Historiallinen vierailu vai turha vierailu? Kun Niinistö tapasi Obaman

Tiivis kumppanuus ja pitkäaikainen ystävyys kirjattiin tuomisiksi presidenttipari Niinistön valtiovierailulta Yhdysvalloista. Mutkattomuus ja iloisuus leimasivat yhteispohjoismaista vierailua, johon mahtui sekä asiaa että seurapiiritunnelmaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Presidentti Niinistö puhuu Valkoisessa talossa. Talon isäntä Obama kuulolla, samoin USA:n ja Suomen ykkösleidit, Michelle Obama ja Jenni Haukio.

Tiivis kumppanuus ja pitkäaikainen ystävyys kirjattiin tuomisiksi presidenttipari Niinistön valtiovierailulta Yhdysvalloista. Mutkattomuus ja iloisuus leimasivat yhteispohjoismaista vierailua, johon mahtui sekä asiaa että seurapiiritunnelmaa.
Teksti:
Hannu Toivonen

Musta auto ja Valkoinen talo.

Uutiskuvista tutun rakennuksen eteläiselle paraatipuolelle kaartanut limusiini hiljentää, ja sinivalkolipun lepatus vaimenee auton pienessä lipputangossa. Suomen presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio nousevat autosta. Heitä ovat vastassa Yhdysvaltain presidentti Barak Obama – maailman mahtavimmaksi vallankäyttäjäksi mainittu henkilö – ja hänen vaimonsa Michelle Obama, valtakunnan ensimmäinen nainen eli first lady. Sotilassoittokunta puhaltaa tapahtumalle viralliset alkutahdit.

Voi kuulostaa latteudelta tällä hetkellä käyttää sanaa historiallinen. Historian aikakirjoihin tästä joka tapauksessa tulee painava merkintä. Tätä on Suomessa odotettu, Valkoisen talon kutsun 15 vuoden viipymistä matkalla on kummasteltu ja käytetty suomalaisessa politiikassa lyömäaseena ja kiistakapulana.

Presidentti Niinistö tietää olevansa paalupaikalla. Viimeksi Suomen presidentti sai kutsun Valkoiseen taloon George W. Bushin hallinnon aikana vuonna 2002, jolloin presidentti Tarja Halonen kävi täällä.

”Suhteet Yhdysvaltoihin ovat hyvät”

Suomi on nyt yhtenä vahvana jäsenenä muiden Pohjoismaiden ryhmässä, joka yhdessä asioi presidentti Obaman luona. Asiaa ja neuvoteltavaa on – onhan esimerkiksi Itämerellä nähty jännityksen Venäjän ja Yhdysvaltain välillä kiristyneen – mutta Yhdysvaltain kanssa Pohjoismaat ovat samanseuraisia.

Turha vierailu?

Mitä sanoikaan Niinistön vierailun alla tohtori Markku Kivinen? Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituuttia johtava Kivinen totesi, ettei erityisiä syitä Yhdysvaltain presidentin tapaamiselle ole olemassa, Suomi kun on Yhdysvaltain kannalta ongelmaton maa.

Asiaa on kysyttävä presidentti Niinistöltä, jolta järjestyy kiireisen aikataulun keskellä spesiaalihetki Seuralle.

Niinistö kohottelee kulmiaan suomalaistutkijan kommenteista kuullessaan.

”Oho”, presidentti sanoo ja jatkaa: ”No, se on hänen mielipiteensä. Toisaalta muistan pari kuukautta sitten lukeneeni arvion Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden ’muka’ ohenemisesta. Asiasta kirjoitti Helsingin Sanomat. On myös toitotettu pitkin matkaa, missä viipyy vierailu Washingtoniin.”

Niinistöä ei tunnu erityisesti huolettavan sen enempää kirjoittelu kuin tutkijan arviotkaan.

”On kai hyvä, että äärilaidat ovat äänessä, eikös silloin ole tullut valittua aika oikea linja. Suhteet Yhdysvaltoihin ovat hyvät.”

Mukana Washingtonissa ovat myös muiden Pohjoismaiden poliittiset johtajat. Yhdysvalloissa meitä pidetään luotettavina pohjoisen partnereina, sitä myös Obama tähdentää. Siksi on hyvä toimia yhdessä.

”Eri asioita vain sattuu samaan aikaan”

Niinistö puolestaan punnitsee Seuralle sitäkin mahdollisuutta, että yhteiselle matkalle Valkoiseen taloon ei olisi osallistuttu.

”Jääminen pois yhteispohjoismaiselta vierailulta olisi ollut aika karmea liike Suomelta. Se olisi varmastikin tuhonnut näitä suhteita. Tai ei tuhonnut, mutta asettanut suuria kysymyksiä siitä, miksi Suomi jäi pois.”

Presidentin sanoissa voi kuulla suorastaan jylhiä äänenpainoja.

”Meille on tärkeätä pohjoismainen viiteryhmä, josta tärkein on Ruotsi. Perusasetelmamme on samanlainen ja teemme keskenämme hyvää yhteistyötä. Silloin on aika luontevaa, että teemme myös kolmansien tahojen suuntaan yhteistyötä. Ruotsalaiset itsekin varmasti arvostavat kaikkea toimintaa Itämeren vakauden puolesta.”

