Tätä 72 tunnin varautuminen edellyttää kriisitilanteessa – Valmistaudu häiriötilanteisiin ennakoimalla ja selätä tilanteet näillä toimintatavoilla

Varautuminen häiriötilanteisiin on viisasta. Kun osaa ennakoida, miten varautua kotona, löytää myös käytännölliset toimintatavat helposti sähkökatkon tai vedenjakelun aikana.

Kysyimme 10 kysymystä kotitalouden varautumisesta ja itsenäisestä pärjäämisestä häiriön yllättäessä. Näin kysymyksiin vastaa Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEKin Sanna Räsänen, joka huolehtii kansalaisille suunnatun 72 tuntia -varautumissuosituksen tiedottamisesta.

1. Minkälaisia lääkkeitä ja ensiaputarvikkeita kotoa tulisi löytyä tarpeellisten reseptilääkkeiden ohella?

Ensiapulaukun tulisi olla riittävän kattava ja sisältää tavalliset särkylääkkeet sekä ensiaputarvikkeet, joita perheessä on todettu yleensäkin tarvittavan. Lapsiperheissä tulisi aina olla lääkehiiltä, koska lapset saattavat laittaa suuhunsa mitä vain. Lääkehiili on silloin ihan korvaamaton.

Mikäli perheessä on henkilö, joka tarvitsee reseptilääkettä säännöllisesti tai johonkin kohtauksiin, ei sellaista lääkettä saisi koskaan päästää vähenemään siihen viimeiseen pilleriin. Tarpeellisiin lääkkeisiin tulisi kiinnittää aina huomiota, sillä tuote voi loppua myös apteekista.

2. Miltä fm-taajuudelle patteriradio viritetään viranomaistiedotteita varten?

Patteriradioon etsitään fm-taajuksilta Ylen kanavia. Yleisradiolla on lakisääteinen velvollisuus lähettää poikkeustilanteissa erilaista oleellista tietoa ja viranomaistiedotteita.

3. Ovatko kampiveivattava hätäradio ja dynamolamput tarpeellisia hankintoja?

Aivan huikea ajatus, jos kyseessä on oikeasti hyvälaatuinen ja kestävä tuote, niin että se kestää veivaamistakin vähän pidemmän aikaa. Se ei olisi pattereistakaan riippuvainen. Uskon, että sekä patterilaitteissa että kampiveivattavissa laitteissa on joukossa sekä hyviä, että sitten niitä, jotka eivät ole niin hyviä tai laadukkaita.

4. Mistä käyttö- ja juomavettä, kun ilmenee vesikatko ja häiriötä vedenjakelussa?

Suomessahan on loistava vesilaitosjärjestelmä, joka on varautunut todella monen tyyppisiin häiriötilanteisiin. Se mitä järjestelmällä ei ole, on astiat, joilla kansalaiset voisivat vettä kuljettaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa suomalaisessa kodissa pitäisi olla puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita siltä varalta, että koska vaan voi tulla vedenjakeluhäiriö siellä omalla alueella.

Asitioiden puhtaus on ennalta tärkeää, sillä jos hanasta ei tule vettä, niin siinä vaiheessa niitä ämpäreitä ei pysty enää puhdistamaan. Niiden tulee siis olla valmiiksi puhtaita.

5.  Kannattaako kotiin hankkia myös kaupasta pullotettua vettä?

Ohjeistamme myös siihen, että kansalaisilla pitäisi olla kaupasta ostettua pullovettä tai kaupasta ostettuja vesikanistereita. Näin siksi, että itse hanasta omaan pulloon laitettu vesi ei kestä kuin muutaman päivän hyvänä.

Tätä itse pullotettua vettä pitäisi sitten käyttää kukkien kasteluvetenä, kun vesiastiaa putsataan ja otetaan uutta vettä tilalle. Tämä on kuitenkin aika työlästä ja harva jaksaa sellaista vaivaa nähdä.

Kaupan valmiiksi pullotettu vesi säilyy hyvänä muutaman vuoden. Se ei ole kallis investointi, eikä vie hirveästi tilaa, mutta olisi todella tärkeää vedenjakeluhäiriön sattuessa. Jos lähtee häiriön tullen vasta kauppaan, aika äkkiä lähikaupan vesivarastot myydään tyhjäksi.

6. Jos vettä ei hanasta tule tai vesi on juomakelvotonta, minne vedenjakelupisteitä sijoitetaan?

Suomalainen vesilaitosjärjestelmä toimii sillä periaatteella, että jos jollakin alueella ei tule vettä tai se on juomakelvotonta, niin sitten sinne järjestetään väliaikaisia vedenjakelupisteitä. Se, miten maantieteellisesti ja ajallisesti jakelupisteitä järjestettäisiin, on kiinni siitä, että missä ollaan ja miten laajaa aluetta vedenjakelun häiriö koskee.

