HUS: Koronan lääkekokeilu ei tuonutkaan toivottua tulosta – Kohuttu hydroksiklorokiini on tehoton virustaudin hoidossa

Hydroksiklorokiini ei HUSissa saatujen hoitokokemusten valossa toimi kunnolla koronavirustaudin hoidossa. Lääkkeen käyttö on päätetty lopettaa. Hoitokokemusta on jo noin 500 koronapotilaasta, ja taudin hoito painottuu oireiden helpottamiseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koronaviruspotilaiden tehohoitojaksot saattavat olla viikkojen mittaisia. HUS on keskittänyt koronaviruspotilaiden hoitoa Kirurgiseen sairaalaan.

Hydroksiklorokiini ei HUSissa saatujen hoitokokemusten valossa toimi kunnolla koronavirustaudin hoidossa. Lääkkeen käyttö on päätetty lopettaa. Hoitokokemusta on jo noin 500 koronapotilaasta, ja taudin hoito painottuu oireiden helpottamiseen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Saga Wiklund

Hydroksiklorokiini on ylilääkäri Asko Järvisen mukaan ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa käytössä joidenkin koronaviruspotilaiden hoidossa. Kyseessä on vanhan malarialääkkeen johdos, jota käytetään myös muun muuassa nivelreuman hoidossa.

Nyt lääkkeen käyttö koronavirustaudin hoidossa on loppumassa.

”Lopettamisen syynä on lääkkeen tehottomuus uusimpien tutkimusten valossa”, Asko Järvinen toteaa.

Hydroksiklorokiini vaikuttaa tulehdusta kiihdyttävien välittäjäaineiden tuotantoon ja vapautumiseen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kehunut hydroksiklorokiinia ”ihmelääkkeeksi”, jollainen se ei siis ole.

Verenohennuslääkkeestä ollut hyötyä

Hydroksiklorokiini ei paranna, eikä muitakaan parantavia lääkkeitä vielä ole, mutta koronavirustaudin oireita voidaan lievittää. Järvisen mukaan ”veritulpan ehkäisystä pienimolekyylisellä hepariinilla näyttäisi olevan hyötyä”.

”Koronavirusinfektioon näyttää liittyvän erityisen voimakas verenhyytymistaipumus, joka on johtanut keuhkoveritulppiin. Niiden ehkäisyllä voidaan todennäköisesti vähentää ainakin nuorempien potilaiden jo muutoin vähäistä kuolleisuutta edelleen.”

Husin teho-osastoilla alkoi huhtikuussa myös tutkimus kahden tulehdusta hillitsevän lääkkeen tehosta koronaviruspotilailla. Lääkkeet ovat reumalääke anakinra ja ms-taudin hoidossa käytettävä interferoni beeta. Tutkimus on osa kansainvälistä hanketta, jossa on jo vuodesta 2015 tutkittu keuhkokuumeen hoitoa.

Sairauden hoitoon on kokeiltu maailmalla myös muun muassa HIV-lääkkeitä (lopinaviiri ja ritonaviiri), Ebolan hoitoon kehitettyä remdesiviiriä ja influenssalääke favipiraviiria.

Hoitoajat pidempiä kuin aluksi ajateltiin

Koronaviruspotilaat tulevat HUSin alueella sairaalaan sairastettuaan infektiota kotona keskimäärin yhdeksän päivää. Sairaalahoitoon joutuneilla yleisimpiä oireita ovat olleet kuume, yskä ja hengenahdistus.

”Hoitojaksojen pituudet vaihtelevat covid-taudin vaikeusasteesta, aiemmista sairauksista ja riskitekijöistä riippuen voimakkaasti. Taudinkuva voi olla myös aaltoileva”, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Hanna-Riikka Kreivi HUSista.

Muutamat selviävät alle viikon osastohoitojaksolla, mutta usein hoitojakso venyy pidemmäksi.

”Teho-osastolle ja hengityskoneeseen joutuvien hoitojaksot voivat olla viikkojen mittaisia, ja kokonaisuudessaan sairaalahoitojakso teho-osastolle joutuneella voi mahdollisen kuntoutusjakson kanssa kestää jopa kuukausia”, Kreivi toteaa.

Koronaviruspotilaiden hoitojaksojen keskimääräistä kestoa ei vielä tiedetä, koska seurantadataa pitkältä ajalta ei ole. Valtaosa sairaalaan joutuneistakin parantuu.

Tehohoito-osastolla suojavarusteiden on oltava kunnossa.

Tehohoito-osastolla suojavarusteiden on oltava kunnossa. © HUS

Happiviikset ja -maski käytössä vuodeosastolla

Vuodeosastolla koronaviruspotilaiden hengenahdistusta on hoidettu ensisijaisesti happiviiksillä tai happimaskilla.

”Jos potilas ei pärjää näillä (eli happisaturaatio laskee ja hengitystiheys kasvaa) ja jos potilas on tehohoidon piirissä, hän siirtyy teholle, jossa tarvittaessa aloitetaan hengityskonehoito”, Hanna-Riikka Kreivi kuvaa.

Jos potilas ei ole tehohoidon piirissä aiempien sairauksiensa vuoksi, häntä voidaan Kreivin mukaan hoitaa keuhkovuodeosastolla suurivirtauksisella happihoidolla tai kaksoispaineventilaattorilla (jollaista esimerkiksi keuhkoahtaumapotilaat saattavat käyttää sairautensa kotihoidossa).

”Suurivirtauksinen happihoito toteutetaan paksuilla happiviiksillä, joista tulee sierainten kautta lämmintä ja kostutettua ilma-happiseosta suurella virtauksella. Virtauksen avulla saavutetaan keuhkotuuletusta lisäävä pieni painetuki”, Hanna-Riikka Kreivi kuvaa.

Kaksoispaineventilaatiohoitoa käytetään hänen mukaansa ensisijaisesti keuhkotuuletushäiriön hoitona. Tästä hoidosta hyötyvät todennäköisimmin ne koronaviruspotilaat, joilla on hengitysvajeen riskitekijöitä, kuten keuhkoahtaumatauti, lihavuuteen liittyvä hengitysvajaus tai vaikea uniapnea.

Laitehoidolla voidaan muun muassa lisätä keuhkotuuletusta ja vähentää suurentunutta hengitystyötä.

Lue myös: Riskiryhmässä sadattuhannet – Hengitysvajaussairaudet altistavat suomalaiset vaikealle koronavirustaudille

Lue myös: Uniapneaan käytettävä CPAP-laite on hyödyllinen koronavirustaudissa – Uniapnea ei itsessään lisää vaikean taudin riskiä

X