Verensokeri koholla – Miten esidiabetes pysäytetään? Lääkäri vastaa 10 kysymykseen, joilla saat verensokeriarvon kuriin

Kun verensokeri on koholla, esidiabetes voi jo oireilla. Onko kohonnut verensokeriarvo on taltutettavissa elintavoilla? Näin vastaa 10 kysymykseen heikentyneen sokerinsietokyvyn oireiluista, niiden hoidosta ja diabeteksen ehkäisystä endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri, Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä.

1. Haittaako, jos verensokeriarvo on koholla?

Verensokeriarvo on normaali, kun se on alle 6. Jos paastoverensokeri on välillä 6,1–6,9, kyse on heikentyneestä sokerinsietokyvystä.

Heikentynyt sokerinsietokyky on eräänlainen hätäjarru, joka toivottavasti pysäyttää ihmisen tekemään elintavoissaan muutoksia. Siitä voi hoitamattomana kehittyä diabetes.

Lue myös: Diabetesta onkin viittä eri tyyppiä – Näin vastaa lääkäri 10 kysymykseen verensokerista, sairauden oireista ja ehkäisystä

2. Millaisiin tutkimuksiin heikentynyt sokerinsietokyky johtaa?

Heikentynyttä sokerinsietokykyä selvitetään sokerirasituskokeella. Se kuvastaa ate­rian jälkeistä verensokeritasoa. Diabeteksen alkuvaiheessa verensokeri nousee tyypillisesti syömisen jälkeen.

Sokerirasituskoe edellyttää 10–12 tunnin paastoa. Siinä mitataan ensin paastoverensokeri, jonka jälkeen tutkittava juo 75 grammaa sokeriliuosta. Sen jälkeen odotellaan kaksi tuntia ja mitataan verensokeri uudelleen. Jos verensokeriarvo on 7,8–11, henkilöllä on esidiabetes.

3. Voiko itse päätellä ­jostain, onko verensokeri koholla?

Kohonneet verensokeriarvot voivat aiheuttaa vetämättömän ja huonon olon. Vastaavia oireita liittyy myös muihin sairauksiin, eikä niistä voi vielä vetää johtopäätöksiä. Mutta jos on tavallista väsyneempi ja lisäksi vyötäröllä on ylimääräistä rasvaa, verensokeriarvoissa on todennäköisesti viilattavaa.

Esidiabetes on osa laajempaa aineenvaihduntahäiriötä eli metabolista oireyhtymää, ja vyötärönmitan kasvu kuuluu siihen. Miehellä mittanauha ei saisi venyä vyötäröllä metriä pidemmäksi. Naisilla 90 senttimetriä on kriittinen raja.

Diabetesliiton sivuilta löytyvä riskitesti on omia arvailuja parempi diabetesriskin mittari. Testi laskee riskipisteet ja antaa niihin perustuvat ohjeet jatkotoimista.

Lue myös: Verensokeri heittelee – Miten pidän verensokerin tasaisena? Auttaako ketogeeninen dieetti?

4. Miksi vyötärörasva on vaarallista rasvaa?

Jos vyötäröllä on runsaasti rasvaa, sitä on myös sisäelimissä ja niiden pinnalla. Sisäelinrasva muuttaa haitallisesti veren rasva-arvoja: se nostaa veren triglyseridiarvoja ja laskee hyvää HDL-ko­lesterolia. Sisäelimiin kertynyt rasva heikentää insuliinin tehoa ja eritystä ja nostaa verensokeria.

Nämä aineenvaihdunnassa tapahtuvat muutokset altistavat niin kakkostyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille, uniapnealle kuin kihdillekin.

Lue myös: Ruskea rasva – mitä se on? Näin ruskea rasvakudos parantaa elimistön sokeritasapainoa ja vähentää haitallisen kolesterolin määrää

5. Miten voin itse laskea verensokeriarvojani?

Verensokeriarvoa lasketaan elintavoilla: liikunnalla, ruokavaliolla ja painonhallinnalla sekä huolehtimalla riittävästä unesta. Liian vähäinen nukkuminen on yhteydessä insuliinin alentuneeseen tehoon ja painonnousuun.

Terveyskeskuksissa on terveydenhoitajia ja osassa niitä myös diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon erikoistuneita dehko-hoitajia, joilta saa apua elintaparemonttiin.

Esidiabeteksen hoitoon on olemassa myös digitaalisia ­hoitopolkuja. Esimerkiksi Diabetesliiton sivuilta löytyy linkki maksuttomalle verkkokurssille, joka ohjaa elintaparemontissa jokaista kiinnostunutta.

