Umpilisäke tulehtui kahdesti

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kun umpilisäke tulehtui ensimmäisen kerran, vatsakivut olivat Ilona Almgrenin mielestä paljon kovemmat kuin toisella kerralla. © Mikko Mäkeläinen
Ilona Almgrenin umpilisäkkeen tulehdusta hoidettiin ensin antibiooteilla. Kun tulehdus uusiutui, tarvittiin leikkaushoitoa.

Viime marraskuussa vehmaskyläläisen Ilona Almgrenin, 22, vatsa alkoi yhtäkkiä kipuilla rajusti. Pistelevä kipu jatkui lähes taukoamatta. Seuraavana päivänä kivun paikka tarkentui alavatsan oikealle puolelle.

Tähän havahduin

Vähitellen vatsakipu vain paheni, ja päätin lähteä apteekkiin ostamaan vatsalääkettä. Siellä farmaseutti epäili, että kyseessä saattaisi olla tulehtunut umpilisäke ja suositteli käymään sairaalan päivystyksessä.

Jo heti kivun alettua tiesin, ettei kyseessä ollut mikään tavallinen vatsavaiva, sillä kipu oli hyvin erilainen kuin aiemmin. Minulle ei kuitenkaan ollut tullut mieleen, että kyseessä saattaisi olla tulehtunut umpilisäke.

Vastaanotolle

Menin Mikkelin sairaalan päivystykseen, jossa minulta otettiin erilaisia kokeita.

Kävi ilmi, että tulehdusarvoni olivat todella korkealla. Minut lähetettiin leikkausosastolle. Siellä lääkäri tutki minut. Hän paineli alavatsaani ja päästi sitten irti. Irvistin tuskasta. Lääkäri kertoi, että se oli yksi tapa tutkia, oliko kyseessä umpilisäkkeen tulehdus.

Lääkäri määräsi minulle antibioottikuurin, ja jäin leikkausosastolle tarkkailtavaksi yön yli. Lääke alkoi vaikuttaa nopeasti, ja pahin kipu lievittyi jo heti yöllä. Seuraavana päivänä pääsin pois sairaalasta.

Unohdin umpilisäkkeen kokonaan, kunnes maaliskuussa vatsani tuli taas todella kipeäksi. Seuraavana päivänä kipu siirtyi oikealle alavatsaan, ja oivalsin, että vanha vaiva oli palannut.

Seuraavana iltana menin taas päivystykseen. Lääkäri tutki vatsani aluetta ultraäänellä, ja minulta otettiin verikokeita. Varmuuden vuoksi minut lähetettiin myös gynekologille, joka varmisti, ettei munasarjoissani ollut vikaa.

Näin hoidettiin

Diagnoosina oli umpilisäkkeen tulehdus, ja tällä kerralla se vaati leikkaushoitoa. Leikkausta odottaessani sain kipulääkkeitä, joten oloni oli suhteellisin hyvä. Leikkausta ennen piti kuitenkin olla syömättä vähintään 24 tuntia. Se tuntui rankalta. Vatsa ehti murista monta kertaa.

Etukäteen leikkaus pelotti, sillä en ollut koskaan aiemmin ollut sairaalassa. Leikkaussalitoimet menivät kuitenkin nopeasti. Lääkäri antoi nukutuspiikin, ja pian sen jälkeen nukahdin.

Seuraavan kerran, kun heräsin, en tiennyt, missä olin. Heräsin ja nukahdin moneen kertaan, sillä en pysynyt hereillä pitkää aikaa. Vasta myöhemmin illalla oivalsin, että leikkaus oli jo ohi.

Aluksi voin todella huonosti, ja oksensin monta kertaa. Leikkauskohtaan sattui valtavasti. En pystynyt kunnolla seisomaan tai kävelemään, vaan tarvitsin apua, jotta pääsin käymään edes vessassa. Oli kuitenkin helpottavaa kuulla, ettei umpilisäke ollut ehtinyt puhjeta. Se tarkoitti, että toipuisin nopeasti.

Seuraavana aamuna pahoinvointi oli kadonnut, mutta oloni oli muuten heikko. Lääkäri antoi luvan lähteä kotiin, sillä leikkaushaava oli kunnossa. Isäni kävi hakemassa minut sairaalasta ja vei kotiin.

Tässä ja nyt

Ensimmäiset pari päivää leikkauksen jälkeen lähinnä nukuin. Arkiset askareet olivat hankalia.

Ruoanlaitto vei aikaa, enkä pystynyt kantamaan polttopuita itse sisälle. Asun yksin maalla ja lämmitän taloani puilla. Onneksi isä kävi työpäivän jälkeen auttamassa.

Haava parani nopeasti, ja tikit otettiin reilun viikon päästä pois. Sairauslomalla jouduin olemaan pari viikkoa, mutta sen jälkeen olin työkunnossa.

Nyt odotan innolla kesää ja kesätapahtumia. Olen menossa kavereiden kanssa ainakin Himoksen juhannusfestareille. Lisäksi aion käydä katsomassa äitiäni ja veljiäni, jotka asuvat Belgiassa.

X