Hiljainen eteisvärinä, oireeton infarkti – Miksi sydänkohtaus yllättää terveeksi luullun?

Jaa artikkeliTilaa Seura
infarkti
Varsinkin niiden, joiden suvussa on sepelvaltimotautia, kannattaa parantaa elintapojaan, kuten lopettaa tupakointi ja syödä sydämelle terveellistä ruokaa. © Kuva: istockphoto
Miksi infarkti voi iskeä terveeseen ja hyväkuntoiseen? Ja miten sydäninfarkti voi olla oireeton? Sydän voi yllättää myös hiljaisella eteisvärinällä.

Infarkti tulee lähes aina yllätyksenä. Sydänkohtaus ilmenee äkillisenä ja puristavana rintakipuna, joka johtuu äkillisetä hapenpuutteen aiheuttamasta vauriosta sydänlihaksessa. Sydäninfafktin yleisin syy on sepelvaltimotaudin aiheuttama sepelvaltimon tukos.

Muistatko TV:n hittisarjan Amerikan suurin pudottaja, jossa hehkeä valmentajakaksikko piiskasi vaikeasti lihavista kilpailijoista hoikkia ja hyväkuntoisia? Muutama vuosi sitten toinen valmentajista, silloin 51-vuotias Bob Harper, sai hengenvaarallisen sydänkohtauksen kesken kuntosalitreenin. Hänet pelasti henkiin ainoastaan se, että hän sattui olemaan huippukunnossa ja apua saatiin paikalle ajoissa.

Sydäninfarkti huippukuntoisen valmentaja Bob  Harperin tapauksessa tuntuu käsittämättömältä. Eikö terveellisen ruokavalion ja liikunnan pitänyt suojata sydäntaudeilta?

Lue myös: Lupaavia innovaatioita sydänterveyden hyväksi – Geenitesti, Nightingale-analyysi ja eteisvärinän tunnistavat sovellukset

Infarkti terveellä – Onko taustalla sukurasite?

Me olemme oppineet ajattelemaan, että kunhan kolesteroliarvot ja verenpaine ovat hyvät, pitäisi sydänterveyden olla kunnossa.

Jos verenkierrossa on kuitenkin tavallista enemmän pienikokoisia, haitallisia hiukkasia, sydäntautiriski voi olla koholla, vaikka kolesteroliarvot olisivat kunnossa. Tätä rasva-aineenvaihdunnan häiriötä sanotaan aterogeeniseksi dyslipidemiaksi.

Yksi tällainen haitallinen pieni hiukkanen on lipoproteiini-A eli lp(a). Bob Harperin infarktin syyksi paljastui juuri poikkeuksellisen korkea lipoproteiini-A:n eli lp(a):n pitoisuus.

Tämä veressä luonnostaan esiintyvä proteiini on yhteydessä heikentyneeseen valtimon sisäseinämän toimintaan. Korkeat lp(a) -pitoisuudet johtuvat geenivirheestä, ja vaiva on perinnöllinen.

Elintavat suojaavat, vaikka kohtalo olisikin antanut geenien suhteen huonot kortit.

Harperin äiti oli kuollut infarktiin suhteellisen nuorena. Harperin lp(a) oli luultavasti ollut koholla jo kauan: suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa on havaittu, että jos vanhemmalla on suuri lp(a) -pitoisuus, sama vaiva voidaan usein todeta hänen lapsillaan jo varhain.

Sydäntautiriski ja apolipoproteiini

Sydäntautiriskiä kuvaa hyvin toinen apolipoproteiini, apoB. Se on LDL-hiukkasen tärkein kolesterolia kuljettava proteiini, jota löytyy veressä myös muista sepelvaltimotautia aiheuttavista hiukkasista. ApoB antaa LDL-mittausta tarkemman käsityksen siitä, kuinka paljon veressä on LDL-hiukkasia.

Apolipoproteiineja tutkitaan nyt kiivaasti. Niiden avulla sydäntautiriskiä voidaan arvioida huomattavasti täsmällisemmin kuin perinteisillä kolesterolikokeilla.

Aterogeenista dyslipidemiaa tavataan ennen kaikkea henkilöillä, joilla on tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä tai liikapainoa. On arvioitu, että varsinkin heille olisi tarpeen tehdä apolipoproteiinin määritys, jotta sydäntautien ehkäisyyn päästäisiin paneutumaan ajoissa.

Ongelmana on se, että vaikka esimerkiksi kohonnut lp(a) on merkittävä riskitekijä, siihen on hankala vaikuttaa.

Lp(a) -pitoisuus määräytyy pääasiassa perintötekijöiden kautta. Vielä ei tiedetä edes sitä, mikä sen tehtävä kehossa on, saati sitä, mitä vaikutuksia pitoisuuden peukaloinnilla olisi.

Elintavoilla on suuri vaikutus myös sydämen terveyteen.

