Paraneeko paniikkihäiriö?

Jaa artikkeli
Paniikkihäiriökohtaus ei ei ole hengenvaarallinen, mutta se voi olla hyvin epämiellyttävä. © Colourbox
Paniikkikohtaus on pelottava. Pahimmillaan ihminen uskoo kuolevansa tai tulevansa hulluksi. Vuoden alusta avautuu netissä HUS:n tarjoama hoito-ohjelma.

1. Millainen sairaus paniikkihäiriö on?

Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriö, johon liittyy voimakkaita, helposti uusiutuvia, odottamattomia ja pakokauhun täyttämiä ahdistuskohtauksia. Voimakas ahdistus kiihdyttää autonomista hermostoa ja sen vuoksi sydän hakkaa, rintaa puristaa, huimaa eikä henki kulje. Kun kohtaus tulee ensimmäisen kerran, osa pitää oireita sydänkohtauksen enteenä. Oireet ovat niin pelottavia, että moni luulee kuolevansa tai tulevansa hulluksi.

Kohtaus aiheuttaa pelon, jota välttääkseen ihminen alkaa karttaa paikkoja ja tilanteita, jotka voivat laukaista kohtauksen. Tyypillisesti tällaiset paikat ovat julkisia ja niissä on paljon ihmisiä, kuten kaupat, liikennevälineet ja elokuvateatterit. Välttämisen vuoksi paniikkihäiriötä sairastavan elinpiiri kapenee. Pahimmillaan hän sulkeutuu kotiinsa eikä poistu sieltä yksin. Joskus jo ajatus ahdistavasta tilanteesta voi laukaista kohtauksen.

2. Kuinka yleinen sairaus se on?

Arviolta kolme sadasta suomalaisesta kärsii paniikkihäiriöstä, naiset hieman miehiä useammin. Sairastuneelle on tyypillistä alttius ahdistukselle ja sen sisällöstä tehdyille nopeille johtopäätöksille.

Paniikkihäiriö puhkeaa tyypillisesti silloin, kun ihmisellä on elämässään haastavia muutoksia. Monesti sairastuneet ovat nuoria opiskelijoita, joista iso osa on kärsinyt lapsena koulupelosta. Opiskeluaika muistuttaa menneestä ja on samalla voimakas itsenäistymishaaste. Vastaavia muutoksia elämässä ovat esimerkiksi tärkeän ihmissuhteen päättymisen uhka, lapsen syntymä ja uuteen työpaikkaan siirtyminen.

3. Onko paniikkikohtaus vaarallinen?

Kohtaus ei vaaranna henkeä, mutta se voi olla raju ja sellaisena hyvin epämiellyttävä. Kyse on elimistön luonnollisesta taistele ja pakene -reaktiosta, joka laukeaa väärässä paikassa. Potilasta auttaa jo tieto siitä, etteivät oireet ole vaarallisia, vaan pelon ja oman autonomisen hermoston käynnistämiä. Kohtaus menee itsestään ohi noin vartissa.

Koska paniikkihäiriöön liittyy samankaltaisia fyysisiä oireita kuin moniin sydän- ja keuhkosairauksiin, somaattiset sairaudet olisi suljettava tutkimuksilla pois ennen kuin paniikkihäiriötä aletaan hoitaa.

4. Miten kohtauksesta selviää?

Kohtauksen aikana kannattaa antaa elimistön reagoida omalla tavallaan ja keskittää ajatukset todellisiin tapahtumiin, ei pelkoihin ja johtopäätöksiin. Konkreettinen tekeminen voi auttaa ajatusten pysymistä nykyhetkessä, pois katastrofiajatuksista. Tällaiseen paras olisi ehkä jokin itselle mieluisa, hieman keskittymistä vaativa tekeminen.

Miksi kohtauksen aikana neuvotaan hengittämään paperipussiin?

Voimakkaat tunteet tai henkinen paine stimuloivat aivojen hengityskeskusta ja saavat paniikkihäiriöisen hyperventiloimaan eli hengittämään hyvin tiheään. Tämä kasvattaa veren happipitoisuutta ja aiheuttaa huonon olon. Paperipussiin hengittäminen normalisoi kaasujenvaihdon.