6. Verensokeri koholla. Kumpi on tehokkaampi lääke – liikunta vai painonpudotus?

Liikunta laskee verensokeria, vaikka painossa ei tapahtuisi minkäänlaisia muutoksia. Se parantaa elimistön kykyä käyttää vereen vapautunutta glukoosia polttoaineenaan.

Kestävyysliikunta huolehtii sydämen ja verisuonten ­terveydestä sekä kuluttaa ­tehokkaasti energiaa.

Kestävyysliikunta on liikuntaa, joka hikoiluttaa ja hengästyttää, ­kuten reipasta kävelyä, ­pyöräilyä tai uintia. Lihasvoimaharjoittelu helpottaa painonhallintaa, sillä lihasmassa lisää energia-aineenvaihduntaa.

7. Kuinka kovaan kuuriin saa varautua?

Liikunnan ei ole pakko­ olla kuntoliikuntaa. Riittää, että suosii omia jalkoja kulkuvälineenä. Jo paikallaanolon vähentäminen ja kevyt liikuskelu vaikuttavat myönteisesti sokeriaineenvaihduntaan.

Painonpudotukseen voi kannustaa tieto siitä, että pienikin kevennys kannattaa. Ensimmäiset laihdutetut kilot lähtevät haitallisesta sisäelinrasvasta.

Lue myös: Sokeriarvot ja kolesteroli koholla – Näin Tapio sai luvut ihannetasolle vain neljässä kuukaudessa

8. Mitä saa ja ei saa syödä­, jos verensokeri on koholla?

Mikään ruoka-aine ei ole kielletty. Kaikkea saa syödä kohtuudella, vaikka sairastaisi jo diabetesta.

Virallisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio sopii verensokerin vartioimiseen. Se on kuitu- ja kasvispitoinen, sydänystävällinen ruokavalio.

Ruokavaliossa kiinnitetään huomio hiilihydraattien ja rasvan laatuun ja määrään eli suositaan täysjyväviljatuotteita ja pehmeitä rasvoja. Kovaa rasvaa ja nopeita hiilihydraatteja kannattaa syödä vain säästellen.

Nopeita hiilihydraatteja löytyy valkoisesta leivästä, leivonnaisista, makeisista ja sokeroiduista juomista. Alkoholissa on paljon turhaa ener­giaa, ja se lisää maksan rasvoittumista muutoinkin.

Säännöllinen ateriarytmi auttaa ylläpitämään sopivaa verensokeritasoa. Useimmille se tarkoittaa syömistä kolmen, neljän tunnin välein.

Elintavoissa tehdyt parannukset näkyvät verensokeriarvoissa 3–6 kuukaudessa.

Lue myös: Aikaista ateriarytmiä – Näin kevennät ruokailuja kohti iltaa!

9. Kuinka vaarallinen ­sairaus diabetes on?

Diabetes on joukko sairauksia, joka häiritsee paitsi sokeri-, yleensä myös rasva-aineenvaihduntaa. Se lisää merkittävästi sydän- ja aivoinfarktiriskiä.

Hoitamattomana diabetes vaurioittaa myös silmänpohjan ja munuaisten verisuonia sekä hermostoa. Se voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja näön ja alaraajan menetykseen.

Suomalaisista miehistä 15 prosentilla ja naisista yhdeksällä prosentilla on diagnosoitu diabetes. Vähintään 150 000 suomalaista sairastaa aikuistyypin diabetesta tietämättään.

10. Jos riskitesti on kunnossa, voiko jatkossa elää ilman huolta diabeteksesta?

Jos perusterve ihminen saa riskitestistä hyvät pisteet, verensokerin mittauksella ei ole kiire. Jos kuuluu työterveyshuollon piiriin, verensokeria seurataan ikäkausiseurannassa.

Muussa tapauksessa kannattaa hakeutua verikokeeseen viiden vuoden välein.

Mittaus­väli lyhenee, jos suvussa on diabetesta tai omat elintavat muuttuvat merkittävästi.

Aiemmin aikuistyypin diabetes nähtiin elintapasairautena, joka liittyi ylipainoon. Nykykäsityksen mukaan aikuistyypin diabetes on monitekijäinen sairaus, jonka taustalla on ylipainon lisäksi perinnöllisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat myös taudin kulkuun.

Vaikka paino ja muut riskitestissä mainitut elintapatekijät olisivat kunnossa, diabeteksen riskiä ei kannata kokonaan unohtaa. Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, ja kuka tahansa voi sairastua siihen.

Artikkelia on muokattu 22.10.2023 klo 15:35

Lue myös: Verensokeriarvot kuntoon – Riitta sai verensokerin tasoittumaan syömällä oikein: ”Ruokaremontti on ollut hyvä vaihtoehto lääkkeille”