Cannesiin matkaava Koirat eivät käytä housuja jäi kahdesti ilman elokuvasäätiön tukea – Ohjaaja J-P Valkeapää toivoo, että ”lempeä elokuva sadomasokismista” tasoittaa tietä erikoisille ideoille

Jaa kaverilleTilaa Seura
J.-P. Valkeapään (oik.) ohjaama ja Aleksi Bardyn tuottama Koirat eivät käytä housuja valittiin Cannesin elokuvajuhlille, Directors  Fortnight -sarjaan. Kuva vuoden 2015 Jussi-gaalasta Kaapelitehtaalta , jossa Valkeapään ohjaama ja Bardyn tuottama He ovat paenneet palkittiin mm. parhaan elokuvan ja parjaan ohjauksen palkinnolla.
J.-P. Valkeapään (oik.) ohjaama ja Aleksi Bardyn tuottama Koirat eivät käytä housuja valittiin Cannesin elokuvajuhlille, Directors' Fortnight -sarjaan. Kuva vuoden 2015 Jussi-gaalasta Kaapelitehtaalta , jossa Valkeapään ohjaama ja Bardyn tuottama He ovat paenneet palkittiin mm. parhaan elokuvan ja parjaan ohjauksen palkinnolla. © Pekka Mustonen/OM-arkisto
 ”Cannesiin pääsyllä on huomattavat merkitys elokuvan kansainväliselle näkyvyydelle. Toivottavasti se auttaa saavuttamaan elokuvalle ulkomaista levitystä”, J-P Valkeapää sanoo.

”Se on lempeä elokuva sadomasokismista, pohjimmiltaan rakkaustarina. Sopivan provosoituneessa mielentilassa voisin kutsua elokuvaa romanttiseksi komediaksi, mutta veikkaan, että 98 prosenttia yleisöstä ei olisi samaa mieltä”, J-P Valkeapää kuvailee uutta elokuvaansa Koirat eivät käytä housuja.

Aiemmin tänään selvisi, että elokuva on valittu Cannesin elokuvajuhlien yhteydessä järjestettävään Directors’ Fortnight -sarjaan. Yhteensä sarjaan valittiin 24 elokuvaa.

(Lue lisää Directors’ Fortnight -sarjan historiasta ja merkityksestä tästä Seuran jutusta).

”Cannesiin pääsyllä on huomattavat merkitys elokuvan kansainväliselle näkyvyydelle. Toivottavasti se auttaa saavuttamaan elokuvalle ulkomaista levitystä”, Valkeapää sanoo.

”Suorituksen arvoa nostaa se, ettei elokuvalla ollut ranskalaista levitys- tai myyntiyhtiötä.”

Cannesia on toisinaan syytetty ranskalaisten toimijoiden suosimisesta.

Koirat eivät käytä housuja -elokuvan kansainvälisestä myynnistä vastaa elokuvan tuottaneeseen Helsinki-filmi Oy:hyn kytkeytynyt The Yellow Affair -yhtiö. Elokuvan levityksestä vastaa Pohjoismaissa SF Studios.

J-P Valkeapää: ”Cannesin huomioarvo korostanut”

Valkeapään tavoitteella on katetta. Paitsi laatuelokuvan näyteikkuna Cannes on myös merkittävä kauppapaikka, josta levittäjät hankkivat sisältöä ympäri maailmaa.

Huomiota on tarjolla on myös elokuvan tekijöille.

”Oman uran kannalta valinta on merkittävä asia. Cannesin huomioarvo on korostanut muiden festivaalien kustannuksella viimeisen 10 vuoden aikana huomattavasti”, Valkeapää sanoo.

Directors’ Fortnight oli ohjaaman mukaan ensisijainen tavoite.

”Sarjalla on hieno historia ja siihen valikoituneiden elokuvien kirjo moni-ilmeinen. Directors’ Fortnightin suhde esimerkiksi lajityyppielokuvaan on ymmärtäväinen.”

Se on luonteva paikka elokuvalle, joka Valkeapää kuvailee liikkuvan taide- ja genre-elokuvan rajavyöhykkeellä.