5. Miksi paniikkia ei parane paeta?

Paniikki on todellinen, siihen liittyvät kuvitelmat eivät. Pakokauhu vääristää paniikkihäiriöisen ajatukset, ja vääristyneet ajatukset puolestaan lisäävät pakokauhua. Paniikkia oppii sietämään ja kovakin ahdistus saavuttaa huippunsa ja laukeaa jonkin ajan kuluttua. Tätä ei opi, jos pakenee paikalta ja antaa paniikille vallan.

Kohtauksen jälkeen tulee jatkaa samoja asioita, joita teki sitä ennen. Eli jos kohtaus iskee kaupassa, sen laannuttua ei poistuta paikalta, vaan hoidetaan ostokset loppuun.

6. Voiko elintavoilla estää oireita?

Hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto saattaa estää oireita. Psyykettä voi voimistaa treenaamalla psyykkisesti hankalia tilanteita. Apua saa esimerkiksi netistä osoitteesta www.mielenterveystalo.fi.

Paniikkihäiriöisen kannattaa välttää runsasta alkoholinkäyttöä. Osalla ihmisistä kova krapula laukaisee kohtauksen. Jotkut ovat herkkiä kahville ja muille kofeiinia sisältäville juomille. Apua voi saada myös hengitys- ja rentoutumisharjoituksista.

7. Kuinka ihminen voi siedättyä pelottaville tilanteille?

Alkuun lähdetään mielikuvista eli kuvitellaan pelottava tilanne. Tilanteen todenmukaisuutta voidaan lisätä erilaisilla harjoituksilla, jotka tuottavat epämukavia tuntemuksia. Altistuksen tarkoituksena on saada aikaan kokemus siitä, että epämiellyttävät tuntemukset eivät ole vaarallisia. Ne menevät ohi ja niistä selviää. Altistamisen tulisi tapahtua asteittain helpoimmasta tilanteesta kohti vaikeinta ja riittävän rauhallisesti. Konkreettisiin tilanteisiin mennään vasta, kun mielikuvat eivät aiheuta ahdistusta, ja tarvittaessa ensin ystävän tukemana.

Altistukseen on olemassa valmiita, portaittaisia ohjelmia. Niitä löytyy netistä ja kirjoista. Vuoden 2014 alusta kuka tahansa suomalainen pääsee lääkärin lähetteellä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tarjoamaan, netissä toimivaan tehokkaaseen hoito-ohjelmaan.

8. Auttavatko lääkkeet?

Paniikkihäiriön hoidossa käytetään usein samoja lääkkeitä kuin masennuksen hoidossa, kuten serotoniinin takaisinoton estäjiä. Ne voivat joskus totutteluvaiheessa voimistaa oiretuntemuksia, ja siksi jotkut tarvitsevat muutaman viikon ajan myös rauhoittavia lääkkeitä. Ainoaksi hoidoksi lääkkeet eivät riitä, mutta koska ne poistavat oireet, ne helpottavat itsensä altistamista haastaville tilanteille. Kognitiivinen psykoterapia on tehokkain tapa hoitaa paniikkihäiriötä, sillä se tarjoaa potilaalle työkaluja paniikin hallintaan.

9. Paraneeko paniikkihäiriöstä?

Paranee, kunhan on kärsivällinen ja valmis tekemään työtä. Puolet potilaista paranee, puolelle jää jäännösoireita, kuten välttämiskäyttäytymistä. Sitä parempia hoitotulokset yleensä ovat, mitä varhemmin ihminen hakee vaivaansa apua. Hoitomattomaan paniikkihäiriöön liittyvä välttämiskäyttäytyminen ja eristäytyminen altistavat masennukselle ja lisäävät huomattavasti alkoholin liikakäytön riskiä.

Asiantuntijana Jan-Henry Stenberg, erikoispsykologi, kouluttaja-psykoterapeutti, HUS.

Seura 01/2014

X