Vatsa turpoaa, ilmavaivat kiusaavat – mistä voi olla kyse? Lue asiantuntijan keinot ärtyvän suolen hoitoon

Jaa kaverilleTilaa Seura
© 123RF
Vatsa temppuilee: välillä turvottaa, välillä vaivaavat ilmavaivat. Toisinaan olo on normaali, mutta usein kiusaa tekee joko ummetus tai liian löysä vatsa. Näin asiantuntija vastaa 12 kysymykseen erilaisista vatsaoireista.

1. Minulle on ilmaantunut monenlaisia vatsaoireita turvotuksesta ummetukseen. Mistä on kyse?

Mahavaivat voivat johtua monesta eri syystä. Syyn selvittämisen kannalta on oleellista tietää, onko maha ollut aina herkkä, onko suolen toiminta muuttunut merkittävästi ja millainen ruokavalio on. Jos vatsaan tulee kova äkillinen kipu, on hyvä hakeutua päivystykseen: kivun syynä voivat olla esimerkiksi sappikivet.

Vaihtelevat vatsaoireet, kuten mahan turvotus, ilmavaivat sekä ripuli tai ummetus viittaavat ärtyneen suolen oireyhtymään. Suolistovaivojen lisäksi oireyhtymään voi liittyä väsymystä, pahoinvointia, närästystä tai refluksia. Oireet liittyvät tavalla tai toisella yleensä ulostamiseen: ulosteiden kiinteys voi vaihdella, vaivat voivat helpottua ulostamisen jälkeen tai ulostusvälissä on tapahtunut muutoksia.

2. Ovatko vatsaoireet vaarallisia?

Ärtyvän suolen oireyhtymä on kiusallinen, muttei vaarallinen. Kyseessä on toiminnallinen vaiva. Tämä tarkoittaa, että suolen toiminta häiriintyy, mutta elimistöstä ei löydy tutkimuksissa vikaa, josta tämä johtuu. Vaiva on yleinen, ja siitä kärsii yksi tai kaksi kymmenestä suomalaisesta. Sairaus on jonkin verran yleisempi naisilla kuin miehillä.

3. Miksi oireita esiintyy vain silloin tällöin?

Jos on herkkävatsainen, on normaalia, että esimerkiksi mieliala, puolison vakava sairastuminen tai muu stressaava tekijä tai ruokavaliomuutokset voivat vaikuttaa vatsan toimintaan. Uusi liikunnallinen harrastus tai työmatkapyöräilyn aloittaminen voivat laskea painoa muutaman kilon, mutta jos paino putoaa lyhyessä ajassa monta kiloa tahattomasti tai ilman selkeää syytä tai ilmaantuu uusia vatsaoireita, kannattaa mennä lääkäriin.

Ärtyvälle suolelle on tyypillistä oireettomuuden ja oireiden vaihtelu. Oireet eivät kuitenkaan yleensä katoa itsestään. Jos niitä on kestänyt useampi kuukausi, voidaan miettiä diagnoosia.

4. Voivatko vatsavaivani johtua laktoosi-intoleranssista?

Laktoosi-intoleranssi diagnosoidaan harvoin enää kuusikymppisellä, sillä oireilu on alkanut yleensä jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Toisaalta laktoosi-intoleranssi on helppo poissulkea välttämällä maitoa muutaman viikon ajan. Jos sen jälkeen juo esimerkiksi lasillisen maitoa ja havaitsee oireita, kannattaa siirtyä laktoosittomiin tai vähälaktoosisiin maitotuotteisiin. Tarvittaessa diagnoosi voidaan varmistaa verinäytteellä.

5. Voiko minulla olla keliakia?

Tämä voidaan tarvittaessa selvittää ohutsuolesta tähystämällä otettavasta koepalasta, ja suuntaa antava tulos voidaan selvittää verestä mitattavien vasta-aineiden avulla.

6. Miten ärtyneen suolen oireyhtymä diagnosoidaan?

Yksittäistä laboratoriokoetta tai muuta tutkimusta ei ole, mutta diagnoosi on silti useimmiten varsin selkeä. Tilanne kartoitetaan haastattelemalla potilasta ja poissulkemalla muita sairauksia. Jos suvussa esiintyy esimerkiksi paksusuolen syöpää, paksusuoli voidaan tarvittaessa tähystää.

Ulostusnäytteen avulla puolestaan voidaan selvittää, onko ulosteessa verta tai esimerkiksi jonkin sairauden taudinaiheuttajia.

7. Mistä ärtyvän suolen oireyhtymä johtuu?

Tarkkaa syytä ei tiedetä. Oireiden syntyyn vaikuttaa oleellisesti ravinnon laatu, joten ensisijainen hoitokeino lääkkeiden sijaan on ruokavalio. Myös psyykkisillä tekijöillä on vaikutusta oireisiin, sillä suoli reagoi tavallisesti jännittyneisyyteen, hermostuneisuuteen ja masennukseen.

