Riskiryhmässä sadattuhannet – Hengitysvajaussairaudet altistavat suomalaiset vaikealle koronavirustaudille
Hengitystä auttavat laitteet tulee nyt pitää käytössä, vaikka moni miettii, leviääkö koronavirus niiden kautta. Jos hengitysvajausta sairastava saa koronavirustaudin, laitehoito on tarpeen ympäri vuorokauden.
Keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla kuuluu perustutkimuksiin. Yleisimmän hengitysvajaussairauden eli keuhkoahtaumataudin toteaminen perustuu keuhkojen puhalluskokeeseen (spirometriaan).
Hengitysvajaussairaudet ovat monen suomalaisen riesa; tavallisin pitkäaikaisen hengitysvajauksen aiheuttaja on vaikea keuhkoahtaumatauti. Eriasteista keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 200 000 suomalaista, useimmat tupakoinnin vuoksi.
Muita mahdollisia syitä hengitysvajaukseen ovat muun muassa liikalihavuus (painoindeksi yli 30), keuhkofibroosi (jossa keuhkoihin muodostuu sidekudosta), erilaiset neurologiset sairaudet, vaikea sydämen vajaatoiminta ja vaikea keuhkokuume.
Hengitysvajauksella tarkoitetaan sitä, että keuhkot eivät pysty ottamaan riittävästi happea tai poistamaan hiilidioksidia elimistöstä. Oireita voivat olla muun muassa hengenahdistus, huono rasituksensieto, aamupäänsärky, väsymys ja ruuan meneminen toistuvasti väärään kurkkuun.
Hengitysvajaussairaudet herättävät monia kysymyksiä nyt korona-aikana. Tyksin Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja, professori Tarja Saaresranta vastaa niihin.
1. Altistavatko hengitysvajaussairaudet vaikealle koronalle?
Kyllä. Hengitysvajaussairauksissa jo lieväkin koronavirustauti voi vaikeuttaa hengitystä.
2. Happirikastin ja kaksoispaineventilaattori voivat altistavat perheenjäsenet koronalle. Kannattaako laitteita nyt käyttää?
Niitä kannattaa ja pitää ehdottomasti käyttää, sillä niillä on iso merkitys terveydelle. Happirikastin rikastaa huoneilmasta lähes 100-prosenttista happea potilaan happiviiksiin.
Happirikastinta ja kaksoispaineventilaattoria kannattaa käyttää eri huoneessa eikä samassa tilassa, jossa muut perheenjäsenet ovat, jos mahdollista, sillä koronavirustaudissa virusta voi välittyä laitteiden kautta ilmaan (osa potilaista käyttää molempia laitteita). Kannattaa ottaa myös huomioon, että laitteiden säätöjä voidaan joutua muuttamaan infektion takia.
Huonetta, jossa laitetta tai laitteita käytetään, kannattaa tuulettaa välillä kunnolla.
3. Kannattaako laitteita käyttää enemmän, jos sairastuu koronaan?
Kannattaa, ja tämä pätee sekä happirikastimeen että kaksoispaineventilaattoriin (ja myös uniapnean hoidossa tarvittavaan CPAP-laitteeseen). Näitä laitteita kannattaa käyttää ympäri vuorokauden, jos sairastuu koronaan.
Kaksoispaineventilaattoria on käytetty muun muassa Italian sairaaloissa tavallistenkin koronaviruspotilaiden hoidossa, kun sairaus ei ole vaatinut tehohoitoa tai kun hengityskonehoito ei ole ollut mahdollista. Kaksoispaineventilaattoria on käytetty myös Turun yliopistollisessa keskussairaalassa niiden koronaviruspotilaiden hoidossa, jotka eivät ole hengityskoneen tarpeessa tai eivät siitä hyödy.
Näiden lisäksi koronapotilaiden sairaalahoidossa on käytetty uniapnean hoidossa käytettävää CPAP-laitetta.
4. Saako hengitysvajauspotilas hoitoa, jos hän saa vaikean koronavirustaudin?
Kyllä. Kaikki saavat Suomessa hoitoa ja kaikkien oireita voidaan lievittää.
5. Miten hengitysvajaussairaudet vaikuttavat koronavirustautiin varautumiseen?
Tarkista, että perussairauksien lääkkeitä on kotona riittävästi, ja että kotoa löytyy myös parasetamolia kipu- ja kuumelääkkeeksi.
Varmista myös, että lääkereseptisi ovat voimassa.
Lisätietoa hengitysvajaussairauksista ja koronavirustaudista saa Tyksin Uni- ja hengityskeskuksen sivuilta.
Lisätietoa keuhkoahtaumataudista Duodecimin sivuilta.