Jari Aarnion entisten esimiesten laiminlyönnit syyteharkinnassa – Olematon valvonta mahdollisti Aarnion lainvastaisen toiminnan

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jari Aarnio
Jari Aarnion mielestä huumepoliisin tietolähdetoiminta on ollut poliisilain mukaista. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Helsingin poliisilaitoksen johto sai useamman vuoden ajan vihjeitä huumepoliisin lainvastaisesta toiminnasta. Herääminen tapahtui vasta Jari Aarnion kiinnioton aikaan.

Tutkintapyyntö saapui Valtakunnan syyttäjänvirastoon marraskuussa 2013.

Sisäasianministeri pyytää […] arvioimaan ja tarvittaessa selvittämään onko poliisissa menetelty tietolähteiden käytössä tai tietolähdetoiminnassa poliisilain, asiasta annetun asetuksen ja Poliisihallituksen määräyksen mukaisesti”, kirjoitti silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd) tutkintapyynnössä.

Tällä hetkellä Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion entisiä esimiehiä koskevat rikosepäilyt ovat Valtakunnansyyttäjänvirastossa syyteharkinnassa.

Esitutkinnan mukaan syytetyt ovat laiminlyöneet tietolähdetoiminnan valvonnan virkavelvollisuutensa vastaisesti. Epäillyt rikokset ajoittuvat vuosille 2008–13.

Epäiltyjen joukossa ovat Poliisihallituksen entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin poliisilaitoksen entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen sekä entinen apulaispoliisipäällikkö, nykyinen poliisikomentaja Lasse Aapio.

Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Poliisijohdon naiivi luottamus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi joulukuussa 2016 Jari Aarnion kymmenen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen kuudesta törkeästä huumausainerikoksesta ja 16 muusta rikoksesta.

Hän on saanut aiemmin Helsingin hovioikeudesta lainvoimaisen tuomion törkeistä virkarikoksista Trevoc-jutusta.

Käräjäoikeuden ratkaisu koskee niin sanottua tynnyrijuttua. Syytteen mukaan Aarnio on ”Pasilan mies”, joka pyöritti huumebisnestä korkeassa poliisin virassa kiinnijäämiseen asti.

Jari Aarnio

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio kiistää syyllistyneensä rikoksiin. Hän on tällä hetkellä tutkintavankina Vantaan vankilassa. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Kysymys kuuluu, kuinka se on mahdollista?

Olematon valvonta, kiteyttävät Helsingin Sanomien rikostoimittajat Susanna Reinboth ja Minna Passi. Heidän kirjoittamansa Keisari Aarnio -teoksen mukaan Aarniolla oli Helsingin poliisilaitoksen sisällä vapaat kädet toimia. Säännöt eivät häntä koskeneet.

Eikä Aarnion toimintaa myöskään valvottu.

Poliisilain mukaan säännölliset tietolähteet on rekisteröitävä ja tapaamiset dokumentoitava. Valvomattomia tietolähteitä ei saa olla.

Helsingin poliisissa tätä ei noudatettu.

Huumepoliisi tuhosi oman tietolähderekisterinsä vuonna 2008, juuri kun yksikön toiminnasta aloitettiin ensimmäinen virkarikostutkinta. Edes sen jälkeen valvontaa ei kiristetty. Olihan Aarnio todettu tutkinnassa syyttömäksi.

Helsingin poliisilaitoksen johdolle oli kerrottu useasti yksikön lainvastaisesta toiminnasta, koskien muun muassa tietolähteitä, kirjoittavat Reinboth ja Passi kirjassaan. Esimerkiksi valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto varoitti Helsingin silloista poliisikomentaja Jukka Riikosta Aarnion ja rikollispomo Keijo Vilhusen läheisistä väleistä jo vuonna 2009. Suhtautuminen oli kuitenkin välinpitämätöntä. Tieto sivuutettiin.

Entä Aarnion mielestä?

Hän itse sanoo, että huumepoliisin harjoittama tietolähdetoiminta oli poliisijohdon tiedossa, eikä johto arvostellut asioiden hoitoa.

”Huumepoliisin toiminta, jota nyt pidetään arveluttavana, on ollut kaiken aikaa täysin normaalia ja esimiestason tiedossa”, sanoo Aarnio hänen ja kirjailija-käsikirjoittaja Vepe Hännisen kirjoittamassa kirjassa Myrkky.

”Kun paskaa tulee tuulettimeen niin on varsin normaalia poliisissa, että esimiehet tuppaavat katoamaan taivaanrantaan.”

Poliisipäällikön velvollisuus ja vastuu on puuttua epäselvään toimintaan, sanoi Jukka Riikonen Aarnio-tapauksen istunnossa käräjäoikeudessa helmikuussa 2016.

Myöhemmin sekä Riikonen että Paatero ovat myöntäneet luottaneensa Aarnioon liikaa. Valvonta ei toiminut niin kuin piti.

Entinen sisäministeri Päivi Räsänen uskoo, että Aarnio-kuvio tuli poliisijohdolle yllätyksenä. Ei uskottu, että myös lainvalvojat voivat hairahtaa.

”En tiedä ajateltiinko, että taitavan ja lahjakkaan huumepoliisin pitää antaa toimia omilla säännöillä. Siinä on kuitenkin riskejä. Se pahin mahdollinen näytti realisoituvan juuri Aarnion tapauksessa.”

Korjausliike tehty – poliisijohto on lisännyt valvontaa

Valvontaa on lisätty ja viestintää parannettu, lupaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Silti kaikki on yksilöstä kiinni.

Uusintaa ei haluta. Se on elokuussa 2015 poliisiylijohtajana aloittaneen Kolehmaisen linja, miten hän suhtautuu Aarnio-kuvioon. Tapaus hätkähdytti poliisijohtoa ja herätti toimimaan.

”Laajoja toimenpiteitä ja uudistuksia on sittemmin tehty”, Seppo Kolehmainen sanoo.

Sellaisia ovat esimerkiksi viestinnän parantaminen ja seurantamenettelyt. Poliisin pitää kirjata virkatehtävissä toimintansa siten, että sen voi tarvittaessa selvittää jälkikäteen. Tietolähdetoiminta on nykyään lain ja säädösten mukainen, vakuuttaa Kolehmainen.

Myös uudenlaista tehtäväkiertojärjestelmää on pohdittu. Jos järjestäytyneen rikollisuuden parissa työskentelevät poliisit ovat kauan samoissa työtehtävissä, riski epäterveisiin yhteyksiin kasvaa. Tosin järjestelmä on vasta mietintävaiheessa.

Valvonnan tehostamiseen ja kontrollin lisäämiseen on kuitenkin turha tuudittautua liikaa. Kaikki lähtee yksilön omasta toiminnasta, painottaa Kolehmainen.
”Olipa järjestelmä kuinka toimiva tahansa, jos yksilö haluaa yrittää rikosta, on sen yrittäminen edelleen ainakin mahdollista.”

Seppo Kolehmainen

© TROND H. TROSDAHL / LK

X