TIA-kohtauksen ohimenevät oireet yllättivät Annen, kun vasemmasta silmästä katosi näkö – Lääkäri neuvoo: Hakeudu aina päivystykseen!
Annen, 63, vasemmasta silmästä hävisi yhtenä iltana näkö vartiksi. Vaiva katosi yhtä yhtäkkisesti kuin oli tullutkin. Seuraavana päivänä Anne soitti terveyskeskukseen. Lääkäri kertoi, että Anne oli saanut TIA-kohtauksen.
TIA-kohtaus on aina syytä ottaa vakavasti.
Näön katoaminen sai Annen säikähtämään, mutta hän ei ymmärtänyt, että ne olivat TIA-kohtauksen oireet ja merkki vakavasta sairaudesta. Nyt Annen kysymyksiin aivoverenkiertohäiriöstä vastaa dosentti, osastonylilääkäri Jukka Putaala HUSista.
1. Näön ohimenevä katoaminen säikäytti, mistä oikein oli kyse? Mitkä ovat TIA-kohtauksen oireet?
TIA-lyhenne tulee sanoista Transient ischemic attack eli ohimenevä iskeeminen aivoverenkiertohäiriö. Kyseessä on siis aivoveritulppa, joka aukeaa spontaanisti yleensä 15–60 minuutissa. Vaikka oireet menevätkin ohi, se ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne olisi sen jälkeen vaaraton.
TIA-kohtaus on aina syytä ottaa vakavasti. Elimistö varoittaa sen avulla, että jossakin valtimossa on ahtauma tai sydämen sisällä on ollut verihyytymä. Jos estohoitoa ei aloiteta ajoissa, yli 10 prosenttia TIA-kohtauksen saaneista saa seuraavien parin viikon aikana aivoinfarktin. Siksi TIA-kohtauksen aikana tai heti sen jälkeen kannattaa hakeutua päivystykseen.
2. Soitin terveyskeskukseen vasta seuraavana päivänä. Koituiko viivyttelystä haittaa?
Teoriassa olisit voinut saada aivoinfarktin vielä samana päivänä TIA-kohtauksen kanssa, koska riski kasvaa kohtausta seuraavan vuorokauden aikana. Soitit kuitenkin terveyskeskukseen seuraavana päivänä ja pääsit tutkimuksiin, joten mitään peruuttamatonta ei onneksi tapahtunut.
Päivystykseen kannattaa hakeutua vielä myöhemminkin, jos ei heti kohtauspäivänä ymmärrä sitä tehdä. Jos TIA-kohtaus on tullut viimeisten kahden viikon aikana, sen syy pyritään aina selvittämään päivystyksessä ja tarvittaessa neurologisella osastolla.
3. Lääkäri määräsi minulle veritulppien syntyä ehkäisevän lääkityksen. Aivoinfarktin mahdollisuus pelottaa silti. Miten todennäköistä on, että saan aivoinfarktin lääkityksestä huolimatta?
Nykyään käytössä olevat estolääkkeet pystyvät estämään vain noin 25 prosenttia uusivista valtimoperäisistä ja noin 70 prosenttia sydänperäisistä iskeemisistä aivoverenkiertohäiriöistä. On tärkeää, että otat estolääkkeesi, mutta niiden lisäksi sinun täytyy vähentää myös muita aivoinfarktin riskitekijöitä.
Aivoinfarktin riskiä nostavat muun muassa kohonnut verenpaine, suurentunut veren kolesterolipitoisuus, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, vähäinen liikunta, ylipaino ja etenkin vyötärölihavuus, diabetes ja eteisvärinä.
Lue myös: Hiljainen eteisvärinä, oireeton infarkti – Miksi sydänkohtaus yllättää terveeksi luullun?
4. Minulla on kymmenisen vuotta ollut käytössä verenpainelääkitys. Sitä on vaihdettu silloin tällöin, koska paineet ovat olleet koholla lääkityksestä huolimatta. Mitä verenpaineen hoidossa täytyy ottaa huomioon?
Sinun on syytä seurata entistä ahkerammin verenpainettasi kotona. Sinun täytyy alkaa tehdä säännöllisesti ja varsinkin ennen kontrollivastaanottoja vähintään neljän päivän kestoisia mittausjaksoja, jotta sekä ylä- että alapaineestasi saadaan luotettava keskiarvo. Lääkäri voi sen mukaan muuttaa lääkitystäsi.
