”Ei se mitään mistään tiedä, kun sillä on tissit” – Jääkiekkotuomareina toimivat naiset paljastavat, millaista kohtelua joutuvat sietämään viheltäessään jääkiekko-otteluita

”Meillä ei ole tiedossa, että tässä asiassa olisi sukupuolikohtaisia eroja”, toteaa Suomen Jääkiekkoliiton erotuomaripäällikkö Jere Lahti mutta myöntää, että toisinaan kaikki tuomarit joutuvat kokemaan epäasiallista käytöstä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

© iStock

"Meillä ei ole tiedossa, että tässä asiassa olisi sukupuolikohtaisia eroja", toteaa Suomen Jääkiekkoliiton erotuomaripäällikkö Jere Lahti mutta myöntää, että toisinaan kaikki tuomarit joutuvat kokemaan epäasiallista käytöstä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Olli Vainio

Suomessa on kaikkiaan yhteensä noin 60 aktiivista naisjääkiekkotuomaria. Heistä yksi viheltää Mestiksessä, 21 naisten jääkiekkoliigassa ja loput juniorisarjoissa.

Seura haastatteli kahta naista, jotka ovat jo vuosia toimineet pääkaupukiseudulla jääkiekkotuomareina. Kokeneista tuomareista molemmat olivat sitä mieltä, ettei erotuomarin työ sovi herkille.

He eivät halua esiintyä jutussa nimellään.

Epäasiallista kohtelua kaukalossa ja sen laidalla

Ennakkoluulot naistuomareiden ammattitaitoa kohtaan ovat heidän kokemuksiensa mukaan yhä yleisiä. He ovatkin joutuneet kokemaan paljon epäasiallista kohtelua tuomaroidessaan jääkiekko-otteluita.

”Jos olen vanhemman miestuomarin kanssa viheltämässä, kaikki palaute tulee järjestään minulle. Oli syy sitten minussa tai toisessa tuomarissa. Jotenkin se on helpompi huutaa naispuolisille, koska yleinen oletus on, ettei se mitään mistään tiedä, kun sillä on tissit”, kokenut naistuomari toteaa.

Naistuomareiden mukaan kaukaloon huutelu on yleistä myös nuorten ja lasten otteluissa, joissa he ovat itsekin joutuneet kuulemaan törkeyksiä penkkien takaa sekä vanhemmilta että pelaajilta.

Suomen Jääkiekkoliiton erotuomaripäällikkö Jere Lahti myöntää, että toisinaan kaikki tuomarit joutuvat kokemaan epäasiallista käytöstä.

”Meillä ei ole tiedossa, että tässä asiassa olisi sukupuolikohtaisia eroja”, Jere Lahti kuitenkin toteaa.

Käytännössä tuomarit saavat kuitenkin huutelua osakseen juuri siksi, että ovat naisia.

”On tullut ”keittiöön” huuteluja ja todettu, että en lajista mitään ymmärrä, koska olen nainen. On myös sanottu, ettei naisia pitäisi päästää kaukaloon ollenkaan.”

Kokeeko naistuomari epäasiallista kohtelua miestuomaria enemmän?

”Ihan varmasti. Oletan sen johtuvan siitä, että koetaan, että naisille on helpompi sanoa. Joitain miehiä myös selvästi ärsyttää, että naiset tuomaroivat.”

Huutelun sisältö aikaisempaa pahempaa

Jo yli viisi vuotta jääkiekko-otteluita tuomaroinut nainen toteaa, että huutelun sisältö on pahentunut.

”Mielestäni huutojen määrä on pysynyt aika vakiona. Törkeämmäksi se on ehkä mennyt, mutta valitettavasti sitä edelleen on – ja paljon.”

Molempien tuomareiden  mielestä huutelu on niin iso ongelma, että Jääkiekkoliiton tulisi puuttua siihen entistä tiukemmin.

Jere Lahden mukaan tuomareihin kohdistuvaan epäasiallisen käytöksen kitkemiseen on panostettu erityisen paljon viime vuosina.

”Kurinpitäjiä on ohjeistettu puuttumaan tiukasti tuomareiden kohdistuvaan huonoon käytökseen.”

Lahti korostaa, että tärkeintä on tuomareiden oma toiminta, kun epäasiallista käytöstä havaitaan.

”Tuomareita on ohjeistettu entistä tiukemmin puuttumaan huonoon käytökseen ja toimimaan sääntökirjan tuomin valtuuksin.”

Kunnioita peliä -ohjelma ohjeistaa reilumman lätkän pariin

Junioriotteluissa valmennuksen roolia kasvattajana sekä katsomokäytöstä on ohjattu Jääkiekkoliiton Kunnioita Peliä -ohjelmalla, jolla pyritään saamaan suomalainen juniorijääkiekko reiluksi kaikille osapuolille.

”Liitto suhtautuu junioripeleissä tapahtuvaan rasismiin ja huuteluun erittäin kriittisesti, puutumme tiukasti kaikkeen epäasialliseen käytökseen, minkä pystymme havaitsemaan. Kunnioitus on Suomen Jääkiekkoliiton keskeisiä arvoja”, Jere Lahti sanoo.

Epäasiallinen kohtelu sai pohtimaan tuomaroinnin jatkamista

Kunnioitusta kaipaavat myös naistuomarit. Heistä molemmat ovat harkinneet tuomaroinnin lopettamista erityisesti epäasiallisen kohtelun vuoksi.

”Verrattuna muihin lajeihin jääkiekossa on myös tuomaripuolella olemassa ”koppikulttuuri”, millä jaksaa aika pitkälle. Pari kertaa olen lopettamista harkinnut, mutta plussia on omasta mielestä enemmän kuin miinuksia.”

Jääkiekkoakaan ei voi pelata ilman tuomareita, tämä on myös syy, miksi raitapaitaa ei ole ripustettu naulaan pysyvästi.

”Haluan olla mahdollistamassa lasten pelejä”, naistuomari sanoo.

X