Oireileeko ikänäkö, hämäränäkö, harmaakaihi tai glaukooma? Ikä lisää silmäsairauksia, tunnista ensioireet silmien ja näkökentän muutoksissa!

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Iän myötä hämäränäkö usein heikkenee. Se voi heikentää turvallisuutta liikenteessä.  © Lehtikuva
Iän myötä hämäränäkö usein heikkenee. Se voi heikentää turvallisuutta liikenteessä. © Lehtikuva
Ikääntyessä silmissä tapahtuu paljon muutoksia, joista osa voi johtaa myös vakaviin silmäsairauksiin. Kun ikänäkö alkaa, silmälääkärin tarkastuksessa on hyvä alkaa käydä säännöllisesti.

Kun puhutaan ikääntymisestä, ajatukset eivät yleensä ensimmäisenä kohdistu silmiin. Silmissä tapahtuu ikääntymisen myötä kuitenkin paljon muutoksia, joihin on hyvä osata varautua. Onko kyseessä ikänäkö, harmaakaihi vai silmänpohjan rappeutuminen?

Osa muutoksista kuuluu normaaliin vanhenemiseen, mutta jotkut voivat olla merkkejä myös silmäsairauksista. Mitä varhemmin silmäsairaudet löydetään, sitä parempi niiden hoitoennuste on.

Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Marko Määttä Mehiläisestä kertoo, miten silmiä kannattaa hoitaa ja koska on syytä lähteä lääkäriin.

1. Ikänäkö voi alkaa jo 40-vuotiaana

Ihmiset huomaavat keskimäärin 40–45-vuotiaana, että näkeminen lähelle ei onnistu enää yhtä hyvin kuin ­aikaisemmin. Tekstiä on pakko viedä silmistä kauemmas tai lisätä huoneeseen valoa, jotta kirjaimista saa selvää.

Ikänäkö johtuu siitä, että valoa taittavan mykiön kudokset menettävät kimmoisuuttaan, jolloin lähelle katsomisessa tarvittavaa mykiön kupertumista on entistä vaikeampi tehdä. Kyseessä on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö, joka koskettaa jossakin vaiheessa kaikkia ihmisiä. Sitä ei voi ehkäistä esimerkiksi silmäjumpalla tai vitamiineilla.

Kun ikänäkö alkaa vaivata, aika optikolle tai silmälääkärille kannattaa varata viivyttelemättä. Vanha uskomus, että lasien hankkiminen kiihdyttäisi ikänäön lisääntymistä, ei pidä paikkansa. Sen sijaan ajoissa hankitut lähilasit auttavat näkemään hyvin, mikä parantaa elämänlaatua.

2. Hämäränäön heikkeneminen voi johtua myös silmäsairauksista

Ikääntyessä on tyypillistä, että hämärässä näkeminen heikkenee. Se voi johtua monesta eri syystä.

Hämäränäkö saattaa olla heikko esimerkiksi epäsopivien silmälasien tai korjaamattoman taittovirheen takia. Taittovirheet korostuvat yleensä pimeässä ja hämärässä. On myös tavallista, että likinäköisillä on tavallista enemmän ongelmia hämäränäön kanssa. Jos pimeään aikaan joutuu esimerkiksi ajamaan paljon autoa, erillisistä ajolaseista voi olla hyötyä.

Hämäränäön heikkeneminen voi johtua myös silmäsairauksista. Yleisin syy on harmaakaihi, joka aiheuttaa vähittäistä näön samentumista. Kaihin ensimmäisiä oireita saattaa olla se, että päivisin näkee vielä hyvin, mutta hämärässä näkemisen kanssa täytyy pinnistellä.

Hämäränäön heikkeneminen voi johtua myös muun muassa silmänpohjan ikärappeumasta, glaukoomasta ja diabeettisesta retinopatiasta.

Hämärässä näkemistä voidaan parantaa pitämällä silmälasit ajan tasalla ja hoitamalla silmäsairaudet mahdollisimman hyvin.

Lue myös: Nokisade ja näkökentän kaventuminen – Viattoman tuntuiset näköoireet veivät Veli-Matin silmäleikkaukseen viime hetkellä

3. Silmien kuivuminen talttuu usein itsehoidolla – ulkoisesti ärtyneet silmät vaativat lääkärin hoitoa

Kuivasilmäisyys on hyvin tavallinen vaiva varsinkin talviaikaan. Se johtuu kyynelnesteen tuotantohäi­riöistä.