Koska veden jakelupisteelle meneminen ja ison vesiastian liikuttaminen on jo itsessään haaste, on helpompaa, mikäli kotoa löytyy vettä jo valmiiksi. On hyvä myös muistaa auttaa heitä, joille liikkuminen ja kantaminen on haaste.

Avuntarvitsija ei välttämättä ole vain naapurin vanhus. Apua voi tarvita myös naapuri, jolla on liikkumisessa haasteita tai vaikka pienten lasten yksinhuoltaja, joka ei pysty lähtemään kotoa.

Sanna Räsänen suosittelee otsalamppua, koska se jättää kädet vapaaksi, mutta toki taskulamppu tai kynttilät ovat nekin tyhjää parempi sähkökatkon sattuessa. © SPEK

7. Miten wc-tarpeet tehdään, jos vettä ei tule?

Helpointa on tehdä ne vesikatkon aikana muovipussiin, vaikkei se suoraan sanoen ihan helppoa ole. Jos pitkittyneen sähkökatkon tai muun vedenjakeluhäiriön vuoksi vessanpönttöä ei voi vetää, kotoa pitäisi löytyä wc-istuimelle laitettavia muovipusseja, joihin sitten tarpeet tehdään.

Tämän pussin pohjalle olisi hyvä laittaa vaikka sanomalehteä tai muuta paperia, mikä imee kosteutta. Kun tarpeet on tehty, pussi kiinni ja sekajätteeseen.

Vesikatkon aikana ei wc-pönttöön kannata tarpeita tehdä, jos vessan vesisäiliöön ei tule vettä ja vessaa ei voi vetää.  Tämä vain suotta tukkii sen ja kotiin leijailee ikävät hajuhaitat.

8. Kannattaako ruokaa tehdä retkikeittimellä sisällä vai esimerkiksi parvekkeella?

Retkikeitintä kannattaa käyttää mielummin ulkona jo ihan paloturvallisuussyistä. Takka ja leivinuuni ovat tietysti sellaisia, joissa voi tehdä paloturvallisesti ruokaa.

Retkikeittimellä kokkaisin ulkona, pitäen mielessä ettei parvekkeellakaan saa olla verhoja tai palavia materiaaleja lähellä. Elävän tulen kanssa pitää aina olla varovainen ja aina pitää olla alkusammutusvälineet käsillä.

Täytyy muistaa, että jos olisi laajamittainen ja pitkäkestoinen häiriötilanne päällä, tulisi olla superhuolellinen, sillä pelastusalan viranomaisillakin on varmasti silloin myös kädet täynnä töitä. Kansalaisten vastuu omasta paloturvallisuudesta korostuu tuolloin  erityisesti. Sama koskee myös ensiaputaitoja ja ensiaputarvikkeita, jotka on hyvä myös päivittää ennalta.

9. Sähkökatko venyy ja asunto viilenee – mitä tulee huomioida, jotta pysyy lämpimänä?

Lämpimänä pysyminen on ydinkysymys ainakin talviaikaan. Jos koti on sähkölämmitteinen, päiviksi venyvän sähkökatkon aikana koko kotia ei saa pidettyä lämpimänä.

Se tarkoittaa, että kylmään vuodenaikaan kaikki perheen jäsenet muuttavat asumaan yhteen huoneeseen. Ulko-ovien ja ikkunoiden kiinni olemisesta huolehditaan, mutta myös väliovet suljetaan. Pidetään lämpimänä valittu huone, johon asetutaan ja sinne tuodaan lisää mattoja, peittoja, makuupusseja, talvivaatteita, villasukkia, toppahousuja ja toppatakkeja.

Jos sisälämpötila laskee radikaalisti, huoneeseen voi pystyttää retkiteltan, jossa kaikki nukkuvat. Jos ei omista telttaa, esimerkiksi keittiön pöytää voi käyttää ikään kuin teltan kattona ja rakentaa vaikka huovista kyljet, jolloin saadaan telttamaisuutta.

Teltta-idean takana on se, että lähekkäin olevat ihmiset lämmittävät tällöin toisiaan, eikä se lämpö pääse karkaamaan.

10. Kannattaako kynttilöitä jemmata kriisitilanteita varten valonlähteiksi?

Onhan kynttilä parempi kuin ei mitään, ja mainitaan ne yhä meidänkin ohjeissammekin, mutta kynttilähän ei ole kuitenkaan kovin valaiseva. Kyllä minä sanoisin, että paras väline olisi otsalamppu. Otsalampussa jää kädet vapaaksi ja se on paloturvallinen.

Lue myös: Verkkorikolliset aktivoituivat ja haittaohjelmat kalastelevat tietojasi – Tämän vuoksi sinunkin tietosi kiinnostavat heitä

Keskeinen taito on pystyä olemaan valppaana verkossa liikkuessaan eikä uskoa ihan kaikkia epämääräisiä väitteitä, joita siellä jaetaan. © iStock