Ikätovereiden ilkeys synnytti syömishäiriön ja murensi itsetunnon – Tangokuningatar Saija Tuupanen tunnustaa: ”Koin, etten ole riittävän hyvä – Taistelen yhä sellaisia tunteita vastaan”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Saija Tuupanen
Saija osoittaa rakkauttaan arjessa monin tavoin. ”Olen miellyttäjä. Kimmo sanoikin, että älä ole niin ihana seuraavassa suhteessasi.” © Tommi Tuomi / Otavamedia
Laulaja Saija Tuupanen on noussut kovalla työllä lavojen keikkakuningattareksi. Menestyksen kääntöpuolella on sydänsuruja, syömishäiriöitä ja uupumusta.

Saija Tuupanen oli haltioissaan ja samalla kauhuissaan. Itkettikin. Hänet oli juuri kruunattu tangokuningattareksi, eikä hän ollut varma, suoriutuisiko tehtävästä.

”Oli kuin jalkaani olisi laitettu viisi numeroa liian isot saappaat enkä tiennyt, pystynkö olemaan niissä. Uskallanko hypätä, kun minut revitään irti kaikesta tutusta ja turvallisesta?”

Oli heinäkuu vuonna 2003.

Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin Saija, 36, on kesän kiistattomia keikkakuningattaria. On ollut monta vuotta. Kalenteri on täynnä jo seuraavallekin kesälle. Hän on saanut kiitosta myös näyttelijänä.

Menestys ei ole tangokuninkaallisellekaan itsestäänselvyys. On vaadittu myös kipeitä valintoja.

Itsetunto pirstaleina – koulukiusaamista ja syömishäiriö

Saijan haaveena oli työ sairaanhoitajana tai tarjoilijana, ei laulajana. Laulukurssillekin isä joutui työntämään 16-vuotiaan Saijan ovesta sisään.

”Olin niin ujo ja arka.”

Sellainen hän ei ollut lapsena. Saija voitti 13-vuotiaana Viisuviikarit-lastenlaulukilpailun ja jopa nautti ison yleisön edessä esiintymisestä. Pelokas hänestä tuli vasta sen jälkeen.

Saija oli ylipainoinen. Teini-iän lähestyessä siitä tuli pilkan aihe.

Ala-asteen kuudennella luokalla jalkapallo-ottelussa eräs poika nimitti Saijaa läskiksi ja sitäkin rumemmalla sanalla. Se satutti kipeästi.

”En unohda sitä ikinä. Siitä jäi tosi paha olo.”

Kokemus ei jäänyt ainoaksi.

Saija päätti, että seuraavan lukuvuoden alkaessa hänen ulkomuotonsa on muuttunut. Hän vähensi syömistään ja alkoi lenkkeillä. Ylimääräiset kilot karisivat, mutta Saija jatkoi niukalla ravinnolla.

Ikätovereiden ilkeys oli aiheuttanut syömishäiriön.

”Itsetuntoni mureni. En ollut itseeni tyytyväinen millään tavalla. Koin, etten ole riittävän hyvä. Taistelen sellaisia tunteita vastaan edelleen välillä. En välttämättä arvosta itseäni riittävästi työn ulkopuolella.”

Täydellisyys tähtäimessä

Anoreksiana alkanut syömishäiriö muuttui bulimiaksi, kun Saija muutti Joensuuhun opiskelemaan kokiksi. Hän ahmi ja oksensi, joskus useita kertoja päivässä.

Seurustelusuhdekaan ei kohentanut itsetuntoa. Päinvastoin, pelko toisen menettämisestä jäyti mieltä.

”Olin varma, että hän jättää, jos lihon vähääkään.”

Opiskelusta Saija ei laistanut. Arvosanat olivat aina parhaat mahdolliset.

”Kun muut tytöt juoksivat riennoissa, istuin nenä kiinni kirjassa. Halusin näyttää hyvältä ja olla muutenkin täydellinen.”

Pahimmillaan Saija painoi 46 kiloa. Edes kynnet eivät kasvaneet kunnolla.

Lopulta paras ystävä puuttui asiaan. Hän marssi Saijan perässä vessaan ja vaati avaamaan oven nähdäkseen, mitä tämä siellä teki. Sen jälkeen Saija kertoi sairaudestaan myös vanhemmilleen.

”Seuraavan puolen vuoden aikana en saanut laittaa vessan ovea lukkoon, jotta voitiin varmistaa, etten ole oksentamassa.”

Vielä joitain vuosia sitten Saija vahti painoaan pakonomaisesti. Enää hän ei edes punnitse itseään.

”Olen oivaltanut, etten tule onnellisemmaksi, vaikka painaisin kymmenen kiloa vähemmän. Tärkeintä on terveys ja hyvä olo.”

Valppaana on oltava edelleen.

”Syömishäiriö uhkaa lopun elämäni ajan. Kun epäonnistun jossain, hiipivät siihen liittyvät ajatukset. Helposti rankaisen itseäni syömättömyydellä.”

Saija haluaa kuitenkin rohkaista kohtalotovereitaan.

”Syömishäiriötä pystyy hallitsemaan.”

Julkista elämää suhdekarusellin pyöriessä

Kun Saija kruunattiin tangokuningattareksi, rinnalla iloitsi kihlattu. Seurustelu oli alkanut Saijan ollessa 15-vuotias. Haaveissa olivat oma talo ja lapset.

”Olin aina kuvitellut, että 25-vuotiaana minulla olisi puoliso, kolme–neljä lasta, talo ja koira.”

Myös samaan aikaan tangokuninkaaksi kruunatun vierellä hymyili elämänkumppani.