Elintavoilla on suuri vaikutus myös sydämen terveyteen. Kuva: Niclas Mäkelä/Otavamedia

Sydäntautigeeni ja kuormittavat elintavat

Kuinka suuri peikko verisuonissa ajelehtivat vaaralliset hiukkaset sitten ovat työikäisille?

Eivät kovin suuri. Sydän- ja verisuonitauteihin kuolee vuodessa alle 2 000 työikäistä, kun yli 65-vuotiailla vastaava luku on noin 18 000 henkeä per vuosi.

Vuonna 2016 kuoli 1 442 työikäistä miestä sydänsairauksiin, naisilla vastaava luku oli vain 338.

Jos nuori ja terve saa sydänkoh­tauksen, ovatko syynä aina geenit? Ei aivan niinkään, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala korjaa.

Hän kertoo, että infarktin syynä voi olla esimerkiksi synnynnäinen sepelvaltimon poikkeavuus, valti­mon supistelutaipumus tai veren hyytymishäiriö. Nuorilla henkilöillä taustalla on usein jokin sydäntautiriskiä lisäävä sairaus: diabetes tai perinnöllinen rasva-aineenvaihdunnan häiriö.

”Osa sairastumisesta voi selittyä geeneillä. Taudin kehittyminen on kuitenkin yleensä kokonaisuus, eli sairastumiseen vaikuttavat myös elintavat. Esimerkiksi jatkuva kuormittava tilanne työssä tai parisuhteessa saattaa olla altistava tekijä, vaikka ns. klassiset riskitekijät olisivat kunnossa. Tätä ei aina tulla ajatelleeksi. Käytännössä ihminen määrittää pitkälti omilla valinnoillaan, millaisessa kunnossa valtimot ovat.”

Sydänsairaan arjen valinnat puntariin

Bob Harperkin joutui pohtimaan infarktin jälkeen elintapojaan. Hän vaihtoi tiukan, lihapitoisen paleo-dieettinsä Välimeren ruokavalioon ja opetteli uuden tavan elää.

Hän kuvaili itseään kaikki tai ei mitään -henkiseksi ”A-tyypin ihmiseksi”, joka veti itsensä äärirajoille niin treeneissä kuin työelämässäkin. Nykyisin Harper omistautuu ihmisten auttamiselle ja esiintyy jooga-asanoihin venyttäytyneenä.

Elintavat siis suojaavat, vaikka kohtalo olisikin antanut geenien suhteen huonot kortit. Se, mikä lopulta on geenien osuutta, on tutkijoillekin pienoinen mysteeri.

”Ei ole yhtä, kahta tai kolmeakaan geenivirhettä. Niitä on satoja. Geenien tutkiminen on vaikeata”, Anna-Mari Hekkala kertoo.

”Toistaiseksi geenitutkimuksia ei suositella sepelvaltimotaudin riskinarvioinnissa, mutta tilanne saattaa muuttua lähivuosina, sillä geenitutkimuksen menetelmät kehittyvät huimaa vauhtia.”

Jos suvussa on sepelvaltimotautia, Hekkala suosittelee kiinnittämään erityistä huomiota omiin elintapoihin. Rutiininomaisia EKG-mittauksia tai rasituskokeita ei tarvita oireettomilla henkilöillä, mutta kolesterolimittauksissa käyminen ja verenpaineseuranta on syytä ottaa säännölliseksi tavaksi. Tupakoinnin lopettaminen on erityisen tärkeää.

Kuva: istockphoto

Kuva: istockphoto

Hiljainen eteisvärinä – riski lisääntyy iän myötä

Lähes kaikilla on kokemusta vaarattomasta rytmihäiriöstä – oudosta muljahduksesta, joka tuntuu useimmiten levossa ja menee ohi itsestään. Aivan kuin sydän olisi heittänyt kuperkeikan.

Miltä sitten tuntuu vaarallinen rytmihäiriö?

Ei välttämättä miltään. Joka neljäs eteisvärinä diagnosoidaan sattumalta rutiininomaisen lääkärintarkastuksen yhteydessä. Eteisvärinä on nuorilla harvinainen, mutta riski lisääntyy iän myötä merkittävästi.

”Eteisvärinässä sydämen syke on normaalia nopeampi ja epätasainen, täysin vailla säännöllistä, tasaista rytmiä”, Anna-Mari Hekkala kuvailee.

Joskus epäsäännöllisen rytmin tuntee helposti tai se aiheuttaa huonoa oloa, mutta aina sitä ei huomata. Eteisvärinä ei uhkaa henkeä välittömästi, mutta pitkään jatkuessaan se on keskeinen aivoinfarktin vaaratekijä.

Epämääräisesti sydämessä kirnuava veri voi hyytyä, ja verivirrassa eteenpäin kulkeutuva tulppa aiheut­taa tukoksen – ja mikä ikävintä, tavallisimmin juuri aivojen verenkiertoon.

Kun eteisvärinä havaitaan, aivoinfarkti voidaan ehkäistä käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä.

Miten äänettömät eteisvärinät saataisiin kiinni ajoissa?

