Sydäninfarkti ja veritulppa saivat Hjallis Harkimon innostumaan kasvispainotteisesta ruokavaliosta: ”Kun vielä söin lihaa, olin usein ruokailun jälkeen aivan puhki”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Hjallis Harkimo
© Kari Pekonen / Otavamedia
Liikemies ja kansanedustaja Hjallis Harkimo on ollut yli vuoden syömättä lihaa. Kasvispainotteisempi ruokavalio vaati aluksi opettelua.

Kaikki lähti liikkeelle hetken mielijohteesta vuosi sitten tammikuussa. Hjallis Harkimo päätti kokeilla kolmen viikon ajan elämää vegaanina ja julkaista siitä videon omalla YouTube-kanavallaan.

Videoilla näytetään, mitä Hjallis kerää ostoskärryynsä kaupassa ja miten hän opettelee kokkaamaan vegaanisia ruokia.

”Alku oli hankalaa. Minun piti tutustua uusiin kasviksiin ja laskea, että saan kaikki tarvittavat ravintoaineet. Aluksi väsähdin helposti, kun en osannut syödä tarpeeksi proteiinia. Kun lisäsin ruokavaliooni muun muassa papuja ja linssejä, aloin voida paremmin.”

Vegepastaa ja pirteä olo

Kolmen viikon vegaanisen kokeilun jälkeen Hjallis päätti pysytellä pääsääntöisesti kasvispitoisessa ruokavaliossa. Hän jätti punaisen lihan ja kanan syömättä, mutta lisäsi ruokavalioonsa kalaa.

Tätä ruokavaliota Hjallis jatkaa edelleen, ja voi erinomaisesti.

”Minulla on pirteä ja kevyt olo. Kasvispitoisesti syömällä minulla ei ole koskaan ruoan jälkeen ähky, vaikka olisin syönyt valtavan annoksen. Silloin, kun vielä söin lihaa, olin usein ruokailun jälkeen aivan puhki.”

Lihan poisjättämisen lisäksi Hjallis on pyrkinyt muutenkin korjaamaan ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan. Ennen hän söi aamupalaksi makkaravoileivän, nykyään päivä alkaa marjoilla ja hedelmillä. Lounaaksi voi olla esimerkiksi Härkistä, illalliseksi itse tehtyä suppilovahverorisottoa ja iltapalaksi puuroa tai hedelmiä. Hjallikselle on tärkeää, että ruoanvalmistaminen on helppoa.

”Teen usein nopeita ja hyviä vegepastoja. Myös esimerkiksi kukkakaaligratiini ja uunikasvikset ovat helppoja kasvisruokia.”

Elämänmuutoksen ylläpitäminen on Hjalliksen mielestä vaivatonta, sillä nykyään kasvisruokaa on hyvin tarjolla niin eduskunnan kuppilassa kuin ravintoloissakin.

Kilot karisivat ja hyvä olo hiipi vartaloon

Virkeämmän olon lisäksi Hjallis on huomannut ruokavalion vaikutukset vyötäröllään.

”Laihduin elämänmuutoksen jälkeen kolmesta neljään kiloa, vaikka en missään vaiheessa tarkkaillut kaloreiden määrää. Kilot ovat myös pysyneet poissa.”

Kokonaisvaltainen hyvä olo ja painon pysyminen kurissa rohkaisivat Hjallista jatkamaan.

Hänen mielestään ruokaremontti ei ollut vaikea lukuun ottamatta alun vaihetta, jolloin omia kokkaustottumuksia oli päivitettävä. Repsahduksia ei ole sattunut.

”Kun poikani palasi Jenkeistä, hän paistoi luonani makkaraa. Tuoksu oli sellainen, että olisi tehnyt mieli maistaa siivu. Pidin kuitenkin pääni, ja mieliteko meni nopeasti ohi”

Hjallis on suunnitellut jatkavansa kasvissyöntiä niin kauan, kun se tuntuu hyvältä.

”Minulla ei ole painonpudotustavoitteita tai muita pyrkimyksiä. Tärkeintä on, että voin hyvin.”

Infarkti pysäytti

Hjallis alkoi miettiä elämäntapojaan tarkemmin sen jälkeen, kun hän sai vuonna 2010 sydäninfarktin ja veritulpan ollessaan matkalla Etelä-Afrikassa. Ajatukset kuolemattomuudesta loppuivat siihen paikkaan.

”Kai se on luonnollista, että iän karttuessa omaan terveyteen liittyvät asiat tulevat ajankohtaisimmiksi. Kolmekymppisenä minulla oli kaikkea muuta mielessä kuin ruoka.”

Uudesta ruokavaliostaan innostunut Hjallis ei tunnustaudu varsinaiseksi kasvisruokalähettilääksi.

”Jokainen päättää itse mitä syö. En tuputa syömisiäni muille.”

Kaverit ovat kuittailleet Hjallikselle tämän muuttuneesta ruokavaliostaan. Hjallis saa aina välillä kuulla, että lopeta tuo höpötys ja söisit sinäkin kunnon pihvejä. Hän ei ole naljailevista kommenteista moksiskaan.

”Kasvissyönti ei ole naisten tai miesten juttu, vaan ihan jokaisen juttu. Uskon, että ne ihmiset, jotka suhtautuvat kasvissyöntiin negatiivisesti, eivät ole kokeilleet sitä.”

Ravitsemusterapeutin vinkit: Huolehti proteiinin saannista

”Hienoa, että miehetkin ovat innostuneet kokeilemaan kasvissyöntiä. Kasvisten lisääminen ruokavalioon on aina hyvä juttu. Kuulostaa hyvältä, että erilaiset palkokasvit ovat tulleet tutuiksi ja että Hjallis on innostunut kokkailemaan uusia reseptejä.

On totta, että vegaaniseen ruokavalioon pitää hieman enemmän paneutua, jos sitä alkaa noudattaa pysyvästi. Erityisesti kalsiumin, B12-vitamiinin, D-vitamiinin, raudan ja jodin saanti on turvattava.

Hyvä, että Hjallis lisäsi kalaa ruokavalioon, sillä se helpottaa muun muassa proteiinin ja B12-vitamiinin saantia. Myös kananmunat ja maitovalmisteet turvaavat proteiinin saantia. Mikäli noudattaa vegaanista ruokavaliota, tofun ja papujen lisäksi helppoja proteiininlähteitä ovat Härkis ja nyhtökaura.

Ikääntymisen myötä on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota proteiinin saantiin. Sitä olisi hyvä saada myös aamu- ja iltapalalla, joten pelkät hedelmät eivät riitä. Hjallis voisi kokeilla vaikkapa soijajugurttia tai -rahkaa hedelmien kanssa tai suosia leipää, jossa on runsaammin proteiinia. Hyviä vegaanisia leivänpäällisiä ovat maapähkinävoi ja hummus.

Kasvissyönti ei ole automaattisesti terveellisempää kuin sekasyönti. Molemmat ruokavaliot voi koostaa terveellisesti tai epäterveellisesti. Useimmiten kasvispainotteisen ruoan energiatiheys on melko pieni, jonka takia paino helposti putoaa.”

Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 5/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X