Kakkostyypin diabetes on salakavala sairaus – Miten diabeteksen ensioireet tunnistaa? Lukijamme kysyivät 14 kysymystä alan asiantuntijoilta

Mitä tapahtuu, jos sairastaa diabetesta tietämättään? Entä voiko diabeteksesta parantua? Kysyimme asiantuntijoilta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ei ole tavatonta, että potilas hakeutuu sairaalaan sydäninfarktin takia ja taustalta paljastuu kakkostyypin diabetes.

Mitä tapahtuu, jos sairastaa diabetesta tietämättään? Entä voiko diabeteksesta parantua? Kysyimme asiantuntijoilta.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Laaninen

Kakkostyypin diabetes eli aikuisiän diabetes on vakava sairaus, jonka seuraukset hoitamattomana ovat kohtalokkaat.

Sumeneeko näkösi? Oletko väsynyt erityisesti ruokailujen jälkeen? Puutuvatko jalkasi?

Kysymyksiimme vastaavat professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Hannu Järveläinen sekä ravitsemuskysymyksiin vastaa laillistettu ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen Diabetesliitosta.

1. Minulla todettiin työterveyden rutiinitarkastuksessa diabetes, vaikka tunnen itseni terveeksi. Miten tämä on mahdollista?

Tilanne on varsin tavallinen. Kakkostyypin diabetes on salakavala sairaus, sillä se voi olla vuosia oireeton tai vähäoireinen. Tämän takia olisi tärkeää, että verensokerin mittaaminen vakiintuisi tavaksi esimerkiksi työterveystarkastuksissa, ei pelkästään työhöntulotarkastuksissa.

Jokaisen aikuisen kannattaa tehdä itselleen tyypin 2 diabeteksen riskitesti, jonka löytää Diabetesliiton verkkosivuilta. Testin avulla saa tiedon, mikä on sairastumisriskisi.

2. Äidilläni on kakkostyypin diabetes. Kuinka todennäköisesti minäkin sairastun?

Jos toisella vanhemmalla on kakkostyypin diabetes, se lisää lapsen sairastumisriskiä 40 prosentilla. Mikäli molemmat vanhemmat ovat diabeetikkoja, riski kasvaa 70 prosenttiin.

Lukujen edessä ei kannata lannistua: todennäköisyyteen sairastua kakkostyypin diabetekseen vaikuttavat sukurasitteesta huolimatta kaikkein eniten omat elintavat.

Paras tapa ehkäistä tai vähintäänkin viivyttää sairastumista on syödä terveellisesti, liikkua riittävästi ja välttää ylipainoa. Selkeä riskitekijä on myös tupakointi.

Olisi tärkeää, että verensokerin mittaaminen vakiintuisi tavaksi esimerkiksi työterveystarkastuksissa.
Olisi tärkeää, että verensokerin mittaaminen vakiintuisi tavaksi esimerkiksi työterveystarkastuksissa. istockphoto © istockphoto

3. Olen normaalipainoinen. Eikö kakkostyypin diabetes ole ylipainoisten sairaus?

Ylipaino on merkittävin kakkostyypin diabeteksen riskitekijä, ja noin 95 prosenttia diabeetikoista on ylipainoisia.

Diabetes ei kuitenkaan ole pelkästään elintapasairaus, vaan siihen liittyy myös perinnöllinen alttius.

4. Mitä tapahtuu, jos diabetesta sairastaa tietämättään?

Hoitamaton diabetes on vaarallinen, ja sillä voi olla ikäviä seurauksia, kuten munuaisten vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt ja -halvaus, sydänveritulppa tai sydämen vajaatoiminta.

Ei ole tavatonta, että potilas hakeutuu sairaalaan esimerkiksi sydäninfarktin tai jalkahaavan takia ja taustalta paljastuu kakkostyypin diabetes. Karkeasti ottaen voi sanoa, että hoitamaton diabetes lisää lähes kaikkien muiden sairauksien sairastumisriskiä.

5. Voiko kakkostyypin diabetes heikentää näkökykyä?

Voi. Jos verensokeri kohoaa korkeaksi, potilaasta voi tuntua, että näkökyky heikkenee ja hämärtyy. Jos potilas on hakeutunut oireiden takia silmälääkäriin, mutta mitään tavallisesta poikkeavaa ei ole löytynyt, silmälääkäri ohjaa asiakkaan yleensä verensokerimittaukseen diabetesepäilyn takia.

6. Mitkä muut oireet voivat merkitä diabetesta?

Väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut, mielialanvaihtelut, jano, jatkuvat hiivatulehdukset, uniapnea, tihentyneet vessakäynnit ja uupumus, johon uni ei auta. Oireet hiipivät usein niin hitaasti, että potilas ehtii tottua niihin tai keksiä niille muita selityksiä.

7. Miten kakkostyypin diabetes diagnosoidaan?

Diabetes todetaan mittaamalla verensokeriarvot. Tämä tehdään yleensä laboratoriossa verikokeella yön paastoamisen jälkeen.

Diagnoosin toteamisessa voidaan käyttää myös sokerirasituskoetta, jossa potilas juo 75 grammaa glukoosia makeana mehuna ja hänen sokeriarvoaan seurataan tämän jälkeen kahden tunnin ajan. Nykyään diagnoosi voidaan varmentaa myös glykohemolgobiinin testauksella eli hgA1-arvolla.

