyjen lääkkeiden käyttöä. Statiinista luopuminen voi käydä mielessä, sillä korkea kolesteroli ei aiheuta oireita. Se oireilee vasta, kun valtimosuoni on lähes tukossa.

7. Mistä tietää, että liikkuu oikealla teholla?

Lähtötaso vaikuttaa liikunnan tehoon, ja aiemmin liikkumattomalla se on luonnollisesti huonompi kuin liikunnanharrastajalla. Lähtötason voi selvittää rasituskokeella, mutta sitä ei tehdä rutiinisti kuin lähinnä ammattiautoilijoille. Sydänliiton kuntoutujille tarkoitetussa Tulppa-kuntoutuksessa lähtötaso selvitetään kuuden minuutin kävelytestillä.

Sykemittaria käytetään usein terveellä henkilöllä liikunnan tehon määrittämiseen, mutta sydänpotilaalle en sitä välttämättä suosittelisi. Mittari voi aiheuttaa stressiä, ja sairauden hoitoon käytettyjen, sykettä laskevien beetasalpaajien vuoksi kaikille sopivien sykerajojen antaminen on hankalaa.

8. Pitäisikö turvallisuussyistä liikkua kaverin kanssa?

Sydäntapahtumat ja läheltä piti -tilanteet voivat olla dramaattisia, ja usein potilas pelkää, että tapahtuma uusiutuu. Koska sydäntapahtumat liittyvät monesti rasitukseen, moni alkaa pelon vuoksi rajoittaa liikkumista. Turvallisuussyistä kaveria ei välttämättä tarvita, mutta ystävä voi olla hyvä kannustaja liikuntaan.

Jokaisen sydänpotilaan pitäisi osallistua sairastumisensa jälkeen sydänkuntoutukseen, jota järjestävät esimerkiksi Kela, monet terveysasemat sekä sydänpiirit. Kuntoutuksessa liikutaan yhdessä fysioterapeutin kanssa. Hän ohjaa potilasta erottamaan normaalit liikuntaan liittyvät tuntemukset sairauteen liittyvistä.

Voita

© Colourbox

9. Meneekö ruokavalio uusiksi?

Menee, ellei ole jo valmiiksi noudattanut sydämen kannalta hyvää ruokavaliota, joka sisältää paljon kuituja ja vähän suolaa. Ruokavalion rasvojen tulisi olla koostumukseltaan pääosin pehmeitä, ja kovaa rasvaa siinä tulisi olla mahdollisimman vähän.

Sydänmerkki helpottaa kaupassa tehtäviä valintoja.

10. Kannattaako elintapoja rukata kuntoon, jos elämä alkaa iän puolesta olla ehtoopuolella?

Moni voi ajatella, että koska sydänkuolema on usein äkkikuolema, olisi se helppo tapa lähteä. Valtimotauti voi kuitenkin sairastuttaa myös aivoihin menevät suonet, ja siitä seuraava muistisairaus tai aivoinfarkti ei välttämättä tapa, mutta haittaa merkittävästi toimintakykyä.

Sydämelle terveelliset elintavat suojaavat myös aivoja, ja niitä tulisi jaksaa noudattaa loppuelämä – ei vain sydäntapahtumaa tai valtimotoimenpidettä seuraavien kuukausien ajan.

Asiantuntijana Anna-Mari Hekkala, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry

X