Sotilaallinen liikenne lähes omilla rannoillamme on kovasti vilkastunut viime aikoina. USA on vahvistanut Naton asemia liittolaismaissaan Baltiassa, ja venäläishävittäjät ovat vastatoimina häirinneet amerikkalaisalusten liikkeitä Itämerellä.

Tästä Niinistökin vierailullaan toistuvasti puhuu.

On siis kysyttävä presidentiltä hänen valtiovierailunsa ajoittumisesta. Ilmoitus vierailusta tuli runsas kuukausi sitten, matkajärjestelyt oli tehtävä ripeästi. Samaan aikaanhan sotilaallisesti liittoutumaton Suomi hävittäjineen on Rissalassa yhteisessä taisteluharjoituksessa Yhdysvaltain kanssa.

Niinistö vastaa:

”On aivan turha spekuloida tällaisella. Harjoitusten valmistelut lähtevät jossain muodossa liikkeelle jo vuosia aiemmin. Asioilla ei ole mitään yhteyttä keskenään”, hän sanoo.

Suunniteltu juttu vai sattumaa?

”Niin. Eri asioita vain sattuu koko ajan samaan aikaan, eikä sikäli pidä olla kysymys sattumastakaan, jos eri linjassa tapahtuu samanaikaisesti asioita. Mutta eivät ne mitenkään ole koordinoitu keskenään.”

”Minun järkeni mukaan Suomi on länttä”

Niinistö on toiminut Obaman suuntaan sen puolesta, että vuoropuhelu USA:n ja Venäjän kesken kimpoaisi uuteen käyntiin.

”Tiedän, että vuoropuhelua kyllä arvostetaan Washingtonissa. On toisaalta vuoropuhelu, toisaalta sanktiot Ukrainan tapahtumien tähden.”

Sanktioista eli Venäjä-pakotteista, kuten tiedetään, virallinen Suomi on samaa mieltä.

”Suomi on osa länttä, mutta mistään linjanmuutoksesta tai Natoon hakeutumisesta ei ole kyse. Minun mielessäni Suomi on kuulunut länteen aina.”

Niinistö jatkaa, että Yhdysvaltain vierailulla suhde muiden Pohjoismaiden kanssa Yhdysvaltoihin lujittui.

Hän paaluttaa Suomen paikan selvästi myös lehdistötilaisuudessaan: ”Minun järkeni mukaan Suomi on länttä. Ei voi olla enemmän tai vähemmän länttä, on vain länttä. Sen suhteen ei tarvitse itseään vakuutella ollenkaan.”

”Ilmastokysymys on ihmiskunnan suurin uhka”

Myös ulkoministeri Timo Soini (ps) on mukana vierailulla ja löytänyt paikkansa virkaveljiensä kanssa Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn isännöimässä seurueessa.

Lupsakassa Soinissa on annos rentoa meininkiä. Jo lennolla kohti Washingtonia ministeri herätti muiden matkustajien keskuudessa huomiota. ”Kuka on tuo äänekkäästi nukkuva mies, jonka takia muut matkustajat eivät voi nukkua?”, kysyi eräs tanskalainen.

Jo viime syksynä Alaskan ilmastokokouksessa ulkoministeri Soini ehti heittää ohimennen vastaan tulleelle Obamalle olevansa Timo Suomesta ja ”voimme auttaa teitä”.

Tällä vierailulla todetaan useaankin otteeseen, että turvallisuuden ja tasa-arvon lisäksi Pohjoismailla ja presidentti Obamalla on hyvin samantapaiset käsitykset ilmastopolitiikasta. Presidentti Niinistön sanoin: ”Ilmastokysymys on kyllä ihmiskunnan kaikkein suurin uhka.”

Valtiovierailu – Suomi seurapiireissä

”Hän on kaunis”, sanoo Obama satapäiselle tiedotusväelle Valkoisen talon pääovella ja tarkoittaa vaimoaan. Michelle Obama on pukeutunut samppanjanväriseen, täyspitkään luomukseen, joka jättää olkapäät paljaiksi.

He odottavat pohjoismaisia vieraitaan. Kohta myös Jenni Haukio, kauniina hänkin, kapuaa miehensä kanssa portaita kohti Obaman pariskuntaa. Kätellään taas ja vitsaillaan, poistutaan sisään, ja jousiorkesteri soittaa kamarimusiikkia.

Illallisille Valkoisen talon puistoon on kokoontunut silmäätekeviä Washingtonista ja kauempaakin. Kohta aurinko alkaa laskea.

Seuraavana aamuna paikallislehti The Washington Post antaa vierailulle laajasti tilaa. Lehti kuitenkin keskittyy Pohjoismaiden päämiesten käyntiin enemmän seurapiiriuutisena pukuarvioineen ja vieraslistoineen kuin tiukkaan asiasisältöprotokollaan.

Naapurikaupungin lehti The New York Times sen sijaan valottaa vierailun aikana maiden välisistä suhteista puhuttua ja siteeraa presidentti Obamaa:

”Joskus parhaita ystäviä saattaa pitää itsestäänselvyyksinä, mutta on tärkeää, ettei Yhdysvallat tee niin.”

X