Eräässä brittitutkimuksessa kokeiltiin älypuhelimella tehtäviä EKG-rekisteröintejä, jotka lähetettiin analysoitaviksi. Eteisvärinät kyllä löytyivät hyvin, mutta jokaiselle diagnoosille tuli tutkimuksessa hintaa 10 000 euroa.

Vaikka oireettoman eteisvärinän seulontaa tutkitaan kiivaasti, on epäselvää, kuka siitä hyötyisi ja miten siitä saataisiin kustannustehokasta. Ratkaisua odotellessa oman pulssin tunteminen on tärkeä jokamiestaito. Hiljaisen eteisvärinän tuntee epäsäännöllisestä sykkeestä. Jos pulssi pompottelee miten sattuu, on syytä hakeutua lääkäriin jatkotutkimuksiin.

Erityisen vaarallisen rytmihäiriön merkkejä ovat rytmihäiriön ilmaantuminen rasituksessa, tai jos tuntemukseen liittyy tajunnan hämärtyminen tai suorastaan tajunnan menetys.

”Jos suvussa on selitystä vaille jääneitä äkkikuolemia nuorella iällä, voi rytmihäiriö tuntemuksen taustalta epäillä periytyvää rytmihäiriöalttiutta, jota kannattaa selvittää kardiologin vastaanotolla”, Anna-Mari Hekkala neuvoo.

Kuva: istockphoto

Kuva: istockphoto

Oireeton infarkti – tuntemuksia kuvaillaan flunssan tai ruoansulatusvaivojen kaltaiseksi oireiluksi

Yksi myyttisimmistä sydäntapahtumista on oireeton infarkti. Eräässä amerikkalaistutkimuksessa jopa 78 prosentilla infarktin saaneista infarktiarpeumat löydettiin vasta jälkeenpäin sydämen kuvantamistutkimuksissa. He eivät olleet itse lainkaan rekisteröineet infarktia.

Ongelmana on, että lieväkin infarkti vahingoittaa sydäntä: samaisessa tutkimuksessa 70 prosentilla äkilliseen infarktiin menehtyneistä oli vanhoja infarktiarpia.

Hekkala kuitenkin vakuuttaa, että myös niin sanottu oireeton infarkti oireilee lähes aina. Ongelmana on se, että oireita ei tunnisteta. Varsinkin naisilla sydäninfarktin oireet ovat usein epätyypillisiä: väsymystä, outoja kipuja hartiaseudussa, selässä, kaulassa tai leuassa, hengenahdistuksen tunnetta, närästystä, vatsakipua, oksentelua tai kylmänhikisyyttä.

Outoja tuntemuksia saatetaan kuvitella flunssaksi tai ruoansulatusvaivoiksi.

”Yleensä sepelvaltimotauti oireilee etukäteen. Oireet saattavat olla hiipiviä, sellaisia ettei niihin kiinnitä huomiota kuin vasta jälkikäteen. Ihminen saattaa myös reagoida oireisiin siten, ettei halua uskoa niiden olemassaoloa. On vaikeata myöntää sairastuneensa”, Anna-Mari Hekkala pohtii.

”Jos oire liittyy rasitukseen ja häviää levossa, hakeudu lääkärin vastaanotolle”

Oireettomaan sydänkohtaukseen ei ole olemassa patenttilääkettä. Infarktin epämääräisen oirelistan tunteminen on kuitenkin tärkeää yleissivistystä siinä missä aivoinfarktin oireistokin – näiden oireiden tunteminen voi pelastaa ihmishengen.

”Aina oireiden erottaminen vatsaperäisiksi tai sydänperäisiksi ei ole helppoa edes lääkärille.”

Rintakehän alueella on paljon mahdollisia kivun lähteitä kuten ruokatorvi, vatsalaukku, paljon pieniä ja suuria lihaksia sekä luiden välisiä rustoliitoksia.

”Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää, että jos oire liittyy rasitukseen ja häviää levossa, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle, jossa asiaa selvitellään tarkemmin”, Hekkala suosittelee.

Lähteet: O’Donoghue, M. et al: Lipoprotein(a) for Risk Assessment in Patients With Established Coronary Artery Disease. Journal of the American College of Cardiology 63 (6): 520–527. 2014. Nicholls, S et al: What role for lipoprotein(a) in clinical practice? The Lancet Diabetes & Endocrinology 5 (7): 487-489, 2017, Leiviskä J. et al: Apolipoproteiinit A-I ja B. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 130(22-23):2331-7, 2014, Biggest Loser’ Trainer Bob Harper’s Heart Attack: Why It Can Happen to Anyone. 27.2.2017. www.health.com

Juttu on päivitetty versio aiemmin Kotilääkärissä 4/2018 julkaistusta jutusta.

Lue myös: Aivoinfarkti vei unelman – Hanna oli intohimoinen hiihtäjä, joka tähtäsi huippu-urheilijaksi

Lue myös: Oliko hampaissasi reikiä jo lapsena? Nyt riskisi sydän- ja verisuonitauteihin voi olla tervesuista korkeampi

X