Kiusaako kuiva suu? Suun kuivuminen voi olla merkki näistä vaarallisista sairauksista

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kuiva suu
© istockphoto
Onko hampaissasi reikiä aikaisempaa useammin? Tuntuuko suu kuivalta ja huulet rohtuneilta? Suunterveyteen liittyviin kysymyksiin vastaa erikoislääkäri Roine Huotari.

1. Mistä suun kuivuminen johtuu?

Syljen määrä suussa voi vähentyä monesta eri syystä, mutta useimmiten se johtuu jonkin lääkkeen sivuvaikutuksesta. Muun muassa monet masennus-, astma- ja verenpainelääkkeet kuivattavat suuta. Jos oireet häiritsevät arkea, on hyvä olla yhteydessä lääkäriin ja miettiä mahdollista lääkkeen vaihtamista.

Suuta kuivattavat myös tupakointi, elimistön yleinen kuivuminen, suun kautta tapahtuva hengitys esimerkiksi kroonisen nenäntukkoisuuden seurauksena sekä jotkin sairaudet, kuten diabetes ja Sjögrenin syndrooma.

Syöpähoidoissa esimerkiksi pään tai kaulan alueen sädehoidon aikana on tyypillistä, että suu kuivuu. Tämä johtuu siitä, että sädetys voi tuhota sylkirauhasia, jolloin ne toimivat tavallista huonommin.

2. Mistä kuivan suun tunnistaa?

Suu tarvitsee sylkeä, jotta se toimii normaalisti. Sylki pitää suun kosteana, puhdistaa sitä ja helpottaa nielemistä. Normaalisti sylki huuhtoo suuta jatkuvasti, mikä ehkäisee hampaiden reikiintymistä.

Jos syljeneritys vähenee, suu voi alkaa tuntua kuivalta. Tyypillisiä kuivan suun oireita ovat arat ja kuivat suun limakalvot, rohtuneet huulet, kuiva ja pistävä tunne suussa, kielen kirvely, metallinmaku suussa, pahanhajuinen hengitys, sitkeä ja vaahtoava sylki ja joskus myös vaikeudet puhumisessa, nielemisessä tai pureskelussa. Kuivassa suussa myös hampaat reikiintyvät tavallisesta nopeammin.

3. Onko suun kuivuminen vaarallista?

Kuiva suu on riski hampaiden lisäksi koko suun terveydelle: se voi altistaa esimerkiksi hiivainfektiolle, ientulehdukselle ja limakalvomuutoksille. Oireiden syy on tärkeä selvittää myös siksi, että kuiva suu voi olla merkki esimerkiksi diabeteksen puhkeamisesta tai Sjögrenin syndroomasta.

4. Mistä tietää, onko oma suu normaalia kuivempi?

Ihmisen päivittäisen syljen määrä on yksilökohtainen, mutta keskimäärin sylkeä syntyy päivän aikana puolesta litrasta litraan. Usein sanotaan myös, että levossa sylkeä tulisi erittyä vähintään 1,5 millilitraa 15 minuutissa, jotta suu ei tunnu kuivalta. Aina potilaan tuntemukset eivät kuitenkaan noudata millimääriä.

Hammaslääkäri tai suuhygienisti voi mitata syljenerityksen antamalla potilaan pureskella esimerkiksi viiden minuutin ajan parafiinipalaa. Normaalisti sylkeä erittyy tässä ajassa yli 3,5 millilitraa. Kuivasta suusta puhutaan virallisesti viimeistään silloin, jos sylkeä on erittynyt alle 2,5 millilitraa.

5. Entä jos suu tuntuu kuivalta, vaikka se tutkimuksen mukaan ei sitä ole?

Ei ole tavatonta, että ihminen ajattelee itsellään olevan tavallista kuivemman suun, vaikka näin ei olisi. Suu ei ole kuiva, jos saunomisen tai reippaan liikunnan jälkeen on jano. Kuivasta suusta saattaa olla kyse, jos lasillinen tai kaksi vettä ei helpota oloa. Suu voi tuntua kuivalta flunssassa, jolloin hengittää tavallista enemmän suun kautta. Aamulla on normaalia, että on jano – etenkin, jos on kuorsannut yöllä.

6. Voiko suun kuivuminen johtua kohonneesta verensokerista?

Tämä on verrattain yleistä. Jos muuten terve ihminen tuntee suunsa kuivaksi, on syljenerityksen määrän tutkimisen lisäksi hyvä selvittää verensokeri: ainakin paastosokeri ja tarvittaessa tehdä sokerirasitustesti. Näin voidaan sulkea pois diabeteksen mahdollisuus.

