Älä silitä hyljettä tai suloista kuuttia! Kivulias traanimyrkytys on saanut hylkeenpyytäjät jopa lyömään kirveellä sormensa irti
Hylkeet näyttävät suloisilta, mutta niiden silittelyssä piilee myös kivulias riski.
© Mirva Kakko / Otavamedia
Jos näkisit kuvan suloisen hylkeen luonnossa, menisitkö silittämään sitä? Ei kannata, sillä vaara piilee hylkeenpoikasissakin.
Yle kertoi tapauksesta, jossa villieläinhoitaja Markku Harju sai hoitamaltaan hylkeenpoikaselta traanimyrkytyksen. Seurassa taannoin Mervi-hirvensä kanssa esiintyneen Harjun oikean käden nivelet ja polvi turposivat ja hänelle nousi korkea kuume.
”Traanimyrkytys on mykoplasma-bakteerin aiheuttama harvinainen tartunta, jonka ihminen voi saada merinisäkkäiltä, kuten hylkeiltä. Tartunnan voi saada, jos hylje esimerkiksi puree terävillä hampaillaan, tai jos bakteerit menevät hylkeestä ihmisen ihossa valmiiksi olevaan haavaan”, Antti Oksanen Ruokavirastosta kertoo.
Traanimyrkytys aiheuttaa erittäin kivuliaan tulehduksen
Traanimyrkytystä eli hyljesormea ei juurikaan tunneta Suomessa. Esimerkiksi THL ei ole tutkinut sitä. Oksasen mukaan ilmiö tunnetaan huomattavasti paremmin Norjassa.
Myrkytys aiheuttaa tartunnan saaneelle niveltulehduksen ja luukalvontulehduksen, yleensä yhteen sormeen.
Antti Oksanen kuvaa myrkytystä erittäin kivuliaaksi.
”Norjassa tunnetaan tapauksia, joissa hylkeenpyytäjät ovat kärsineet näistä kivuista ja lyöneet sormensa kirveellä irti.”
Nykyaikainen hoito on antibioottikuuri, joka myös Markku Harjulle määrättiin traanimyrkytyksen hoitoon. Lisäksi kipua lievitetään ja muita oireita hoidetaan kunkin tapauksen vaatimalla tavalla.
Kuuttiin ei tule koskea paljain käsin
Varovaisuus on tärkeintä, jos törmää kuuttiin esimerkiksi rannikolla tai jäällä.
”Koska ei voi tietää saako hylkeestä tartunnan, on viisainta olla koskematta hylkeeseen ilman hanskoja”, neuvoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.
Paljain käsin ei siis missään tapauksessa kannata koskea hylkeeseen. Eläimen käyttäytyminen voi myös antaa viitteitä siitä, että sillä on jokin tauti. Jos se pysyy paikallaan kun sitä lähestyy, se ei välttämättä ole täysin terve.
”Useimmiten terve hylje ei anna ihmisen koskea itseensä, vaan pakenee lähestyvää ihmistä”, Sipilä kertoo.