Näyttelijä Oona Airola tunnisti laulaja Maarit Hurmerinnassa sielunsisaren: ”Tästä meidän ystävyytemme vasta alkaa”

Muusikko Maarit Hurmerinta, 70, ja näyttelijä Oona Airola, 35, kertovat mitä ihailevat toisissaan.

Maarit Hurmerinta: ”Rakastan Oonan ääntä”

Minulle oli tosi tärkeää, kuka näyttelisi pääroolin Maarit – nälkää ja rakkautta -audiodraamassa. Hypin riemusta, kun kuulin, että rooliin oli pyydetty Oona Airola.

Olen jo pitkään ollut tosi ihastunut Oonaan näyttelijänä. Hänen tunnetaitonsa ovat häikäiseviä: Oona hallitsee emootion käsittelyn niin, ettei se mene överiksi eikä myöskään jää vajavaiseksi. Uskon, että ilmaisu, joka Oonassa tapahtuu, on synnynnäistä. Sitä joko on tai ei ole.

Rakastan myös Oonan ääntä. Minulla menee vähän kylmät väreet, kun puhunkin tästä. Oona on stara.

Tapasin Oonan ensi kertaa vasta, kun Maarit – nälkää ja rakkautta oli lähes valmis. Olimme muutenkin tosi vähän yhteyksissä kuunnelman tekemisen aikana, sillä halusin antaa tekijöille työrauhan.

En myöskään kuullut sarjasta etukäteen kuin ne muutamat sekunnit, jotka olivat jossain mainoksissa. Halusin kuunnella sen yhtä aikaa muiden kuulijoiden kanssa.

Sarjan valmistuttua Oona puhui roolin tekemisestä niin kauniisti, että minua alkoi vähän jännittää, hyvällä tavalla.

Taiteilijapersoonissa on paljon samaa

Välillä minusta tuntuu Oonaa kuunnellessani kuin puhuisin siinä itse. Oona on esimerkiksi kertonut, että hänen taiteilijaminänsä on valmis puolustamaan omia kantojaan kivenkovaan, ja sitten hän pohtii kotona, oliko liian hankala.

Minäkin olen joskus vahvistanut näkemystäni studiossa huutamalla voi perkeleen saatanaa ja miettinyt jälkikäteen, että nyt saan varmasti potkut koko levy-yhtiöstä.

Kun olin tavannut Oonan ja muut sarjan tekijät, menimme pienellä porukalla syömään ravintola Eliteen. Siellä istui myös Vesa Vierikko, joka oli ollut Oonan ja miestäni Samia näyttelevän Olavi Uusivirran opettaja Teatterikorkeakoulussa. Koska Vierikko oli yksinään, Olavi haki hänet hetkeksi meidän pöytäämme. Se oli jollain tapaa absurdi kohtaus.

Oona joutui lähtemään illalliseltamme aikaisin kotiin lapsensa luokse. Hän elää nyt ruuhkavuosia, kun taas minun elämässäni on ollut toisenlaista ruuhkaa: olemme Samin kanssa juuri muuttaneet talosta, jossa ehdimme asua 40 vuotta. Jouduin muutossa luopumaan myös flyygelistäni, joka oli ollut 15 vuotta rakas työkaverini muttei mahtunut uuteen kotiimme. Luopumisen tuska oli yllättävän kova.

Kun muuttopuristus oli ohi, tyttäreni Janna katsoi minua ja sanoi: ”Kyllä nuo sinun silmäsi ovat aika laskeutuneet.” Olin niin väsynyt, että silmäni roikkuivat.

Vielä me kuitenkin otamme Oonan kanssa aikaa yhteiselle ravintolaillalle niin, ettei kummallakaan ole kiire minnekään. Eikä se siihen yhteen iltaan jää. Käymme varmasti vielä monta, monta kertaa yhdessä ulkona syömässä ja juttelemassa.

Lue myös: Tietoisen riskin valinta on näyttelijä-laulaja Oona Airolalle tapa elää: ”Priorisoin intohimon kaiken edelle, enkä halua valita turvallista ja helppoa”

Oona Airola: ”Maarit on rohkea”

Kun ohjaaja Minna Nurmelin kysyi minua Maaritin rooliin, vastasin heti, että totta kai tulen. Minulle ei tullut mieleenkään edes tarkistaa, miten työ sopisi aikatauluihini.

Olin roolitarjouksesta tosi onnellinen. Itse asiassa olin onnellinen jo siitä, että tämä sarja tehdään ja että siinä lähestytään naisartistia nimenomaan musiikin ja muusikkouden kautta. Ei Maaritia mielestäni voikaan katsoa muuten kuin hänen uraansa arvostaen.

Perehdyin rooliani varten Maaritin musiikkiin paljon entistä syvemmin. Kuuntelin kaikki hänen levynsä läpi kronologisessa järjestyksessä.

Maaritin tekemän ja esittämän musiikin kirjo on laaja, mutta huomasin, että sieltä tulee aina läpi hänen oma äänensä. Enkä tarkoita lauluääntä, vaan sitä kaikkea, mitä hänessä on: arvomaailmaa, äärimmäistä synnynnäistä musikaalisuutta, omaehtoisuutta ja tinkimättömyyttä kautta linjan.

Oli tosi kiinnostavaa päästä audiodraaman käsikirjoituksen kautta käsiksi myös biisien taustatarinoihin. En tietenkään voi tietää, kuinka paljon käsikirjoittajat ovat tarinoita rikastaneet. Siitä onkin kiinnostavaa jutella Maaritin kanssa sitten, kun hän on kuunnellut koko sarjan.

Ihailen Maaritin rohkeutta siinä, että hän antoi meille tekijöille täysin vapaat kädet eikä halunnut kuulla mitään etukäteen. Koko ajan oli silti sellainen olo, että hän on lämmöllä mukana siellä taustalla.

”Lähestyimme hienovaraisesti”

Minä en ollut millään lailla huolissani siitä, että näyttelen todellista ihmistä ja ihailemaani artistia. Käsikirjoitus oli niin hyvä, ja vastanäyttelijänäni Olavin olen tuntenut kauan.

Meillä molemmilla on myös taustaa musiikin parissa, Olavilla tietysti vielä enemmän. Olisi tullut paineita, jos minua olisi pyydetty laulamaan biisit itse tai imitoimaan roolissani Maaritia. Se ei yksinkertaisesti olisi toiminut.

Aloimme Maaritin kanssa lähestyä toisiamme hienovaraisesti sen jälkeen, kun olin saanut roolin. Aluksi ryhdyimme vain seuraamaan toisiamme Instagramissa. Tiesimme, että molemmilla säkenöi kauheasti fiiliksiä tästä työstä, mutta kumpikaan ei halunnut vahingossakaan ohjata toistaan tiettyyn suuntaan.

Kun olemme Maaritin kanssa myöhemmin tavanneet ja jutelleet, minulle on tullut sellainen tunne, että välillämme on jonkinlainen sielunsisaruus. Olemme molemmat tosi herkkätunteisia ihmisiä.

Jouduin lähtemään ensimmäiseltä yhteiseltä illalliseltamme aikaisin kotiin, mutta sovimme heti Maaritin kanssa, että ensi kerralla istumme iltaa pitempään.

Tästä meidän ystävyytemme vasta alkaa.

Maarit – nälkää ja rakkautta arkisin klo 17.30 Radio Suomessa ja koko sarja Yle Areenassa.

Lue myös: Maarit Hurmerinta: ”Olen saanut käsiteltyä äitini alkoholismin”