© COLORBOX

7. Mistä tunnistaa Sjögrenin taudin?

Sjögrenin taudin merkittävin oire on limakalvojen kuivuminen. Ensimmäisiä oireita ovat yleensä silmien kirvely, roskantunne ja suun kuivumisen oireet. Ääni voi käheytyä, nieleminen käydä hankalaksi, janon tunne lisääntyä ja hampaat reikiintyä aiempaa enemmän. Myös ientulehdukset ovat tyypillinen oire, samoin ihon kutiseminen ja nivelkivut.

On arvioitu, että Sjögrenin tautia sairastaisi jopa 3−4 prosenttia väestöstä. Yksi Sjögrenin taudin toteamisen keino on tutkia potilaan alahuulen pieniä sylkirauhasia. Tämä tapahtuu ottamalla huulesta näyte mikroskooppista tutkimusta varten, jonka avulla voidaan todeta mahdollinen tulehdusreaktio.

8. Liittyykö suun kuivuminen tiettyyn ikään?

Iäkkäillä ihmisillä on usein nuoria enemmän sairauksia, jotka vaativat lääkitystä. Tämän takia heillä esiintyy nuorempia useammin myös suun kuivumista. Sylkirauhasten toiminnan heikentymistä voi toki pitää myös ikääntymiseen liittyvänä ilmiönä, mutta se aiheuttaa harvoin yksinään merkittäviä oireita.

Naisilla suun kuivumista voivat aiheuttaa vaihdevuosien aikaan hormonaaliset muutokset. Myös esimerkiksi Sjögrenin tauti on miehiä yleisempi naisilla, ja se puhkeaa tavallisesti 40−50-vuoden iässä.

9. Miten kuivan suun oireita hoidetaan?

Tärkeintä on mennä lääkäriin ja selvittää, mistä oireet johtuvat. Jos suun kuivuus johtuu lääkityksestä, saatetaan sitä muuttaa, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Jos kyseessä on diabetes tai Sjögrenin tauti, sairauksien oikea lääkitys helpottaa tavallisesti myös kuivan suun oireita.

Oloa voi helpottaa usein omatoimisesti. Apteekissa myydään ilman reseptiä suusuihkeita ja -geelejä suun limakalvojen kostuttamiseen. Kuivan suun limakalvoja voi huuhdella esimerkiksi oliiviöljyllä, ja kuivia huulia on tärkeä muistaa rasvata huulirasvalla. Alkoholista, myös alkoholipitoisista suuvesistä, kannattaa luopua.

Syömisessä oleellista on säännöllisyys, se että syö 4−6 kertaa päivässä ja napostelun, runsaan sokerin ja happamien ruokien välttäminen. Kannattaa suosia pureskelua vaativaa ruokaa, mikä aktivoi syljen erittymisestä. Sama pätee ksylitolipurkkaan: sen pureskelusta kannattaa tehdä itselleen usein toistuva tapa.

10. Kuinka usein hampaat kannattaa pestä?

Suun hygieniasta on tärkeää muistaa huolehtia erityisen hyvin, sillä kun sylkeä on normaalia vähemmän, suu huuhtoutuu huonommin. Tällöin suuhun jää helposti ruoantähteitä, suu muuttuu happamaksi ja hengitys voi muuttua pahanhajuiseksi. Sylki sisältää myös ainesosia, jotka auttavat hampaita puolustautumaan plakkia muodostavia ja reikiintymistä aiheuttavia bakteereja vastaan. Tämän takia suun kuivuminen lisää sieni- ja ientulehdusten ja reikiintymisen vaaraa.

Hampaat kannattaa pestä aamuin illoin fluorihammastahnalla. Jos suu on kuiva, vaahtoava hammastahna voi ärsyttää sen limakalvoja, jolloin hammastahna kannattaa vaihtaa vaahtoamattomaksi.

Suu on hyvä huuhdella vedellä aina ruoan jälkeen. Päivän aikana kannattaa juoda tarpeeksi vettä, esimerkiksi noin 60 kiloisen olisi hyvä juoda päivittäin vettä vajaa kaksi litraa.

Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Roine Huotari, Oulun Pohjola-sairaalasta. Lähteinä myös terveyskirjasto.fi ja hammaslaakariliitto.fi

X