Kyynelnesteen tehtävänä on puhdistaa ja huuhdella silmän pintaa, jotta se pysyy hyvässä kunnossa. Kyynelneste koostuu kolmesta eri komponentista: nesteestä, rasvoista ja liima-aineesta. Kuivasilmäisyys voi johtua minkä tahansa komponentin vähyydestä. Siksi kaikki hoitokeinot eivät sovi kaikille.

Jos silmät ovat ulkoisesti rauhallisen näköiset, niiden hoidoksi riittää yleensä itsehoito.

Lieviä kuivasilmäisyyden oireita, kuten silmien kirvelyä, kutinaa, vuotamista, punoitusta ja rasituksen tunnetta, on hyvä hoitaa apteekista saatavilla erilaisilla kostutustipoilla. Jos yhdet tipat eivät auta, kannattaa kokeilla toista merkkiä.

Jos silmät näyttävät ulospäin ärtyneiltä, todennäköisesti kuivasilmäisyyden taustalla on jokin lääkärin hoitoa vaativa syy.

Hyvin tavallinen kuivasilmäisyyttä aiheuttava tekijä on esimerkiksi silmäluomissa olevien Meibomin rauhasten tukkeutuminen, minkä takia silmien pinnoilta puuttuu niille tärkeä rasvakalvo. Silmälääkäri voi opastaa Meibomin rauhasten avaamiseen kotona haudehoidolla.

Lue myös: Ohimenevää silmien kuivumista vai jotakin vakavampaa? Silmäoireet voivat olla merkki sairaudesta, joka vaatii lääkärin hoitoa

4. Harmaakaihi voidaan korjata kaihileikkauksella

Harmaakaihi on ikääntymiseen liittyvä sairaus, joka ajan myötä tulee kaikille ihmisille. Se saa silmässä olevan linssin vähitellen samenemaan niin, että näkeminen vaikeutuu.

Näkemisen heikkeneminen on yleensä hidasta, ja sitä on vaikea itse huomata. Vähitellen näön tarkkuus, hämäränäkö, värinäkö ja kontrasti alkavat heikentyä.

Harmaakaihia on olemassa monta eri alatyyppiä, hitaasti ja nopeasti eteneviä. Kaikkien ihmisten kaihit eivät siis ole samanlaisia. Siksi kaihin etenemistä on hyvä seurata säännöllisillä silmälääkärikäynneillä.

Kaihin ainoa hoitomuoto on kaihileikkaus. Siinä samentunut mykiö korvataan kirkkaalla tekomykiöllä, jolloin näkö jälleen paranee.

Leikkaukseen ei yleensä ryhdytä ennen kuin näkö heikkenee niin paljon, että arkisista toimista on vaikea selvitä. Kaihileikkaukseen liittyvät riskit ovat yleensä melko pieniä, mutta niitäkään ei haluta ottaa turhaan.

Lue myös: Harmaakaihi usein syynä heikentyneeseen näköön, mikä voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita liikenteessä: ”Metsän laidassa seisovaa hirveä on vaikea erottaa”

Tämän kaihi tekee: vasemmalla puolella on kuin terveellä silmällä nähty ­kuva, oikealla kaihin ­sumentama. Kaihi kehittyy pikkuhiljaa, joten värien haalis­tumiseen ei itse välttämättä havahdu kovinkaan aikaisessa vaiheessa. © Phanie / Lehtikuva

Tämän kaihi tekee: vasemmalla puolella on kuin terveellä silmällä nähty ­kuva, oikealla kaihin ­sumentama. Kaihi kehittyy pikkuhiljaa, joten värien haalis­tumiseen ei itse välttämättä havahdu kovinkaan aikaisessa vaiheessa. © Phanie / Lehtikuva

5. Glaukooma on näköhermosairaus

Glaukooma on hyvin salakavala silmäsairaus, sillä alkuvaiheessa se ei oireile mitenkään. Yleensä se löytyy silmälääkärissä tarkistuskäynnin yhteydessä.

Kyseessä on näköhermosairaus, jossa näköhermo tuhoutuu yleensä pikkuhiljaa. Siitä seuraa näkökentän kaventuminen, joka voi myöhemmissä vaiheissa tuoda paljon haasteita elämiseen. Muun muassa autolla ajaminen voi käydä mahdottomaksi.

