HUS: Koronan lääkekokeilu ei tuonutkaan toivottua tulosta – Kohuttu hydroksiklorokiini on tehoton virustaudin hoidossa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Koronaviruspotilaiden tehohoitojaksot saattavat olla viikkojen mittaisia. HUS on keskittänyt koronaviruspotilaiden hoitoa Kirurgiseen sairaalaan.
Koronaviruspotilaiden tehohoitojaksot saattavat olla viikkojen mittaisia. HUS on keskittänyt koronaviruspotilaiden hoitoa Kirurgiseen sairaalaan. © HUS
Hydroksiklorokiini ei HUSissa saatujen hoitokokemusten valossa toimi kunnolla koronavirustaudin hoidossa. Lääkkeen käyttö on päätetty lopettaa. Hoitokokemusta on jo noin 500 koronapotilaasta, ja taudin hoito painottuu oireiden helpottamiseen.

Hydroksiklorokiini on ylilääkäri Asko Järvisen mukaan ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa käytössä joidenkin koronaviruspotilaiden hoidossa. Kyseessä on vanhan malarialääkkeen johdos, jota käytetään myös muun muuassa nivelreuman hoidossa.

Nyt lääkkeen käyttö koronavirustaudin hoidossa on loppumassa.

”Lopettamisen syynä on lääkkeen tehottomuus uusimpien tutkimusten valossa”, Asko Järvinen toteaa.

Hydroksiklorokiini vaikuttaa tulehdusta kiihdyttävien välittäjäaineiden tuotantoon ja vapautumiseen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kehunut hydroksiklorokiinia ”ihmelääkkeeksi”, jollainen se ei siis ole.

Verenohennuslääkkeestä ollut hyötyä

Hydroksiklorokiini ei paranna, eikä muitakaan parantavia lääkkeitä vielä ole, mutta koronavirustaudin oireita voidaan lievittää. Järvisen mukaan ”veritulpan ehkäisystä pienimolekyylisellä hepariinilla näyttäisi olevan hyötyä”.

”Koronavirusinfektioon näyttää liittyvän erityisen voimakas verenhyytymistaipumus, joka on johtanut keuhkoveritulppiin. Niiden ehkäisyllä voidaan todennäköisesti vähentää ainakin nuorempien potilaiden jo muutoin vähäistä kuolleisuutta edelleen.”

Husin teho-osastoilla alkoi huhtikuussa myös tutkimus kahden tulehdusta hillitsevän lääkkeen tehosta koronaviruspotilailla. Lääkkeet ovat reumalääke anakinra ja ms-taudin hoidossa käytettävä interferoni beeta. Tutkimus on osa kansainvälistä hanketta, jossa on jo vuodesta 2015 tutkittu keuhkokuumeen hoitoa.

Sairauden hoitoon on kokeiltu maailmalla myös muun muassa HIV-lääkkeitä (lopinaviiri ja ritonaviiri), Ebolan hoitoon kehitettyä remdesiviiriä ja influenssalääke favipiraviiria.

Hoitoajat pidempiä kuin aluksi ajateltiin

Koronaviruspotilaat tulevat HUSin alueella sairaalaan sairastettuaan infektiota kotona keskimäärin yhdeksän päivää. Sairaalahoitoon joutuneilla yleisimpiä oireita ovat olleet kuume, yskä ja hengenahdistus.

”Hoitojaksojen pituudet vaihtelevat covid-taudin vaikeusasteesta, aiemmista sairauksista ja riskitekijöistä riippuen voimakkaasti. Taudinkuva voi olla myös aaltoileva”, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Hanna-Riikka Kreivi HUSista.

Muutamat selviävät alle viikon osastohoitojaksolla, mutta usein hoitojakso venyy pidemmäksi.

”Teho-osastolle ja hengityskoneeseen joutuvien hoitojaksot voivat olla viikkojen mittaisia, ja kokonaisuudessaan sairaalahoitojakso teho-osastolle joutuneella voi mahdollisen kuntoutusjakson kanssa kestää jopa kuukausia”, Kreivi toteaa.

Koronaviruspotilaiden hoitojaksojen keskimääräistä kestoa ei vielä tiedetä, koska seurantadataa pitkältä ajalta ei ole. Valtaosa sairaalaan joutuneistakin parantuu.