Elokuva ”suloisesta kivusta”

Koirat eivät käytä housuja -elokuvan juonitiivistelmä kuuluu:

”Juha törmää sattumalta salaperäiseen dominaan, Monaan – ja löytää kivun kautta yllättäen yhteyden tunteisiin ja muistoihin, joiden hän luulin kauan sitten kadonneen. Kuristamisesta tulee Juhalle riippuvuus, ja sehän sopii Monalle. Mutta houkuttaako pimeys heitä liikaakiin, missä kulkee raja? Koirat eivät käytä housuja on synkän humoristinen tarina menetyksestä, rakkaudesta ja suloisesta kivusta.”

Valkeapään edelliset elokuvat, Muukalainen (2008) ja He ovat paenneet (2014) erottuivat visuaalisuudellaan ja monikerroksisella äänimaailmallaan. Esteettisyyttä korostava tyyli miellytti kriitikoita ja palkintoraateja, suureen yleisöön se ei vedonnut.

Muukalainen keräsi suomalaisissa elokuvateattereissa 1 961 katsojaa, He ovat paenneet 3059.

Koirat eivät käytä housuja on Valkeapään mukaan edeltäjiään helpommin lähestyttävä.

”Tämä on rakenteeltaan ja kerronnaltaan perinteisempi, kuin aiemmat elokuvani.”

Krista Kosonen elokuvassa Koirat eivät käytä housuja. © Helsinki-filmi Oy

Kaksi ”hylsyä” elokuvasäätiöltä

Koirat eivät käytä housuja on ollut Valkeapää työpöydällä vuodesta 2014. Silloin elokuvan tuottaja Aleksi Bardy esitteli ohjaajalle Juhana Lumpeen käsikirjoituksen, joka on kulkenut myös työnimellä ”Mona”.

”Idea oli ollut heillä useita vuosia kehitteillä, mutta ei ollut edennyt tyydyttävällä tavalla. Käsikirjoituksen keskeinen idea oli minusta väkevä ja lumoava.  Lähdin siltä pohjalta muokkaamaan alkuperäistä käsikirjoitusta itsenäisesti. Varsinaista käsikirjoitusyhteistyötä en ole alkuperäisen kirjoittajan kanssa tehnyt”, Valkeapää kertoo.

Valmiin elokuvan käsikirjoituskrediitit on jaettu sekä Valkeapäälle että Lumpeelle.

Suomen elokuvasäätiötä (SES) lempeän kuristamiselokuvan ja niukkoja yleisömääriä keränneen taideohjaajan yhdistelmä arvelutti.

”Sain kaksi kertaa ’ hylsyn’. Rahoituskeskusteluissa korostui kovasti aiempien elokuvieni kaupallinen menestys.”

”Elokuva oli kuvausvalmis jo vuonna 2016, mutta jäi silloin tekemättä”, Valkeapää muistelee.

Lopulta Koirat eivät käytä housuja valmistui kansainvälisenä yhteistuotantona, johon myös SES osallistui. Muita rahoittajia olivat The Latvian National Film Centre, Riga Film Fund ja Yle.

Budjetiksi tuli maltilliset 1,4 miljoonaa euroa.

Valkeapää toivoo Cannes-huomion lisäävän rahoittajien suopeutta erikoisempia ideoita kohtaan.

”Koirat eivät käytä housuja ja esimerkiksi maailmalla paljon huomiota saanut Armomurhaaja (2017) ovat aikamoisia outolintuja kotimaisen elokuvan valtavirrassa. Tällaiset hankkeet, joissa on jotain uutta ja häiritsevää saattavat kuitenkin olla niitä elokuvia, jotka kommunikoivat festivaalikontekstissa. Suomalaiselle elokuvalle festivaalihuomiolla on kulttuurista merkitystä.”

Teemu Nikin ohjaama Armomurhaaja esitettiin muun muassa Toronton elokuvafestivaaleilla. (Lue lisää Armomurhaajasta tästä Seuran analyysistä).

Nikin uuusi lyhytelokuva, All Inclusive, nähdään niin ikään Cannesissa tänä keväänä.

Kun festivaalihuomion ynnää sen avaamiin kansainvälisiin myyntimahdollisuuksiin, syntyy yhtälö, joka kannustaa rahoittajia ajattelemaan globaalissa mittakaavassa.

”Toivon, että tämä valaisi rahoittajiin uskoa siitä, että rahat [erikoisimpiin ideoihin sijoitetut rajat] eivät välttämättä mene hukkaan.”

X