Sitten alkoi suhdekaruselli. Tuoreet tangokuninkaalliset rakastuivat, ja entiset kumppanit saivat jäädä.

”Olin nuori, jopa naiivi, enkä tiennyt elämästä oikeastaan mitään. Tällä elämänkokemuksella olisin toiminut toisin kaikkia kohtaan.”

Kumppani vaihtui muutamaan kertaan, kuten muillakin samanikäisillä. Erona oli se, että Saijan elämän kaikista käänteistä kirjoitettiin lehdissä kohua herättänein otsikoin. Se yllätti. Saija ei ollut varautunut siihen, että hänen yksityiselämänsä kiinnostaa niin monia. Eikä siihenkään, ettei kaikki julkaistu ollut totta.

”En voinut huutaa, että eiväthän asiat menneet, niin kuin lehdessä lukee. Tai etten ylipäänsä halua olla lehdissä miesjuttujen vuoksi.”

Haikeaa luopumista – avioero sielunkumppanista

Saija ja Fantasia-yhtyeen rumpali Kimmo Hämäläinen rakastuivat vuonna 2010. Suhde rekisteröitiin maaliskuussa 2013 ja häitä juhlittiin saman vuoden elokuussa.
Avioliiton myötä Kimmosta tuli Tuupanen.

”Toivoin sitä, koska sukuni on pieni. Kimmo kuitenkin teki itse päätöksen.”

Enää Saijan nimettömässä ei ole sormuksia. Pari jätti yhdessä avioerohakemuksen viime vuoden elokuussa.

”Kimmo on hieno ihminen. Hän on kaltaiselleni suhinasiskolle helppo kumppani, ymmärtäväinen ja tilaa antava. Suhteessamme on paljon hienoja asioita.”

Miksi sitten erota? Suhteen alussa Saija kutsui Kimmoa sielunkumppanikseen. Sellainen hän on yhä.

”Mutta parisuhde on muuttunut ystävyydeksi. Kipinä on kadonnut ja meistä on tullut kavereita.”

Avioeron toista vaihetta ei ole vielä haettu.

”Irti päästäminen on vaikeaa. Käyn yhä läpi luopumisen prosessia.”

Saija ja Kimmo asuvat edelleen yhteisessä kodissa Toivakassa.

”Talossa ja sen nurkissa on paljon yhteisiä muistoja. Olemme yhdessä laittaneet pihaa ja katsoneet omenapuiden kasvavan. Uuteen elämänvaiheeseen hyppääminen tuntuu isolta, mustalta aukolta.”

Pahin vaihe on silti jo takana. Usko rakkauteenkaan ei ole kadonnut.

Seuraavassa suhteessa Saija ei toista aiempia virheitään.

”Olin Kimmosta äärimmäisen mustasukkainen seurustelumme alussa. Hän joutui kestämään aika paljon. Minua oli petetty aiemmissa suhteissa, enkä osannut luottaa.”

Avioliiton aikana hän pääsi epäluuloistaan.

”Opin Kimmolta, ettei toista voi omistaa. Kun luotan ja annan tilaa, toinen haluaa olla kanssani, koska se on helppoa.”

Saija Tuupanen

Saijaa yritettiin ohjata laulamaan pop-iskelmää, mutta hän päätti luottaa itseensä. ”Tanssikansa on tärkein yleisöni.” ©  Tommi Tuomi / Otavamedia

”Lava on turvapaikkani”

Saija tekee kesällä yli 20 keikkaa kuukaudessa. Elokuussa hän esiintyy lisäksi Ränssin kievarin kesäteatterissa.

Näytteleminen alkoi, kun Saija pyydettiin mukaan esitykseen Suuri tangomusikaali vuonna 2012.

”Sen ohjaaja, edesmennyt Antti Majanlahti kaivoi minusta esiin näyttelijän.”

Saija näyttelisi mielellään nykyistä enemmänkin, jos aikaa olisi.

”Olisi hienoa saada jonain päivänä teatterissa päärooli.”

Lähitulevaisuudessa siihen ei ajanpuutteen vuoksi ole mahdollisuutta. Saijan on ollut pakko oppia sanomaan ei ja pitämään myös lomia.

”Olen käynyt terapiassa uupumuksen vuoksi.”

Varsinkin viime syksy oli rankka. Parisuhteen päättyminen ja kiivas työtahti veivät voimat.

”Välillä en jaksanut nousta sängystä. Tunsin äärimmäistä väsymystä, joka ei helpottunut nukkumalla.”

Yleisön edessä pahan olon tunteet katosivat. Niin on ollut aina.

”Lava on turvapaikkani. Siellä olen kuin eri maailmassa ja ehkä eniten oma itseni. Tiedän, mitä osaan.”

Tatuoitu unelma

Saijan selkään on tatuoitu kolme tähteä, joista yksi on toisia pienempi. Se kuvaa toivetta äitiydestä.

Kun Saijan ensimmäinen kummityttö syntyi 12 vuotta sitten, hän ajatteli itsekin kokevansa pian lapsen syntymän. Oikeaa hetkeä ei ole vielä tullut.

”Haaveissa lapset ovat edelleen.”

Saija on viettänyt jokaisen joulun vanhempiensa luona. Sen sijaan muina juhlapyhinä ja läheisten merkkipäivinä hän on useimmiten työssä.

”Tiedostan yhä selkeämmin, kuinka paljon olen antanut työlle. Aika monet itkut olen itkenyt nähdessäni, kuinka ystävien elämä on kehittynyt sellaiseksi kuin kuvittelin omani olevan. On avioliitto, lapsia ja omakotitalo.”

Saija ei kadu valintojaan. ”Olen ylpeä siitä, mitä olen saavuttanut.”

X