Joillakin ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä muodostuu tavallista enemmän suolikaasua tai suoli on tavallista herkempi supistelemaan ja reagoimaan suolen seinämän venytykseen.

Tutkimuksen mukaan puoli kiloa kasviksia ei enää riitä.

© Kristiina Kuronen/Kuvaryhmä/SKOY

8. Miten ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan?

Parantavaa hoitoa ei ole, mutta liikunta ja ruokavalio lieventävät oireita yleensä merkittävästi. On todettu, että ilmavaivat ovat yhteydessä ohutsuolesta paksusuoleen kulkeviin imeytymättömiin hiilihydraatteihin. Oireita aiheuttavat erityisesti muun muassa fruktaanit, raffinoosi, ksylitoli ja sorbitoli, joita kutsutaan FODMAP-hiilihydraateiksi. Näitä hiilihydraatteja kannattaa syödä mahdollisimman vähän.

9. Mitä FODMAP-ruokia kannattaa välttää?

Sipulikasveja, kaaleja, linssejä, papuja, herneitä, makeisia, ksylitolituotteita sekä lisättyjä kuituja sisältäviä niinsanottuja terveysjuomia ja vatsajogurtteja. Oloa helpottaa usein myös laktoosittomiin maitotuotteisiin siirtyminen.

Jos oireet eivät vähene, kannattaa ruokavaliosta jättää asteittain pois vehnästä, rukiista ja ohrasta valmistetut viljatuotteet, kuten leivät, hiutaleet, murot, puurot ja leivonnaiset. Oireita voivat aiheuttaa myös omena, päärynä, kirsikka, luumu, vesimeloni, parsa, artisokka ja sienet.

10. Miten ruokavalioni säilyy silti monipuolisena?

Jos ruokavalioon on tehtävä isoja muutoksia, kannattaa kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen. Hänen kanssaan on hyvä varmistaa, että ruokavalio säilyy tarpeeksi monipuolisena.

11. Voinko enää palata entiseen ruokavaliooni?

Tutkimustulosten mukaan ärtynyt suoli voi rauhoituttuaan kestää esimerkiksi pieniä määriä viljatuotteita, mutta tämä on henkilökohtaista. Joka tapauksessa kyse ei ole keliakiasta.

Kun suoli on tasaantunut ja ruokavalio on monipuolinen, suolistobakteerit toimivat normaalisti. Tällä on tärkeä merkitys yleiseen hyvinvointiin, terveyteen ja vastustuskykyyn.

12. Onko lääkkeistä vatsavaivoissa mitään apua?

Yksittäisiin mahavaivoihin on olemassa monenlaisia oireita helpottavia valmisteita ja lääkkeitä, joista useimpia saa ilman reseptiä. Apteekissa henkilökunta osaa suositella tuotteita niin ilmavaivoihin, ummetukseen kuin ripuliin. Monelle helpotusta tuovat maitohappobakteerit tai paljon maitohappobakteereja sisältävä hapankaali. Ummetusta helpottavaa ratamonsiemenistä tehtyä psyllium-jauhetta samoin kuin pellavansiemeniä saa monista marketeista. Ummetusta voivat helpottaa myös esimerkiksi kuivatut luumut.

Jos vatsaoireet eivät helpotu ruokavaliolla tai reseptittömillä lääkkeillä, on asiasta hyvä keskustella lääkärin kanssa. Tarvittaessa lääkäri osaa miettiä sopivan lääkityksen muun hoidon tueksi.

Asiantuntijana kirurgi Heidi Lilja Terveystalosta. Lähteenä myös terveyskirjasto.fi.

Juttu on julkaistu Vivassa 12/2017.

 

Huomio ruokaan

Ärtyneen suolen oireyhtymän keskeisin hoitokeino on ruokavalio, jossa vähennetään FODMAP-hiilihydraattipitoista ruokaa.

Aloita karsimalla ruokavaliosta sipuli- ja palkokasvit, makeiset, kaaliruoat ja lisättyjä kuituja sisältävät niin sanotut terveysjuomat ja vatsajogurtit.

Siirry tarvittaessa laktoosittomiin maitotuotteisiin.

Jos olo ei helpotu, karsi ruokavaliosta vehnästä, rukiista ja ohrasta valmistetut viljatuotteet.

Toisinaan oloa helpottaa, kun välttää omenaa, päärynää, kirsikkaa, luumua, vesimelonia, parsaa, artisokkaa tai sieniä.

Mikäli kyse on ärtyneen suolen oireyhtymästä, olon pitäisi helpottaa noin kuukauden kuluttua ruokavaliomuutoksista.

X