Verenpainemittausten lisäksi sinun on hyvä opetella tunnustelemaan rannepulssiasi säännöllisesti. Jos pulssi tuntuu epäsäännölliseltä tai poikkeavan nopealta, sinun on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin, sillä kyse voi olla eteisvärinästä.
5. Millaisia asioita minun kannattaa ottaa huomioon ruokavaliossa? Syön aika tavallista kotiruokaa.
Ravitsemuksen suhteen sinun kannattaa pyrkiä vähentämään kovien rasvojen ja suolan saantia, sillä ne molemmat ovat hyvin haitallisia sydämelle, verisuonille ja aivoille. Samalla pyri lisäämään kasvisten, täysjyväviljojen ja pehmeiden rasvojen käyttöä.
Tarkista myös alkoholin käyttösi. Naisilla kohtuullisen käytön rajaksi määritellään yleensä seitsemän annosta viikossa. Se koskee kuitenkin hyväkuntoisia työikäisiä. Kun ihminen ikääntyy, myös kohtuullisen käytön raja laskee. Pyri pitämään alkoholin käyttösi selvästi alle seitsemässä annoksessa viikossa.
Terveellinen ruokavalio ja tasapainoiset ateriat sopivin välein auttavat jaksamaan arjessa. Suosi terveellistä kotiruokaa! © Niclas Mäkelä/Otavamedia
6. Entä liikunta? Minulla on tapana käydä päivittäin koiran kanssa lenkillä, mutta muuten en harrasta liikuntaa.
Koiran kanssa lenkkeily on jo todella hyvä juttu, koska saat säännöllisesti kevyttä liikuntaa. Välillä olisi kuitenkin hyvä harrastaa kuormittavampaakin liikuntaa, jossa hengästyt kunnolla. Hanki koiralle vaikka valjaat ja lähde tekemään reippaita sauvakävelylenkkejä. Kokeile myös lähteä koiran kanssa metsään kävelemään.
Luonnossa liikkuessa liikuntaa tulee usein paljon lähes huomaamatta. Lisäksi sinun olisi hyvä tehdä viikon aikana pari kertaa lihaskuntoharjoittelua.
7. Iän myötä minulle on kertynyt ylipainoa. Kilot tuntuvat istuvan tiukassa erityisesti vyötäröllä. Mikä avuksi, kun en omin neuvoin pysty niitä pudottamaan?
Painon pudottaminen ja varsinkin sen pitäminen poissa on haastavaa lähes kaikille ihmisille, joten et ole tilanteessasi yksin. Liikunnan lisääminen ja ruokavaliomuutokset tietysti luovat perustan painonhallinnalle, mutta sinun kannattaa ottaa yhteyttä oman paikkakuntasi terveysasemaan ja kysyä, onko heillä painonhallintaryhmää, johon voisit osallistua.
Ryhmän tuella onnistut todennäköisesti paremmin kuin yksin. Vyötärörasva on merkittävä aivoinfarktin riskitekijä, minkä takia on tärkeää, että saat vähennettyä sitä.
Välillä kannattaa ottaa hetki omien elämäntapojen tarkastukselle. © istock
8. Isäni kuoli aikoinaan sydäninfarktiin. Lisääkö se myös minun riskiäni saada infarkti?
Valitettavasti kyllä. Jos lähisukulaisillasi on ollut sydän- ja verisuonitauteja, myös sinun riskisi sairastua on kasvanut. Kohonnut riski selittyy osittain geeniperimällä mutta myös esimerkiksi elämäntavoilla, jotka usein siirtyvät vanhemmiltamme.
9. Olen opetusalalla, ja viimeiset vuodet työelämässä ovat olleet todella haastavia. Miten paljon henkinen paine vaikuttaa aivoinfarktin riskiin?
Työikäisillä jatkuva stressi voi olla merkittävä aivoinfarktin riskitekijä. Monet työikäiset aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet kertovat olleensa hyvin kuormittavassa elämäntilanteessa ennen sairastumistaan.
Koska olet jo saanut TIA-kohtauksen, sinun kannattaa pyrkiä keventämään työtaakkaasi. Yritä neuvotella työnantajasi kanssa, miten voisit keventää työtäsi ennen eläkkeelle jäämistä.
Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 8/2023.
TIA-kohtausten jälkeen Hannu Koiste on motivoinut pitämään kunnostaan hyvää huolta. Kesäisin hän käy paljon pyöräilemässä. © Jan Sandvik
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti