Jos vesi on poikki eikä sähköäkään tule, kaupunkilainen kakkaa muovipussiin

Jokaisessa kodissa pitäisi olla kotivara, jonka turvin selviää kolme vuorokautta, jos onnettomuus- tai häiriötilanne katkaisee veden tai sähköt tai sulkee kaupat.

Erilaisia laajoja häiriötilanteita tulee tämän tästä. Vuoden alussa Porvoon vesiverkkoon levinnyt kolibakteeri teki vedestä viikoksi juomakelvotonta. Pullotettu juomavesi loppui paikallisista kaupoista vuorokaudessa.

Lähiaikojen pahin vesikriisi oli Nokialla kymmenen vuotta sitten. Se kesti kolme kuukautta ja ehti sairastuttaa 6 000 ihmistä. Kolmen epäillään kuolleen viemäribakteerien saastuttamaan johtoveteen vesikatastrofin aikana.

Paikallisia lyhytkestoisia vedenjakeluongelmia tai -katkoja on pelkästään pääkaupunkiseudulla lähes päivittäin.

Melkein joka vuosi myrsky katkoo sähköjä, ja tämän tästä hakkerit ja muut häiriköt kyykäyttävät pankkipalvelut niin, että pankkikortit eivät toimi tai automaateista ei saa rahaa.

Kotivaraa ei siis tarvita sotatilan varalle vaan onnettomuuksista selviämiseen. Siitä on myös hyötyä, jos asuu yksin ja sattuu sairastumaan. Viranomaisilta kestää kaupungissakin jonkin aikaa ennen kuin esimerkiksi vedenjakelu takkiautoista saadaan käyntiin.

Varautuminen on siis järkeenkäypää, mutta ei yksinkertaista, kun kaupunkilaisilla ei useinkaan juuri ole varastointitilaa.

Olisiko se silti mahdollista?

Seura kokeili tätä.

1. Ruoan varastointi – jatkuvaa täydennystä

Martat neuvovat kokoamaan ruokavaraston sellaisista elintarvikkeista, joita perheessä muutenkin syödään. Ei nimittäin ole tarkoitus koota mitään erillistä säilykevuorta pölyttymään kellariin vuosikymmeniksi.

Niinpä ostan vain runsaammin sitä mitä muutenkin syömme. Kaupasta lähtee mukaan tonnikalaa, papuja, tomaattimurskaa, kookoskermaa. Varastoin myös iskukuumennettua maitoa, pastaa ja riisiä hiukan tavallista enemmän. Kolmihenkinen perheemme tarvitsee marttojen laskelman mukaan kolmeksi päiväksi vain reilun litran lisämaitoa. Varaan sitä kuitenkin enemmän, koska perheen teinin pitää saada kaakaota vaikka maailmanloppu tulisi. Pastaa ja riisiä sen sijaan ei tarvitse kuin pussin ekstraa kutakin.

Kolmen vuorokauden varalle ei kannata varastoida sen kummemmin tuoretta lihaa tai kasviksia.

Suurin yllätys ruokavaraston kokoamisessa on se, että en edes koe kokoavani mitään varastoa. Ostanpahan ruokaa vain pikkuisen enemmän kuin tavallisesti. Tavarat saa upotettua ruokakaappiin pienellä sommittelun vaivalla.

Isoin haaste tulee olemaan se, että ymmärrän ostaa täydennystä käytettyjen ruokien tilalle. Huomaan nimittäin sen, että varasto alkaa huveta jo muutamassa päivässä.

Kotivaran kokoaminen ei siis olekaan kertaponnistus vaan jatkuva tilanne.

2. Ruoan valmistus – retkikeitin pelastaa

Iso kysymys on se, miten valmistaa ruokaa ilman sähköä. Meillä on pihalla kaasugrilli, mutta siinä ei ole erillistä keittopolttimoa. En tiedä, voiko grillissä keittää vettä.

Testaan asian. Laitan räntälumen peittämän grillin lämpenemään ja kattilallisen vettä tulille. Suljen grillin kannen.

Vesi alkaa kiehua vartissa. Mutta huomio! Kattilassa ei saa olla mitään muovi- tai puuosia. Jos sellaista teräskattilaa ei entuudestaan ole, kannattaa hankkia.

Päätän panostaa myös kaasukäyttöiseen retkikeittimeen, mutta vain siksi, koska sille on käyttöä eräretkillä. Ei ole mitään syytä ryhtyä survivalistiksi ja hankkia tavaraa, jolla ei ole muuta käyttöä kuin unohtua varastoon.

Retkikeitintä saa käyttää sisätiloissa, kunhan pitää huolen paloturvallisuudesta. Keittimen alla ja päällä ei saa olla palavaa materiaalia. Toki sen käyttö on turvallisempaa parvekkeella. Kertakäyttögrillin kanssa sen sijaan täytyy siirtyä ulkotiloihin.

Poikkeustilanteessa kaikkea ruokaa ei edes tarvitse lämmittää.

”Tuorepuuro on ihanteellinen sähkökatkoruoka, koska se valmistuu itsekseen huoneenlämmössä: kaurahiutaleisiin sekoitetaan esimerkiksi soijamaitoa. Sekaan voi laittaa pähkinöitä ja pakastemarjoja mausteeksi”, Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä sanoo.

Kannattaa muistaa myös muut kylmänä syötävä ruoat, esimerkiksi marinoiduista pavuista tai tonnikalasta valmistetut pastasalaatit.

Jääkaapissa olevat tuoreet elintarvikkeet kannattaa sähkökatkon pitkittyessä syödä pois. Pakastinta ei sen sijaan tarvitse tyhjentää, sillä pakkanen pysyy riittävän kylmänä kolme päivää, kunhan ovea ei turhaan auota.

”Jos ruoat ovat kuitenkin sulaneet liikaa, niistä pitää valmistaa ruokaa. Valmiin ruoan voi taas pakastaa”, Härmälä sanoo.

3. Juomavesi – varastoa uusittava

Kaikkein tärkein varastoitava asia on juomavesi. Sitä tarvitaan runsaat kaksi litraa per henkilö vuorokaudeksi. Älä unohda laskea lemmikkejä mukaan juomavesivahvuuteen. Meillä on esimerkiksi labradorinnoutaja, joka käyttää 1,5 litraa vettä päivässä.

Kolmen hengen ja koiran muodostaman perheen tarpeisiin pitää siis varastoida 25 litraa juomavettä. Se on 17 puolentoistalitran vesipulloa.

Moinen määrä ei millään mahdu kotiimme. Kiikutan valtaosan juomapulloista autotalliin. Myös vintti tai kellari kävisivät säilytyspaikaksi, sillä niissä lämpötila ei laske pakkasen puolelle. Varastoa pitää vaan muistaa kierrättää. Vedelläkin on parasta ennen -päivä.

Hätävara kannattaa koota sellaisista elintarvikkeista, joita perheessä muutenkin syödään. Ei ole tarkoitus koota säilykevuorta kaappiin pölyttymään. © SANNA PUHTO/OTAVAMEDIA

4. Käyttövesi – hanki kannellisia ämpäreitä

Laajan vesikatkon sattuessa viranomaiset ryhtyvät mahdollisimman nopeasti jakelemaan vettä tankki-autoista. Siihen voi kapungissakin tosin mennä pari kolme päivää. Veden kuljettamista varten kannattaa hankkia kannellisia ämpäreitä, esimerkiksi yksi per henkilö.

Ämpäreiden varastoiminen onnistuu pienissäkin tiloissa, koska ne menevät sisäkkäin vaikkapa komeroon ja niiden sisälle voi säilöä vaatteita, lankakeriä tai melkein mitä vain puhdasta. Ämpäriä ei ehkä pysty pesemään ennen kuin sitä tarvitaan veden kuljetukseen.

