Uniapneaan käytettävä CPAP-laite on hyödyllinen koronavirustaudissa – Uniapnea ei itsessään lisää vaikean taudin riskiä

Jaa artikkeliTilaa Seura
CPAP-laite hoitaa uniapneaan liittyviä yöllisiä hengityskatkoksia.
CPAP-laite hoitaa uniapneaan liittyviä yöllisiä hengityskatkoksia. Infektioissa CPAP-laite levittää jonkin verran taudinaiheuttajaa ilmaan, joten olisi hyvä nukkua eri huoneessa kuin muut. © iStock
Uniapnea on noin 300 000 suomalaisella, ja osalle CPAP-laite on välttämätön yöllisten hengityskatkosten välttämiseksi. Jos uniapneaa sairastava saa lepoa vaativan koronavirustaudin, laitetta kannattaa käyttää ympäri vuorokauden.

Uniapnea viittaa unenaikaisiin hengityskatkoksiin, joiden kesto on yli 10 sekuntia ja joita esiintyy yli viisi kertaa tunnissa. Jos uniapnea on keskivaikea tai vaikea, sen hoitoon voidaan tarvita CPAP-laitetta (Continuous Positive Airway Pressure). Laite puhaltaa huoneilmaa pienellä ylipaineella hengitysteihin, jolloin ne eivät mene tukkoon. Noin kilon painoiseen laitteeseen kuuluu letku ja maski.

Uniapnea on yleistynyt Suomessa voimakkaasti, mutta osa tapauksista jää piiloon, koska sairauden oireet ovat epämääräisiä, vaikkapa väsymystä ja yöhikoilua. Uniapneaan liittyvät hengityskatkokset päättyvät usein korahdukseen ja jonkinasteiseen havahtumiseen, mutta nukkuja ei välttämättä herää tai ole tietoinen hengityskatkoksista.

Tyksin Uni-hengityskeskuksen koordinoiva johtaja, professori Tarja Saaresranta kehottaa käyttämään CPAP-laitetta joka yö, jos se on hoidoksi määrätty. Se on tärkeää sairauden hoidon kannalta, ja hyvä uni voi myös lisätä vastustuskykyä.

CPAP-laite voi levittää virusta

Jos uniapneaa sairastava saa koronavirustaudin tai muun infektion, niin hänen olisi hyvä nukkua eri huoneessa kuin muiden, sillä CPAP-laitteen kautta voi välittyä ilmaan virusta.

Laitetta olisi hyvä käyttää ympäri vuorokauden, jos saa vuodelepoa vaativan taudin, ja huonetta, jossa uniapneapotilas sairastaa, kannattaa aika-ajoin tuulettaa kunnolla. Infektiot lisäävät hengitystyötä, laite taas helpottaa sitä, mikä keventää kehon toipumistyötä.

”Tartunta tapahtuu pisaratartuntana, ja CPAP-maskin poistoilma-aukkojen kautta hengityksen pisarat voivat levitä jonkin verran tavallista kauemmas, kun ilma tulee paineella. Tätä kautta tartuntariski suurenee”, Tarja Saaresranta arvioi.

Koronaviruspotilaan kotiväellä on joka tapauksessa suurentunut riski sairastua, ja virusta voi olla ovenkahvoissa ja monilla pinnoilla kotona. Tässä mielessä lisäaltistus, jonka CPAP-laite aiheuttaa, ei välttämättä Saaresrannan mukaan ole merkittävä.

CPAP-laitteen käyttö on joka tapauksessa niin tärkeää potilaan terveydelle, että sitä ei pidä keskeyttää tartuntariskin takia.

Uniapnea ei lisää vaikean taudin riskiä

Uniapnea ei itsessään lisää riskiä sairastua vaikeaan koronavirustautiin, jos sairaus on hyvässä hoidossa. Kaksi kolmasosaa uniapneapotilaista on kuitenkin ylipainoisia.

”Lihavuus lisää vaikean koronavirustaudin riskiä ja riskiä joutua tehohoitoon infektion vuoksi. Lihavuus painaa keuhkoja kasaan ja lisää hengitystyötä”, Saaresranta kuvaa.

Uniapnean hoidossa onkin tärkeää myös painonhallinta ja liikunnan lisääminen. Ylipaino altistaa uniapnealle, joten jopa puolella suomalaisista 30–69 -vuotiaista sairastumisriski on kohonnut.

CPAP-laite käytössä myös koronan hoidossa

Sairaalaan joutuneiden koronaviruspotilaiden hoidossa on käytetty varsin paljon CPAP-laitetta muun muassa Italiassa (muidenkin potilaiden kuin niiden, joilla on uniapnea).

”Olen saanut sieltä sähköpostitse tietoa, että siitä näyttäisi olevan hyötyä lievempien tapausten hoidossa, kun pelkkä happihoito ei ole riittänyt. Aiheesta ei ole kuitenkaan vielä julkaistu tieteellisiä artikkeleita, ja vaikeimmin sairastuneet ovat toki olleet tehohoidossa.”

Myös happirikastinta ja kaksoispaineventilaattoria on käytetty koronaviruspotilaiden hoidossa tilanteissa, jotka eivät vaadi tehohoitoa tai joissa hengityskonehoito ei ole ollut mahdollista.

Lisätietoa Tyksin Uni- ja hengityskeskuksen sivustolta.

Lue myös: Epäiletkö uniapneaa? Hakeudu unitutkimuksiin – Näin neuvoo keuhkosairauksien professori

Hoitamaton uniapnea? Näin uniapnea oireilee

Läheskään kaikki uniapneaa sairastavat eivät ole hoidon piirissä, sillä sairaus voi jäädä piiloon epämääräisten oireidensa vuoksi.

Sairaus oireilee usein etenkin väsymyksenä, mutta siihen voi liittyä myös yöhikoilua ja toistuvia vessakäyntejä yöllä. Muistikin voi pätkiä ja mieli olla alavireinen huonon nukkumisen seurauksena.

Tarja Saaresrannan mukaan naisilla, jotka sairastavat uniapneaa, on etenkin uupumusta, unettomuutta ja aamupäänsärkyä.

Puolet uniapneapotilaista ei koe tai tiedosta väsymystä ennen kuin se helpottaa.

Muitakin hoitomuotoja kuin CPAP

Uniapnean hoitoon voidaan joissakin tapauksissa käyttää myös kiskohoitoa: hammaslääkäri asettaa kiskon, joka vetää alaleukaa hieman eteenpäin, jolloin lihakset rentoutuvat.

”Kisko on purentakiskon tapainen, ja sitä voidaan käyttää lievissä tapauksissa tai silloin, kun CPAP-hoito ei onnistu. Hoitovaste ei ole aivan niin hyvä kuin CPAPillla”, Saaresranta kertoo.

Joskus harvoin tarvitaan myös kirurgista hoitoa, jos leuan rakenne on poikkeuksellinen (leukojen siirtoleikkaus) tai jos nenän väliseinä on vino, eikä potilas voi sen vuoksi käyttää CPAP-laitetta.

X