Verenpainetauti HUSin koronaviruspotilaiden perussairauksista yleisin

HUSin sairaaloissa oli tilastotiedon mukaan hoidettu huhtikuun loppuun mennessä 486 koronaviruspotilasta, joista 115 oli joutunut tehohoitoon. Lähes 380 potilasta oli kotiutettu tai siirtynyt jatkohoitoon.

Sairaalahoitoon joutuneilla yleisimpiä oireita olivat kuume, yskä ja hengenahdistus. Muita oireita olivat lihassärky, tukkoinen nenä, ripuli, päänsärky, pahoinvointi ja kurkkukipu sekä hajuaistin katoaminen. Tehohoitoon joutuneilla hengenahdistus oli yleisempi oire kuin vuodeosastolla hoidetuilla.

Sairaalahoitoa tarvinneista potilaista kolmanneksella ei ollut perussairautta. Neljänneksellä oli yksi perussairaus ja lopuilla kaksi tai useampi perussairaus.

Tavallisimpia perussairauksista olivat verenpainetauti (40 %), diabetes (25 %), astma (15 %) ja muu immuunipuolustusta heikentävä sairaus (20 %). Asko Järvisen mukaan korkea verenpaine ei kuitenkaan nykykäsityksen mukaan altista vaikealle koronavirustaudille; verenpainepotilaita on samassa suhteessa kuin heitä on väestössä.

Vaikealle koronavirustaudille altistavat on listattu THL:n sivustolle.

Miehiä enemmän vakavasti sairastuneissa

Koronavirusinfektio iskee maailmalta tulleiden tilastojen valossa vaikeammin miehiin, ja myös HUSin tilastot tukevat tätä käsitystä. Sairaalahoidossa olleista potilaista 53 prosenttia on ollut miehiä ja 47 naisia. Tehohoitoon joutuneista peräti 65 prosenttia on ollut miehiä ja 35 prosenttia naisia.

Huhtikuun loppuun mennessä HUSin sairaaloissa koronaan kuolleista 27 potilaasta 21 oli miehiä. Valtaosalla alle 70-vuotiaista kuolleista ei ollut perussairauksia, ja he kaikki olivat miehiä.

HUSissa hoidossa olevien potilaiden keski-ikä on 60 vuotta, ja neljännes potilaista on yli 70-vuotiaita. Teholla ja vuodeosastolla ikäjakauma on samankaltainen.

Tehohoito-osastolla suojavarusteiden on oltava kunnossa.

Tehohoito-osastolla suojavarusteiden on oltava kunnossa. © HUS

Happiviikset ja -maski käytössä vuodeosastolla

Vuodeosastolla koronaviruspotilaiden hengenahdistusta on hoidettu ensisijaisesti happiviiksillä tai happimaskilla.

”Jos potilas ei pärjää näillä (eli happisaturaatio laskee ja hengitystiheys kasvaa) ja jos potilas on tehohoidon piirissä, hän siirtyy teholle, jossa tarvittaessa aloitetaan hengityskonehoito”, Hanna-Riikka Kreivi kuvaa.

Jos potilas ei ole tehohoidon piirissä aiempien sairauksiensa vuoksi, häntä voidaan Kreivin mukaan hoitaa keuhkovuodeosastolla suurivirtauksisella happihoidolla tai kaksoispaineventilaattorilla (jollaista esimerkiksi keuhkoahtaumapotilaat saattavat käyttää sairautensa kotihoidossa).

”Suurivirtauksinen happihoito toteutetaan paksuilla happiviiksillä, joista tulee sierainten kautta lämmintä ja kostutettua ilma-happiseosta suurella virtauksella. Virtauksen avulla saavutetaan keuhkotuuletusta lisäävä pieni painetuki”, Hanna-Riikka Kreivi kuvaa.

Kaksoispaineventilaatiohoitoa käytetään hänen mukaansa ensisijaisesti keuhkotuuletushäiriön hoitona. Tästä hoidosta hyötyvät todennäköisimmin ne koronaviruspotilaat, joilla on hengitysvajeen riskitekijöitä, kuten keuhkoahtaumatauti, lihavuuteen liittyvä hengitysvajaus tai vaikea uniapnea.

Laitehoidolla voidaan muun muassa lisätä keuhkotuuletusta ja vähentää suurentunutta hengitystyötä.

Lue myös: Riskiryhmässä sadattuhannet – Hengitysvajaussairaudet altistavat suomalaiset vaikealle koronavirustaudille

Lue myös: Uniapneaan käytettävä CPAP-laite on hyödyllinen koronavirustaudissa – Uniapnea ei itsessään lisää vaikean taudin riskiä

X