Verenmyrkytys saa alkunsa tutuista viheliäistä vaivoista – Lääkäri kertoo, kuinka voi välttyä yhä useampaa uhkaavalta vakavalta yleisinfektiolta

Jaa kaverilleTilaa Seura
E. coli -bakteeri on tyypillinen virtsatieinfektioiden aiheuttaja.
Virtsatieinfektioista ja tulehtuneista ihon haavaumista alkavat verenmyrkytystapaukset, eli vakavat yleisinfektiot, lisääntyvät Suomessa vuosi vuodelta varsinkin ikäihmisillä. © iStock
Moni pikkuvaiva voi vaikuttaa aluksi harmittomalta, mutta tulehdusoireiden vähättelyllä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Epämääräinen ”kipeä olo” voi varoittaa vakavasta verenmyrkytyksestä.

Verenmyrkytykseen liittyy monia myyttejä ja se sekoitetaan usein kansan keskuudessa punaisen juovan iholle aiheuttavaan imusuonitulehdukseen.

Todellisuudessa verenmyrkytyksellä tarkoitetaan verenkiertoon päässeen taudinaiheuttajan, kuten bakteerin, aiheuttamaa vakavaa yleistynyttä tulehdustilaa.

Jos taudinaiheuttaja löytyy aivoselkäydinnesteestä, on kyse keskushermostoinfektiosta.

Tulehdus saa alkunsa viheliäistä pikkuvaivoista

THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi ei haluaisi käyttää kansankielistä verenmyrkytys-sanaa sen epätarkkuuden vuoksi, vaan puhuu vakavasta yleistyneestä infektiosta.

Perusterveellä aikuisella yleisin syy vakavan yleisinfektion syntyyn on useimmiten kolibakteerin aiheuttama virtsatietulehdus tai ihon haavasta tai haavaumasta alkunsa saanut tulehdus, jonka yleisin aiheuttaja on stafylokokkibakteeri.

”Kun virtsatieinfektio nousee munuaisiin asti ja bakteeri pääsee verenkiertoon, voi tulehdus sitä kautta yleistyä. Jos ihon haavauma tai leikkaushaava tulehtuu, paikallinen puolustussysteemi pettää ja bakteeri pääsee tulehdusalueelta vereen ja voi levitä mihin tahansa elimistössä verenkierron mukana”, asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi kertoo.

Heikko immuunipuolustus altistaa tulehduksille

Vakava tulehdustila iskee perusterveitä aikuisia helpommin ikääntyneeseen väestöön ja immuunipuutteesta kärsiviin ihmisiin. Immuunipuolustusta voi heikentää lääkitys tai sairaus, kuten syöpä.

Monet taudinaiheuttajat eivät vaivaa tervettä ihmistä, mutta voivat aiheuttaa vakavan infektion ihmiselle, jolla on tavallista heikompi vastustuskyky.

Tartuntatautirekisterin mukaan tavallisimpien verenmyrkytystä aiheuttavien bakteerien tapausmäärät kasvavat vuosi vuodelta.

Viime vuosina myös A-ryhmän streptokokin aiheuttamat vakavat infektiot ovat lisääntyneet.

Kun bakteeri pääsee verenkiertoon, on jo kiire

Verenmyrkytyksen vaara vaanii monelle tutuksi tulleissa viheliäissä vaivoissa. Jos paikallinen tulehdus ei kotikonstein ala rauhoittua, ei kannata jäädä kotiin odottelemaan.

”Jos on korkea kuume ja yleisvointi heikkenee, voivat ne olla merkki vakavasta infektiosta ja tällöin kannattaa hakeutua hoitoon. Paikallisoireita kannattaa käydä tarkistuttamassa, jos ne tuntuvat pahenevan, mutta yleisoireiden ilmaantuessa pitää viimeistään hakeutua hoitoon”, asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi kehottaa.

Ihotulehdus voi saada alkunsa tavanomaisesta pienestä haavasta.

Märkivän haavan muuttuessa pahemman näköiseksi ja yleisoireiden, kuten kuumeen ja huonovointisuuden, alkaessa pitäisi hälytyskellojen viimeistään soida, sillä bakteeri on jo voinut päästä verenkiertoon.

Pitkittynyt virtsatietulehdus voi kuitenkin jäädä huomaamatta, jos oireilu on vähäistä. Tutkimuksiin ja hoitoon kannattaa hakeutua viimeistään, jos nousee äkillinen korkea kuume, oli lähtötilanne mikä tahansa.

Aina verenmyrkytyksen aiheuttajilta ei voi suojautua – Yleisoireiden ilmaantuessa nopeasti hoitoon

Tiettyjen taudinaiheuttajien kyseenollen, kuten meningokokkibakteerin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen tai verenmyrkytykseen sairastuneen tapauksessa, lähipiiriä voidaan hoitaa ennaltaehkäisevällä lääkityksellä.

Vastasyntyneillä vakavia infektioita aiheuttavaa B-ryhmän streptokokkibakteeria myös seulotaan raskaana olevilta naisilta, jolloin bakteerin synnytyksessä tarttuminen voidaan ehkäistä äidille annettavalla antibioottihoidolla.

Vaikka yleisimmiltä verenmyrkytyksen aiheuttajilta ei voikaan aina suojautua, voi ja kannattaa hakeutua nopeasti hoitoon yleisoireiden ilmaantuessa.

X