Ilmassa meilläkin jo enemmän katupölyä ja vaarallisia pienhiukkasia – Erikoistutkija: ”Monissa Aasian maissa pitoisuudet ovat jatkuvasti kymmenkertaisia”
Pienhiukkasten ja katupölyn määrät nousivat viime vuonna. Ilmanlaatu on Suomessa kuitenkin kokonaisuudessaan edelleen hyvä.
Suomessa oli viime vuonna aiempaa suurempi määrä katupölyä ja pienhiukkasia, selviää Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuyhteenvedosta.
Pienhiukkasia pidetään ihmiselle vaarallisimpana ilmansaasteena. Erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta kertoo, että pitkässä altistumisessa pienhiukkaset ovat hyvin haitallisia elimistölle.
”Ne tunkeutuvat ihmisen hengityselimistöön ja jopa verenkiertoon asti. Erityisessä riskissä ovat ihmiset, joilla on ennestään sydän- tai keuhkosairaus.”
Vain yksittäisiä kohonneita pitoisuuksia
Suomessa jatkuvaa altistumista ei Pia Anttilan mukaan kuitenkaan tapahdu, vaan pienhiukkasten määrä kohoaa harvoin ja vain lyhyeksi ajaksi. Hän sanoo, että tällainen yksittäinen, lyhyt altistumisjakso ei ole välttämättä haitallinen.
”Me olemme täällä Suomessa onnekkaita, että meille tulee vain yksittäisiä kohonneita pienhiukkaspitoisuuksia. Esimerkiksi monissa Aasian maissa pitoisuudet ovat jatkuvasti kymmenkertaisia Suomeen verrattuna.”
Pienhiukkaset tulevat Suomeen muualta
Viime vuoden pahin pienhiukkasaika oli lokakuun 13.–14. päivä, jolloin WHO:n ohjearvo ylittyi 12 mittausasemalla. Pienhiukkaset tulivat muualla syntyneistä päästöistä.
”Euroopasta tuli lounaan puoleisen ilmavirtauksen mukana saastunut ilmamassa Suomeen. Sellaista voi tapahtua muutaman kerran vuodessa”, Pia Anttila sanoo.
Hänen mukaansa Suomeen kulkeutuneet pienhiukkaset ovat peräisin teollisuuden ja liikenteen päästöistä. Myös esimerkiksi ulkomailla olevista metsäpaloista voi kulkeutua pienhiukkasia Suomeen sopivan ilmavirtauksen sattuessa.
Päästöjä pitäisi vähentää
Teollisuudesta aiheutuvissa päästöissä ylitettiin Suomessa viime vuonna ohjearvot parilla paikkakunnalla.
Hengitysilman nikkelipitoisuuden tavoitearvo ylittyi Harjavallassa ja bentso(a)pyreenin tavoitearvo Raahessa. Kohonneelle pitoisuudelle altistui Harjavallassa noin 1 300 ihmistä ja Raahessa noin 200 ihmistä.
”Paikallisesti tulisi miettiä, että onko tällä hetkellä käytössä paras mahdollinen tekniikka päästöjen välttämiseksi, vai voitaisiinko siinä parantaa”, Pia Anttila sanoo.
Ulkomailta ilmavirtauksien mukana tuleviin pienhiukkaspäästöihin ei Suomi yksin pysty vaikuttamaan.
”Kansainvälistä yhteistyötä päästöjen rajoittamiseksi pitäisi tehdä yhä enemmän. Pohjoismaissa on tähän asti onnistuttu tavoitteiden toteuttamisessa hyvin, mutta muualla ei ole ihan pysytty mukana.”
Pienpolton päästöt puhuttavat
Suomessa ilmanlaatuun vaikuttavat Anttilan mukaan paikoittain myös pienpolton päästöt.
”Jos tiheästi rakennetuilla pientaloalueilla poltetaan runsaasti huonolaatuista, märkää puuta tai roskia, kyseessä on paikallinen ongelma, joka tulisi ratkaista.”
Useimpien ilmansaasteiden osalta Suomessa jäätiin selvästi raja-arvojen alapuolelle. Ilmatieteen laitos on kerännyt tilastoja ilmanlaadusta kunnilta ja teollisuudelta.