Saattaa olla, että vettä kuitenkin ehtii varastoida kotona ennen kuin vedentulo katkeaa. Mitkä tahansa kannut, kattilat tai jopa pesuallas palvelevat tätä tarkoitusta.

Käyttöveden tarvetta voi minimoida monin konstein. Et tarvitse juurikaan tiskivettä, jos hankit kertakäyttöastioita. Suihkut ja pesut voi hoitaa puhdistusliinoilla ja kosteuspyyhkeillä. Hiukset pestään kuivashampoolla. Sitä ja pudistusliinoja voi käyttää myös matkoilla. WC-pönttöä ei voi huuhdella vesikatkon aikana. Se, mitä silloin tehdään, ansaitsee oman lukunsa.

5. Vessa – pussikakka

Jos mahdollista, pöntön viereen kannattaa tuoda muutama vedellä täytetty ämpäri jätösten huuhteluun. Jos tämä ei ole mahdollista, otetaan käyttöön kehitysmaiden slummeista tuttu käytäntö: kakataan muovipussiin.

Konsti onnistuu niin, että pöntön istuinrinki nostetaan ylös. Pussi viritetään pöntön reunojen yli samalla tavalla kuin roskaämpärin suulle. Rinki lasketaan alas ja ryhdytään toimeen.

Kun suoritus on valmis, pussi otetaan pois ja toimitetaan jäteastiaan. Jos kotona ei ole tarpeeksi muovipusseja vaihdettavaksi joka kerta uuteen, voi muovipussin päälle avata sanomalehden. Kakka kuljetetaan sanomalehdessä taloyhtiön sekajäteastiaan, ei biojätteeseen.

6. Kännykät ja radio

Siitä on jo kymmenen vuotta, kun veimme kaatopaikalle paristokäyttöisen soittimen, jossa oli myös radio. Ei tee mieli hankkia uudestaan vehjettä, josta jo kerran hankkiuduttiin eroon.

Onneksi ei tarvitsekaan, sillä martalla on vinkki.

”Uutiset ja viranomaistiedotukset voi käydä kuuntelemassa auton radiosta.”

Härmälä kehottaa myös hankkimaan teholaturin kännykkää varten.

Selviää että perheen teinillä onkin jo sellainen, sillä hän on omaehtoisesti varautunut katastrofeista suurimpaan, kännykän latauksen loppumiseen.

Laturista riittää lisävirtaa kolmeksi vuorokaudeksi, kunhan sen pitää ladattuna. Nettisurfailua tai musiikin kuuntelua kännykästä kannattaa kuitenkin rajoittaa häiriötilanteessa.

”On viisasta pitää vain yksi kännykkä kerrallaan päällä akkujen säästämiseksi.”

Ei siis myöskään vapaata oleilua sosiaalisessa mediassa. Tämä taitaa olla teinille vakavampi kriisi kuin sähkökatko.

7. Lääkkeet ja muut tärkeä

Kotoa pitäisi löytyä häiriötilanteita varten kynttilöitä, tulitikkuja, toimiva taskulamppu ja paristoja, riittävä määrä välttämättömiä lääkkeitä sekä joditabletteja.

”Pieni määrä käteistä kannattaa myös varata kotiin siltä varalta, että pankkiautomaatit ja maksupäätteet lakkaavat toimimasta”, Härmälä sanoo.

Taskulampun toimivuus kannattaa näemmä tarkistaa aika ajoin. Pari vuotta käyttämättä olleen taskulamppumme paristot olivat hapettuneet eikä lamppu toiminut ennen kuin puhdistin hapettumat ja vaihdoin paristot.

Lue Seurasta 48/2017 Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhosen haastattelu. Hänen mielestään Suomen puolustuskyvyssä oleellista on kansalaisten henkinen kantti ja se, että eriarvoisuus ei lisäänny. Voit myös hankkia lehden digilukuoikeuden.

Lue myös:

Väestönsuojan todellisuus – Seuran testiryhmä kokeili bunkkeriasumista