Et ole yksin -tukipalvelu auttaa urheiluharrastuksessa häirinnän, väkivallan tai kiusaamisen kohteeksi joutunutta – Yhteydenottoja myös aikuisilta: ”Maltillisia määriä mutta ihan vakavia aiheita”

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Palvelu on ollut toiminnassa huhtikuusta 2018 asti. "Jos palvelun myötä saadaan yksikin vakava tapaus estettyä, silloin se ajaa jo asiansa”, Jääkiekkoliiton Jaakko Luumi sanoo.

Väestöliiton ja suurimpien suomalaisten urheilulajiliittojen Et ole yksin -palveluun on tullut noin 50 yhteydenottoa viime vuoden huhtikuusta alkaen. Yhteydenotot ovat usein liittyneet seksuaaliseen häirintään, seksuaaliseen väkivaltaan tai muuhun väkivaltaan, mikä tapahtuu urheiluharrastuksessa.

Palvelun tarkoituksena on ollut luoda matalan kynnyksen kanava, jonne urheilevat lapset, nuoret sekä urheilun parissa toimivat aikuiset voivat olla nimettömästi yhteydessä häirintä- ja kiusaamistapauksissa.

”Yhteydenottoja on ollut maltillinen määrä, mutta aiheet ovat olleet vakavia. Nuorten lisäksi myös seuroissa toimivat aikuiset ja vanhemmat ovat olleet yhteydessä”, kertoo Väestöliiton Saara Ruotsalainen.

Hän uskoo, että palvelu onkin tavoittanut paremmin juuri aikuiset, sillä pavelu on ollut esillä valtamediassa.

”Jos yksikin tapaus saadaan estettyä…”

Kukin lajiliitto vastaa palvelun tiedottamisesta ja markkinoinnista oman lajinsa piirissä.

Jääkiekkoliittossa myönnetään, että kohderyhmän tavoittamisessa on vielä tekemistä. Julkistamistilaisuuden jälkeen palvelua on mainostettu kuukausittaisissa seurakirjeissä, ja syksyllä jokaiselle Suomen jäähallille on toimitettu Et ole yksin -julisteet. Myös jääkiekon miesten A-maaotteluissa laitamainokset mainostivat palvelua.

”Olemme juuri Jääkiekkoliitossa pohtineet, miten tavoittaisimme junioreita enemmän. Tulemme kampanjoimaan näkyvästi vielä kuluvan kevään aikana, sillä mitä hyötyä hyvästä palvelusta on, jos ihmiset eivät tiedä siitä”, Jääkiekkoliiton talouspäällikkö Jaakko Luumi sanoo.

Jääkiekkoliitto oli palvelun alulle panija viime keväänä. Mukaan ovat lähteneet myös Suomen Koripalloliitto, Suomen Lentopalloliitto, Suomen Olympiakomitea, Suomen Palloliitto, Suomen Salibandyliitto, Suomen Uimaliitto, Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ja Suomen Voimisteluliitto.

”Jos palvelun myötä saadaan yksikin vakava tapaus estettyä, silloin se ajaa jo asiansa. Suomen kokoisessa maassa ei ole realistista, että palveluun tulisi satoja tai tuhansia yhteydenottoja. Tai ainakin toivon, että ei tulisi – optimaalisessa tilanteessahan niitä tulisikin mahdollisimman vähän. Tämä johtuisi siitä, että tapauksia ei ole”, Luumi kommentoi.

© iStock

Urheiluharrastus kolmanneksi yleisin paikka kiusaamiselle

Mannerheimin lastensuojeluliiton viime kevään tutkimuksen mukaan 4.-9.luokkalaisista jopa 13 prosenttia urheilevista nuorista ovat kokeneet loukkaavaa kohtelua eli kiusaamista tai häirintää. Toistuvasti tätä ovat kokeneet näistä viisi prosenttia.

Väestöliiton Saara Ruotsalainen sanoo, että lapset ja nuoret kokevat häirinnästä kertomisen suurena kynnyksenä.

