Näköhäiriöt vaivana? Ohimenevää silmien kuivumista vai jotakin vakavampaa? Silmäoireet voivat olla merkki sairaudesta, joka vaatii lääkärin hoitoa
Onko lääkäriin jo kiire, kun silmissä leiskuvat salamat, näkökenttä sumentuu tai silmätulehdus ei ota loppuakseen?
Näköhäiriöt huolestuttavat. Kysyimme 10 kysymystä silmäoireista asiantuntijalta, Terveystalon silmätautien erikoisalajohtajalta, ylilääkäri Matti Seppäseltä.
1. Mitä silmät kertovat ihmisen hyvinvoinnista?
Silmän oireilu voi paljastaa taustalla olevan sairauden. Esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriö voi saada silmän pullottamaan, aiheuttaa kahtena näkemistä tai voimakkaita silmän kuivumisoireita. Korkeaa verenpainetta sairastavilla todetaan joskus silmänpohjan verisuonissa muutoksia. Myös verkkokalvon valtimot saattavat kaventua, ja silmänpohjassa voi esiintyä verenvuotoja.
Diabeetikolla on muita suurempi riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan eli silmän verkkokalvon sairauteen. Hoitamattomana se voi johtaa näön pysyvään heikkenemiseen, ja tämän takia diabeetikkojen on erityisen tärkeä käydä säännöllisesti silmänpohjan kuvauksessa.
2. Mitä on nokisade ja onko se vaarallista?
Salamointi tai harsomaiset samentumat, jotka karkaavat katseen mukana, merkitsevät yleensä lasiaisen irtaumaa. Tämä voi tuntua siltä, kuin näkökentässä lentelisi kärpänen. Lasiaisen irtauma on yleinen ilmiö, ja arviolta kaksi kolmesta kokee sen elämänsä aikana. Irtauma on kiusallinen, mutta usein vaaraton.
Lasiaisen irtaumaan voi liittyä verkkokalvon repeämä. Silmälääkäri voi sulkea pois tämän mahdollisuuden tutkimalla silmän mikroskoopin ja erillisen linssin avulla. Repeämän tyypillinen oire on nokisademainen olo silmässä, mutta repeämä voi olla myös lähes oireeton. Repeämään auttaa usein laserhoito.
Muutamien tuntien tai päivien aikana vähitellen tapahtuva voimakas näön sumentuminen, johon liittyy alussa nokisademaista muutosta, voi johtua esimerkiksi lasiaisen verenvuodosta. Sille altistavat muun muassa monet diabetes- ja verenohennuslääkkeet. Jos yleislääkäri toteaa lasiaisverenvuodon, on silmälääkärin tutkittava silmä.
3. Voivatko näköhäiriöt johtua migreenistä?
Sahalaitaisina aalloittain esiintyvät näköhäiriöt yhdistyneenä päänsärkyyn ovat tyypillisiä migreenin oireita. Oikea migreenilääkitys saa näköhäiriöt usein talttumaan.
4. Näköhäiriöt: kahtena näkeminen – mistä se johtuu?
Kahtena näkemisen eli kaksoiskuvien syy on aina selvitettävä. Jos kaksoiskuvat syntyvät äkillisesti ja niihin liittyy halvausoireita, hoitoon pitää hakeutua välittömästi, sillä kyse voi olla esimerkiksi vakavasta aivojen toimintahäiriöstä.
Jos kaksoiskuvat ilmaantuvat asteittain, hoitoon on syytä hakeutua, kun oire on selvästi havaittavissa. Nämä näköhäiriöt voivat liittyä myös esimerkiksi karsastukseen, diabeteksen aiheuttamiin silmän hermojen ohimeneviin halvauksiin tai kilpirauhasen toimintahäiriöön. Kilpirauhaspotilailla erilaiset silmäoireet alkavat usein jo ennen kuin kilpirauhasen toimintahäiriötä on diagnosoitu.
5. Mitä pupillien koon äkillinen muuttuminen merkitsee?
Mustuainen eli pupilli on silmän keskellä oleva musta aukko. Normaalisti se suurenee pimeässä ja pienenee kirkkaassa valossa. Jos mustuaisiin ilmaantuu äkillinen suuri kokoero, se voi olla merkki vakavasta terveyttä uhkaavasta tilanteesta ja edellyttää lääkäriin hakeutumista. Kyse voi olla esimerkiksi rintakehän, kaulan alueen tai keskushermoston sairaudesta.