Glaukooman riskitekijöitä ovat korkea ikä ja kohonnut silmänpaine. Aiemmin tautia kutsuttiinkin silmänpainetaudiksi. Nykyään nimestä on luovuttu, sillä glaukoomaan voi sairastua, vaikka silmänpaineet olisivat täysin normaalitasolla.

Glaukoomaa on useita eri alatyyppejä. Yleisin on avokulmaglaukooma, joka etenee hitaasti.

Glaukoomaa ei voida kokonaan parantaa. Sen etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa silmätippojen, laserhoidon tai leikkauksen avulla. Hoidon tavoitteena on säilyttää riittävän hyvä näkö elämän loppuun asti.

Lue myös: Silmänpaineet koholla, sitten silmälääkärin näkökenttätutkimus paljasti glaukooman – Nyt Marian, 65, näkö on sumentunut yhä ja tarkkuus kärsinyt

Glaukooma kaventaa näkökenttää. © Phanie / Lehtikuva

Glaukooma kaventaa näkökenttää. © Phanie / Lehtikuva

6. Silmänpohjan ikärappeuma yleistyy 75 ikävuoden jälkeen

Silmänpohjan ikärappeuma on silmäsairaus, joka aiheuttaa muutoksia valoa aistivien solujen aineenvaihdunnassa. Sairaus alkaa yleistyä nopeasti 75 ikävuoden jälkeen.

Silmänpohjan ikärappeumaa on kahta päätyyppiä, kuivaa ja kosteaa rappeumaa. Valtaosalla sairastuneista on kuiva rappeuma, joka etenee hitaasti. Kostea rappeuma etenee nopeasti.

Silmänpohjan ikärappeuma aiheuttaa vähittäistä näön tarkkuuden huononemista, jossa myös värien erottelykyky, kontrasti ja hämäränäkö heikkenevät.

Sairaudelle altistavia tekijöitä ovat perimä, hoitamaton verenpainetauti, korkea kolesteroli, ylipaino ja tupakointi.

Kuivaan rappeumaan ei ole olemassa täsmälääkitystä. Kosteaa rappeumaa voidaan hoitaa pistoshoidolla.

Lue myös: Silmissä kaihia vai kosteaa ikärappeumaa? Viivat vääristyvät ja osa kirjaimista häviää

7. Diabeettinen retinopatia on verkkokalvosairaus, joka voi olla oireeton tai heikentää näköä

Kakkostyypin diabetes on verisuonisai­raus, joka voi aiheuttaa muutoksia myös silmien verisuoniin.

Diabeettinen retinopatia eli verkkokalvosairaus on yksi yleisimmistä diabeteksen liitännäissairauksista. Se voi olla täysin oireeton tai heikentää näköä tai ­aiheuttaa puutoksia näkökenttään. Veren korkea sokeripitoisuus on tärkein sille altistava tekijä.

Paras tapa hoitaa diabeettista retinopatiaa on pitää sen taustalla oleva diabetes hyvässä hoitotasapainossa.

Lue myös: Älä laista silmälääkärin terveystarkastusta! Silmästä paljastuvat MS-tauti, diabetes, reuma, sarkoidoosi ja monet muut sairaudet

Terveet silmät terveessä kehossa

Silmät voivat yleensä hyvin, kun muukin keho voi hyvin. Silmät nauttivat terveellisestä kasvispainotteisesta ruokavaliosta, liikunnasta ja riittävästä nukkumisesta.

Tutkimusten mukaan runsasta punaisen lihan syöntiä kannattaa välttää, sillä se saattaa lisätä riskiä sairastua silmänpohjan ikärappeumaan. Osa kuivasilmäisistä taas voi saada apua lisäämällä omega-3-rasvahappoja ruokavalioon. Niitä saa ruoasta esimerkiksi rypsiöljystä ja saksanpähkinöistä.

Lisäksi silmät voivat hyötyä luteiinia ja zeaksantiinia sisältävistä ruoista. Luteiini ja zeaksantiini ovat karotenoideja, joita on kirkkaan värisissä kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä. Esimerkiksi mustikka on hyvä luteiinin lähde.

Lue myös: Silmät paljastavat jopa 30 yleissairautta – Näin tunnistat oireet ja muutokset silmän verkkokalvolla ja valkuaisessa

X