Diabetes diagnosoidaan, jos verensokeri on paaston jälkeen vähintään kahdesti 7 mmol/l tai suurempi, sokerirasituskokeessa kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l tai glykohemoglobiini on 48 mmol/mol tai suurempi.

8. Eroavatko raja-arvot eri maissa?

Diabeteksen hoitoa määrittävät kansainväliset hoitosuositukset, joten raja-arvoissa ei ole poikkeavaisuuksia.

9. Mikä on paras tapa hoitaa kakkostyypin diabetesta?

Terveelliset elintavat ovat hoidon kulmakivi. Tämän lisäksi potilaalle määrätään yleensä lääkitys, jolla pyritään saamaan verensokeri mahdollisimman normaaliksi, jolloin riski diabetekseen liittyville komplikaatioille alenee.

Uusia ja nykyistä parempia diabeteslääkkeitä tutkitaan ja kehitetään koko ajan. Viime vuosina käyttöön tulleilla uusilla lääkkeillä on saatu aiempia parempia tuloksia komplikaatioiden kehittymisen estossa. Tällaisia uusia lääkkeitä ovat muun muassa SGLT2-estäjät eli ns. sokerinpoistajat, jotka lisäävät sokerin erittymistä virtsaan munuaisista sekä vielä toistaiseksi pistettävät inkretiinimimeetit eli GLP-1-analogit.

On toiveajattelua, että diabeteksen hoitoon riittäisi pelkkä tabletti tai pistoslääkitys. Oleellista on, että potilas sitoutuu terveellisiin elintapoihin. Tähän saa tarvittaessa tukea, ja lääkäri voi ohjata esimerkiksi ravitsemusterapeutille. Tärkeintä on saada ylipaino hallintaan.

Terveelliset elintavat ovat hoidon kulmakivi.
Terveelliset elintavat ovat hoidon kulmakivi. istockphoto © istockphoto

10. Voiko diabeteksesta parantua?

Valitettavasti ei, vaikka tällaiseen käsitykseen törmää aika ajoin. Kakkostyypin diabetesta sairastava potilas voi sen sijaan saada sokeriarvonsa normaalille tasolle pelkillä elämäntapamuutoksilla, jos sairaus todetaan riittävän ajoissa. Mikäli potilaan elämäntapa palaa entiselleen, myös diabetes palaa.

11. Kuinka paljon raskausdiabetes lisää todennäköisyyttä sairastua myöhemmällä iällä diabetekseen?

Merkittävästi. Tämä on asia, johon pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. On tärkeää, että raskausdiabeteksesta kärsinyt kävisi raskauden jälkeen ja jatkossa vähintään kolmen vuoden välein sokerirasitustestissä. Vastuu tästä on naisella itsellään, automaattista kutsua seulontaan raskausdiabeteksen perusteella ei tule.

12. Miten kakkostyypin diabetes ja jalkojen hyvä hoito liittyvät toisiinsa?

Diabetes johtaa ajan kuluessa jalkojen verenkierron huononemiseen ja tunnon heikentymiseen, joiden seurauksena riski jalkahaavaumien synnylle ja alttius infektioille lisääntyy merkittävästi. Pahimmissa tapauksissa joudutaan erilaisiin jalka-amputaatioihin.

Rasvauksen yhteydessä on hyvä tarkistaa, ettei jaloissa ole haavaumia.
Rasvauksen yhteydessä on hyvä tarkistaa, ettei jaloissa ole haavaumia. istockphoto © istockphoto

13. Miten jalkoja pitäisi hoitaa?

Jalat on hyvä pestä kädenlämpöisellä vedellä päivittäin. Pelkkä vesi riittää. Halutessaan voi käyttää mietoa saippuaa. Tärkeää on kuivata jalat huolellisesti, myös varvasvälit.

Jalat kannattaa rasvata rasvaisella voiteella päivittäin, mutta jättää varpaanvälit rasvaamatta hautomisen estämiseksi.

Rasvauksen yhteydessä on hyvä tarkistaa, ettei jaloissa ole haavaumia. Mahdolliset haavat kannatta hoitaa hengittävillä harsotaitoksilla, ei hautovalla laastarilla. Kynnet on hyvä pitää lyhyinä.

Paljain jaloin kävelyä ei suositella. Kenkiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne eivät saa hangata. Monet diabeetikot käyvät säännöllisesti jalkahoitajalla, mikä on hyvä asia. Tarvittaessa lääkäriin tulee hakeutua empimättä.

14. Jos kakkostyypin diabetes on diagnosoitu, kuinka usein olisi hyvä käydä kontrollissa?

Kontrolliväli räätälöidään kunkin potilaan tilanteeseen sopivaksi. Nyrkkisäännöksi sopii, että jos hoitotasapaino on hyvä, lääkärissäkäynti kerran vuodessa riittää. Diabeteshoitajalla kannattaa käydä useammin, mieluusti vähintään puolen vuoden välein.

Juttu on julkaistu aiemmin Kotilääkärin numerossa 4/2019. Artikkelia on muokattu 22.10.2023 klo 15:03

Lue myös: Kakkostyypin diabetes yllätti hoikan ja urheilullisen Maritan, jolla oli kova kunto ja terveet elämäntavat

Lue myös: Kakkostyypin diabetesta hoidetaan viitenä eri sairautena tulevaisuudessa – Listasimme 7 faktaa diabeteksesta ja sen hoidosta

X