Eri sukupolvien kohtaamisia edistäviä paikkoja pitäisi olla enemmän – ”Miksi se ei kuulu Suomessa arkeemme?
”Mitä itse saan siitä, että tuttaviini kuuluu monen ikäisiä? Ainakin yllättäviä näkökulmia, joilla nuoremmat haastavat ajatuksiani”, Seuran toimituspäällikkö Mirka Heinonen kirjoittaa.
Mirka Heinonen on Seuran toimituspäällikkö.
Olen puolivahingossa saanut ympärilleni laajan tuttavapiirin, jonka kaltaista minulla ei aiemmin ole ollut. Yleensä nimittäin on tapana, että ihmiset viettävät aikaa suurin piirtein oman ikäistensä seurassa. Työporukka voi olla monelle ainoa paikka, jossa eri-ikäiset ovat luontevasti saman asian äärellä.
Minun uuden tuttavapiirini nuorimmat sen sijaan ovat hädin tuskin täysi-ikäisiä ja vanhimmat arviolta 65-vuotiaita. Meitä yhdistää yhteinen liikuntaharrastus: pelaamme padelia.
Lajin kulttuuri on salliva ja hyväntuulinen. Muita kannustetaan ja etenkin kokemattomampia tsempataan. Hyvät pelit saadaan pystyyn porukalla kuin porukalla, sillä monesti iäkkäämpien kokemus peittoaa nuorempien ketteryyden.
Kohtaamisia ja erilaisia elämäntilanteita
Keväällä ilmestyneessä Seurassa oli juttu Tuusulassa sijaitsevasta hoivakoti Isokarhusta, jonka yhteydessä on sekä lasten päiväkoti että koirien päivähoitopaikka. Hoivakodin asukkaat kertoivat jutussa, miten paljon iloa he saavat seuratessaan lasten touhuja.
Juttu kirvoitti paljon palautetta toimitukseen. Lähes jokaisen viesti oli sama: tällaisia eri sukupolvien kohtaamista edistäviä paikkoja pitäisi olla enemmän.
Olen samaa mieltä ja mietin, miksi se ei kuulu Suomessa arkeemme. Kun matkustaa etelämpänä Euroopassa, perheet illallistavat tai käyskentelevät rantabulevardilla useamman sukupolven voimin.
Mitä itse saan siitä, että tuttaviini kuuluu monen ikäisiä? Ainakin yllättäviä näkökulmia, joilla nuoremmat haastavat ajatuksiani. Ja myös punnittuja mielipiteitä minua kokeneemmilta ihmisiltä.
Pääsen myös seuraamaan sivusta monenlaisia elämäntilanteita. Olen jännittänyt 18-vuotiaan nuorukaisen kanssa, pääseekö hän unelmiensa opiskelupaikkaan, ja seurannut sivusta ensi kertaa mummiksi tulleen naisen riemua. Kaikki tämä rikastaa myös omaa elämääni.
Mukavia kohtaamisia Seuran lukijoille. Kun itse avaa suunsa, muut lähtevät yleensä mukaan. Eivät suomalaiset ole ollenkaan sellaisia tuppisuita kuin väitetään.