Arla ottaa käyttöön maidoissa ”ofta bra efter” -merkinnän Ruotsissa – Suomessa kokeilu alkaa ehkä ensi vuonna
Merkinnän toivotaan vähentävän ruokahävikkiä maidon osalta. Valtakunnallista hävikkiviikkoa vietetään Suomessa syyskuun puolivälissä.
Erityisruokavalio merkitään eri tavoin ja merkinnät herättävät kummastusta: miksi L tarkoittaa laktoosia sisältävää ruokaa? © iStock
Arla Foodsin meijeriosuuskunta Ruotsissa ottaa maitotölkkeihin käyttöön ”ofta bra efter”-merkinnän.
Suomessa Arla Oy ei ole vielä päättänyt, lähteekö se lisäämään maitotölkkiin esimerkiksi vastaavaa ”Usein hyvää jälkeen” -merkintää.
”Olemme tästä jo keskustelleet, mutta emme ole tehneet päätöstä, milloin Suomeen olisi tulossa vastaavaa. Mahdollisesti voisimme jo ensi vuoden aikana kokeilla tätä”, ennakoi maidon tuoteryhmäpäällikkö Sanna Heikfolk Arlasta.
Maidon makuvirheet maistaa helposti
Sanna Heikfolk kertoo, että idea Ruotsissa uuteen pakkausmerkintään on lähtenyt siitä, että halutaan pienentää kansalaisten ruokahävikkiä myös maitotuotteiden osalta.
”Jos maidon kulutus on perheessä vähentynyt, ja sitä käytetään enää vaikka vain kahviin, maitopurkki saattaa olla jääkaapissa pitkään. Kuluttajan ei tarvitse turhautua ja heittää maitoa pois, vaan jos se maistuu hyvälle, voi todeta, että sitä voi käyttää vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin.”
Maito on Heikfolkin mukaan tuotteen käyttökelpoisuuden kannalta hyvin vaativa mutta toisaalta helppo tuote. Pilaantuneen maidon maistaa heti.
”Makuvirheet maistaa maidossa helposti, kun taas maustetuissa tuotteissa, kuten jogurteissa makuvirheen maistaminen voi olla haasteellisempaa. Jogurtit kuitenkin säilyvät pidempään kuin maito, joten niiden pakkausmerkintöjen muuttamiseen ei ole niin suurta tarvetta.”
Sanna Heikfolk kertoo, että myös monet jogurttituotteet ovat käyttökelpoisia vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin.
Kosketus raaka-aineeseen puuttuu
Heikfolk mukaan kuluttajat eivät ole omaksuneet täysin parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjä.
”Kerättyjen kuluttajakäsitysten mukaan vanhempi sukupolvi luottaa omaan makuaistiin ja käyttää maitotuotteita yli parasta ennen -päiväyksen. Nuoremmalta sukupolvelta saattaa puuttua samanlainen kosketus raaka-aineeseen ja siten he saattavat olla paljon arempia maidon säilyvyyden arvioimisessa.”
Myös kuluttajatottumusten muutos vaikuttaa. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ”Mitä Suomessa syötiin 2017”-tutkimuksen mukaan maidon kulutus on laskenut Suomessa. Tilastojen mukaan maidon kulutuksessa oli laskua vuoteen 2016 verrattuna keskimääräisesti noin viisi prosenttia.
Rasvattoman maidon kulutus väheni 14 prosenttia, kun taas täysmaidon kulutuksessa nousua oli noin seitsemän prosenttia. Kevytmaidon kulutus pysyi ennallaan.
Testauksien kautta tietoa maidon säilyvyydestä
Kun maidon laadunvalvonnassa arvioidaan parasta ennen -merkintää, huomioidaan myös se, että kuluttajan jääkaappi ei välttämättä ole optimaalisessa lämpötilassa. Maito saattaa olla myös auton takakontissa huomattavan ajan ennen kuin se nostetaan takaisin kylmään, kuluttajan jääkaappiin.
”Parasta ennen -päiväys on laitettu varman päälle, eli se kestää ainakin siihen päivään asti. Tuote kestää normaalissa käytössä olevan lämpeämisen, mutta maidon säilyvyyttä ei voi taata enää, jos se on ollut pitkiä aikoja lämpimässä. Testauksien kautta saamme taattua tuotteiden turvallisuuden.”
Maidon optimaalinen säilytyslämpötila on +0-6 asettetta. Tuote suositellaan pidettäväksi valolta suojattuna.