Jorma Uotisen ja Helena Lindgrenin suhde oli täynnä intohimoista rakkautta, ristiriitoja – ja petturuuttakin

Jorma Uotisen ja Helena Lindgrenin rakkaustarinassa oli intohimon lisäksi roppakaupalla ristiriitoja ja petturuuttakin. Lopulta suhteessa saavutettiin elinikäinen ystävyys.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Helena Lindgren ja Jorma Uotinen olivat vuonna 1984 aikansa kiinnostavimpia pareja. 

Jorma Uotisen ja Helena Lindgrenin rakkaustarinassa oli intohimon lisäksi roppakaupalla ristiriitoja ja petturuuttakin. Lopulta suhteessa saavutettiin elinikäinen ystävyys.
Teksti:
Pirjo Kemppinen

Alku ei enteillyt suurta rakkautta.

”Vastenmielinen pullanmussuttaja”, ajatteli meikkitaiteilija Helena Lindgren, kun hän maskeerasi tanssija taiteilija Jorma Uotisen keväällä 1982 ensi-iltansa saaneeseen elokuvaan Ylioppilas ja piru.

Sauli Miettisen kirjoittamassa, 26.8. ilmestyneessä elämäkerrassa Jorma Uotinen (Otava) kerrotaan, että molemminpuolinen kiinnostus heräsi vasta, kun Helena ja Jorma tapasivat uudelleen Helsingin yöelämässä.

Heistä tuli julkisuudessa ihailtu, menestyvä ja trendikäs pariskunta. Suhteessa olikin rakkautta ja intohimoa, mutta julkisivu kätki taakseen myös ristiriitoja ja petturuuttakin.

Jorma Uotinen ja Helena Lindgren tammikuussa 1982.

Jorma Uotinen ja Helena Lindgren tammikuussa 1982. © Kari Hautala / Otavamedia

Oma lapsi olisi ollut tervetullut

Helenalla oli lyhyeksi jääneestä avioliitostaan tuolloin kaksivuotias poika Niklas. Lapsiperheen arki ei tullut Jormalle heti tutuksi, sillä Niklas vietti paljon aikaa isovanhempiensa luona. Totuttautuminen perhe-elämään alkoi, kun Helena ja Niklas muuttivat pysyvästi Jorman luokse. Jorma ei ollut tottunut jakamaan huomiota ja lapsi hankaloitti töiden, ensi-iltojen, illallisten ja matkojen täyttämää elämää. Hänellä ei ollut mallia isyydestä menetettyään oman isänsä 3-vuotiaana.

Niklas sen sijaan ihaili Jormaa alusta alkaen ja alkuvaikeuksien jälkeen Jormakin alkoi löytää paikkansa pikkupojan elämässä. Ei ehkä perinteisintä roolia, mutta toimivan.

Avioliiton solmiminen tai yhteisen lapsen hankkiminen eivät olleet Helenan ja Jorman keskustelujen aiheita. Toive lapsesta heräsi vain kerran, kun Jorma ja Helena kävivät katsomassa Eeva ja Reijo Kelan vastasyntynyttä vauvaa sairaalassa. Tunne meni kuitenkin pian ohi.

Koska aiheesta ei keskusteltu, Jorma ei tiedä, mitä mieltä Helena oli. Sauli Miettisen kirjoittamassa kirjassa hän toteaa, että ”Helenalla on toki saattanut olla mielessään hiljainen toive toisesta lapsesta.”

Seuran haastattelussa Jorma kertoo, ettei hänellä olisi ollut mitään sitä vastaan, jos yhteinen lapsi olisi tullut.

”Niin vain ei käynyt”, Jorma Uotinen toteaa nyt.

Helka Uotinen ennusti tulevat ristiriidat

Jorman äiti Helka Uotinen tapasi Helena Lindgrenin ensimmäisen kerran lentokentällä Wienissä, missä Jorma tanssi oopperassa Orlando Paladino vuonna 1982.

Naisten välille ei syntynyt ystävyyttä. Myöhemmin Helka jopa kirjoitti, ettei tule Jorman luokse kylään, jos ’se nainen’ on paikalla. Helka tunsi mustasukkaisuutta, koska Helena oli vienyt osan Jorman huomiosta.

Ehkä Helka näki myös tulevaisuuteen? Sauli Miettinen kertoo kirjassaan, kuinka Helka ennusti Jorman Helenalle ostamien helmikorvakorujen tietävän kantajalleen paljon kyyneleitä. Helenasta kommentti oli epäkohtelias, Jormasta tarkkanäköinen. ”Hänellä oli kyky nähdä, että suhteemme ei tule sujumaan ilman ongelmia”, Sauli Miettinen siteeraa Jormaa.

Jorma suhde sveitsiläisen Yannin kanssa aiheutti ensimmäisen kriisin

Kuvissa Helena näytti aina upealta ja Jorma säteili rentoa charmia. Kameroiden ulottumattomissa elämä ei ollut yhtä seesteistä. Helenalle parisuhde merkitsi niin hyvien kuin huonojen asioiden jakamista, sen sijaan Jorma jakoi kotinsa, mutta ei syvimpiä ajatuksiaan. Ne hän toi esiin ainoastaan taiteessaan.

Jorma Uotisen sooloteos Huuto vuonna 1984 on yksi hänen henkilökohtaisimmista teoksista.