6. Mistä kuivasilmäisyys johtuu?
Kuivasilmäisyys on yleinen vaiva, ja sen ensisijainen hoito on kosteuttavat silmätipat. Jos ne eivät auta kolmen kuukauden säännöllisen käytön jälkeen, on syytä selvittää, mistä on kyse.
Useimmiten kuivasilmäisyys johtuu kyynelnesteen vähyydestä, silmien ärtymisestä allergian tai infektion takia tai jonkin lääkkeen sivuvaikutuksesta.
Myös joihinkin pitkäaikaissairauksiin liittyy kuivasilmäisyystaipumus. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriö, Sjögrenin oireyhtymä, nivelreuma, tulehdukselliset suolistosairaudet, atopia, psoriasis ja ruusufinni.
7. Onko elohiiri vaarallinen?
Elohiiri eli myokymia tarkoittaa lihaksen ei-tahdonalaista supistelua. Supistelua voi esiintyä esimerkiksi silmäluomessa, ja sille altistavat muun muassa stressi ja runsas kahvin juominen.
Ajoittain esiintyvä elohiiri on yleinen vaiva, eikä se useinkaan ole merkki muusta sairaudesta. Jos elohiiri jatkuu useita viikkoja, jos se leviää muihin lihaksiin ja on muita oireita, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin.
8. Voiko silmätulehdus parantua itsekseen?
Silmätulehdus voi johtua monesta eri syystä ja sen oireita ovat punainen silmä, silmän kipu ja tavallista huonompi näkökyky. Toisinaan lievä silmätulehdus talttuu itsekseen. Esimerkiksi nuhan yhteydessä esiintyvä silmän punoitus, rähmintä ja kirvely eivät yleensä vaadi erillistä lääkitystä.
Valonarkuus ja silmästä kirkkaan eritteen vuotaminen voivat merkitä sarveiskalvontulehdusta. Jos näkökyky on selvästi normaalia huonompi tai silmän alueella on kipua, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin.
9. Näköhäiriöt: näön asteittain sumentuminen – mistä se johtuu?
Ikääntyvillä yleinen syy näön asteittaiseen sumentumiseen on kaihi. Kaihin alkuvaiheessa auttavat usein sopivat silmälasit. Kaihin edetessä hoitona on leikkaus. Lähinäkö heikkenee useimmilla 40 vuoden jälkeen, ja moni hankkii silloin lukulasit.
Vanhuksella toisen silmän näkökyvyn huonontuminen, yleiskunnon lasku ja ohimokipu voivat viitata ohimovaltimon tulehdukseen. Oireet vaativat lääkärissä käyntiä.
Viivojen vääristyminen näkökentässä voi viitata verkkokalvon ikärappeumaan. Jos viivat vääristyvät, on syytä hakeutua silmälääkärin tutkimuksiin kuukauden sisällä.
10. Miten pitää toimia, jos näkö sumentuu äkillisesti?
Jos näkö heikkenee äkillisesti vaikka vain toisesta silmästä, on hakeuduttava lääkäriin. Tämä on tärkeää silloinkin, kun silmiä ei särje. Kyse voi olla esimerkiksi verkkokalvon valtimon tukoksesta. Lääkärin nopeasti aloittama paineluhoito voi palauttaa näön, mutta jos tukoksesta on kulunut yli kuusi tuntia, pienenee näkökyvyn palautumisen todennäköisesti merkittävästi.
Näön sumentuminen voi johtua myös värikalvon tulehduksesta eli iriitistä. Tähän liittyy usein silmien valonarkuutta ja punoitusta, jolloin on syytä hakeutua erikoislääkärille.
Jos näkö sumentuu äkillisesti ja siihen liittyy voimakasta päänsärkyä, pahoinvointia ja silmäkipua, voi kyse olla esimerkiksi silmänpainekohtauksesta. Terveyskeskuslääkäri voi mitata silmänpaineen, aloittaa lääkityksen ja ohjata jatkohoitoon.
Asiantuntijana silmätautien erikoisalajohtaja, ylilääkäri Matti Seppänen Suomen Terveystalosta. Lähteenä myös terveyskirjasto.fi.
Artikkelia on muokattu 3.10.2023 klo 11:05