”Sen takana on paljon isoja tunteita, kuten häpeää ja syyllisyyttä. Urheilumaailmaan liittyy myös se, että ajatellaan häirinnästä kertomisen vaikuttavan omaan asemaan seurassa tai joukkueessa. Nuoret harrastavat urheilua tosissaan, joten he voivat pelätä, että harrastus loppuu, jos kiusaamisesta kertoo eteenpäin.”

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä Suomessa tutkiva Liitu-tutkimuksen mukaan urheiluharrastus on kolmanneksi yleisin paikka kiusaamiselle.

”Se tulee heti koulun ja internetin jälkeen tilastoissa esille”, Ruotsalainen kertoo.

Väestöliitossa uskotaan, että luottamuksellinen palvelu, kuten Et ole yksin –sivusto, voi olla nuorelle helpompi tapa hakea apua, kuin esimerkiksi omalle valmentajalle tai vanhemmalle kertominen.

”Usein jo se, että voi jutella jonkun kanssa saattaa jo auttaa montaa. Aina ei tarvitse edes ohjata eteenpäin”, kertoo Saara Ruotsalainen.

Et ole yksin -palvelu toimii chatissa sekä puhelimessa. Sivulla voi myös jättää yhteydenottopyynnön, mikäli chatin aukioloajat eivät ole sopivat.

Jaakko Luumi näkee, että palvelulla voi olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus.

”Käänteisesti ajateltuna, mikäli on olemassa suurempi uhka siitä, että jäät kiinni siitä kun teet jotain epäasiallista, todennäköisesti kynnys toimia epäasiallisesti kasvaa. Se on tämän palvelun toinen puoli raportointimahdollisuuden lisäksi”, Luumi summaa.

Kahden vuoden aikana 48 seksuaalirikosta urheilun kilpailu- ja harrastustoiminnassa

Saara Ruotsalainen kertoo Poliisiammattikorkeakoulun viimeaikaisesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin urheiluun liittyviä ja poliisin tietoon tulleita seksuaalirikoksia vuosina 2016–17.

Rikosilmoituksia oli yhteensä 145, joista 48 liittyi kilpailu- ja harrastustoimintaan. Näissä 48 tapauksessa uhreja oli kaikkiaan 69.

”Tämä on merkittävä määrä. Valitettavasti tämä ilmiö on olemassa. Sen takia on hyvä, että urheilumaailma on lähtenyt mukaan Et ole yksin -palveluun, jotta saadaan suoraa tukea ja ennaltaehkäisevää palvelua tarjottua”, kiittää Ruotsalainen.

Puutu heti – Näin estät urheiluharrastuksessa tapahtuvan kiusaamisen tai häirinnän

1. Puutu heti. ”Jos kuka tahansa havaitsee kiusaamista tai häirintää, siihen pitää heti puuttua, jotta se ei jää nuoren vastuulle.”

2. Luodaan pelisäännöt yhdessä, jotta kaikille on selvää, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei.

3. Nimetään selkeästi joku henkilö, johon nuori voi olla yhteydessä, jos kokee tulleensa häirityksi. ”Jos oma valmentaja ei ole se, jolle mieluusti puhuisi, on hyvä, että joku toinen on nimetty selkeästi vastuuseen ja yhteystiedot löytyvät vaikka nettisivuilta.”

4. Puhu asiasta. ”On tärkeä puhua kiusaamisesta ja häirinnästä ja tehdä selväksi, mikä seurassa on ja ei ole sallittua. Täytyy myös puhua siitä, mitä tehdään, jos sääntöjä rikotaan.”

5. Usko lasta. ”Lapsilla ja nuorilla on usein sellainen mielikuva, että lapsia ei uskota. Nuori voi kerätä voimia kauan kertoakseen jollekkin. Mikäli ensimmäinen aikuinen ei ota asiaa tosissaan, on vaara, että lapsi ei kerro enää kellekään. Vaikka nuoren tarina olisi sekava, aina pitäisi uskoa ja kiittää nuoren rohkeudesta kertoa asiasta.”

Asiantuntijana Väestöliiton Saara Ruotsalainen.

X