”Enimmäkseen miesten kanssa parisuhteessa ollut Jorma oli Helenan kanssa seurustellessaan joutunut tutkimaan omaa persoonaansa: mikä on hänen maskuliininen identiteettinsä suhteessa naiseen? Mitä vastuuta hän tunsi itseään nuoremmasta naisesta?”, Sauli Miettinen kirjoittaa.

Alkoi tuntua siltä, että Jorman intohimo Helenaa kohtaan hiipui. Sen sijaan se leimahti sveitsiläistä tanssijaa nimeltä Yann kohtaan kesällä 1987.

Helena oli tuolloin Savonlinnassa maskeeraamassa Kuningas lähtee Ranskaan -oopperan esiintyjiä. Hän arvasi tapahtuneen, joka aiheutti ensimmäisen vakavan kriisin hänen ja Jorman suhteessa.

Jorman ja Yannin suhde jatkui seuraavana vuonna. Pariisissa Kalevalan esityksen jälkeen Jorma, Yann ja Helena päätyivät samaan illallispöytään. Helena vaistosi kohdanneensa miehen, johon Jorma oli hullaantunut. Vaikka hän mielessään oli käsitellyt asian, riittämättömyyden tunne alkoi kalvaa hänen itsetuntoaan.

Episodin jälkeen oli hyviä hetkiä, tosin yleensä lomamatkoilla ja yhteisten työprojektien tiimoilta. Helena pelkäsi, että hänen elämänsä naisena jäisi elämättä. Jorma puolestaan painiskeli oman seksuaalisuutensa kanssa. Samalla hän pysyi torjuvana ja vaikeni, eikä Helena tiennyt, mitä hän ajatteli.

”Jormalle oli luontevampaa tuoda tunne-elämä tanssin keinoin näyttämölle kuin puhua siitä keittiön pöydän ääressä”, Miettinen kirjoittaa.

Kun Helena vaati valintoja, Jorma vakuutti haluavansa jatkaa yhdessä.

Helena löysi omat lohduttajansa

Uotisen kutsusta Suomeen tuli vierailulle koreografi Ohad Naharin tammikuussa 1993. Lyhyt, kiihkeä suhde 40-vuotias israelilaisen Naharin kanssa palautti Helenan varmuutta sensuellina naisena. Jorma raivostui, mutta Helena uusi suhteen, kun Naharin seuraavan kerran tuli Helsinkiin.

Jossain vaiheessa saavutettiin tila, jossa kumpikaan –Helena tai Jorma– eivät enää olleet tilivelvollisia toisilleen. Kaupungillakin arvuuteltiin suhteen tilaa, varsinkin, kun Helena oli nähty muun muassa taloustieteilijä-taiteenkerääjä Pentti Kourin seurassa.

Kun Helena viimein otti eron puheeksi, Jorma ei vastustanut. Niklaksen toiveesta he jatkoivat yhdessä asumista hänen ylioppilaskirjoitustensa yli. Vielä vuoden 1998 tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla kullanvärisessä, pitsisessä ja vartalonmyötäisessä puvussa ihastuttanut Helena ja vierellä poseerannut Jorma olivat illan kuvatuimpia pareja.

Heinäkuussa 1999 he ilmoittivat erostaan.

Jorma Uotisen sanoin Helena on hänen elinkautisystävänsä.

Jorma Uotisen sanoin Helena on hänen elinkautisystävänsä.

Jorma kutsuu Helenaa elinkautisystäväkseen

Muutama vuosi eron jälkeen Helena ja Jorma lähentyivät uudelleen. Nykyään he ovat läheisiä ystäviä.

Sauli Miettinen kirjoittaa:

”Jorman ja Helenan suhde on erityislaatuinen, sitä voi yrittää kuvailla, mutta sitä ei voi täysin selittää tai määritellä.”

Kirjassa siteerataan myös Sami Sykön havaintoja:

”On kuin Jorma ei voisi koskaan sanoa Helenalle ei. Hän odottaa mukisematta autossa, kun Helena on myöhässä. Hän tarjoaa Helenalle illalliset. Helena pesee hänen luonaan pyykkinsä. Jorma joustaa.”

Jorma kutsuu Helenaa elinkautisystäväkseen ja kuvaa elämäkerrassaan:

”Helena on minulle kokonaisvaltainen aistimus, häikäisevä, yllättävä, rakastettava, kaunis, vaativa, älykäs, rasittava, lahjakas, hellä, sensuelli, raivostuttava, herkkä, poikkeusihminen.”

Lue myös: Helena Lindgrenia kalvoi 1990-luvulla tunne, että hän oli meikkitaiteilijana esiripun väärällä puolella – Näin päätös alanvaihdosta syntyi

Helena Lindgren tunnustaa Annassa olevansa feministi. Sinkkuna eletyt vuodet ovat vain vahvistaneet sitä.

Helena Lindgren tunnustaa Annassa olevansa feministi. Sinkkuna eletyt vuodet ovat vain vahvistaneet sitä. Kuva: Pekka Mustonen, Otavamedia

Lue myös: Lukioikäisenä Jorma Uotinen rakastui ensikerran – Kiihkeä suhde syttyi seitsemän vuotta vanhemman Kristiina Elstelän kanssa

Jorma Uotinen

Jorma Uotinen löysi ensirakkautensa, Kristiina Elstelän Porin teatterista. © Sampo Korhonen / Otavamedia

X