Katupöly nostaa kuolemanriskiä - suojautuminen kannattaa

1. Miten voin estää katupölyn kulkeutumisen keuhkoihini?

Kun lumi keväällä sulaa ja maa kuivuu, autot ja tuuli nostattavat talven aikana kaduille levitettyä hiekoitushiekkaa ilmaan.

Suomessa katupölystä on kiusaa eniten maalis-toukokuussa. Tällöin ulkona liikkuessa voi olla aiheellista suojata suu ja nenä huivilla. Sen antama suoja ei riitä, jos limakalvot ovat esimerkiksi astman vuoksi valmiiksi ärtyneet. Tällöin tarvitaan hengityssuojainta.

Keuhkoihin asti kulkeutunutta katupölyä ei saa pois, mutta limakalvoilta sitä voi koettaa karkottaa huuhtelemalla limakalvot nenäkannulla. Ohjeet sen käyttöön saa apteekista.

2. Millaisia oireita katupöly aiheuttaa?

Katupöly aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, silmien kutinaa ja kirvelyä. Näitä oireita hoidetaan samalla tavalla ja pitkälti samoilla tuotteilla kuin allergiaoireita. Itse asiassa keväällä katupölyssä on myös siitepölyä. Katupölylle ei voi kehottaa ketään siedättymään, vaan sitä kannattaa aina välttää.

Jos katupöly aiheuttaa hengenahdistusta, tarvitaan lääkäriä. Astmaatikot saavat lääkäriltä usein ohjeen tehostaa lääkitystään katupölykautena.

3. Kenelle katupölystä on eniten haittaa?

Katupölystä on haittaa varsinkin pikkulapsille sekä astmaa, keuhkoahtaumatautia, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastaville. Heillä katupöly voi haitata keuhkojen toimintaa siten, että perussairauden oireet pahenevat. Kun katupöly aiheuttaa hankalia oireita, kasvojen suojaaminen huivilla ei riitä ja siksi suositellaan hengityssuojainta.

Hengityssairaalle suojaimen käyttö voi olla hankalaa, sillä suojain aiheuttaa hengitysvastuksen, ja ennestäänkin hankalasta hengittämisestä tulee vieläkin raskaampaa. Ulospuhallusventtiilin sisältämä suojain helpottaa hivenen hengittämistä. Suojaimia saa rautakaupoista.

Jos sairastaa vaikeaa hengityselinsairautta, suojaimen käytöstä kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa.

4. Mikä tekee katupölystä vaarallista?

Valtaosa katupölystä on liikenteen hienontamaa asfalttia ja hiekkaa, mutta siinä on myös autojen renkaista ja muista osista irronnutta materiaalia, kuten metallia ja maalia, auton pakoputkesta tulevia orgaanisia yhdisteitä, nokihiukkasia sekä maaperän mikrobeja.

Katupölyn hiukkaset ovat kooltaan niin sanottuja karkeita hengitettäviä hiukkasia, mutta pölyn joukossa on myös pienhiukkasia. Ne yltävät keuhkoissa aina keuhkorakkuloihin saakka ja pysyvät elimistössä kuukausien, ehkä vuosienkin ajan.

Kaikkein pienimmät hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloista verenkiertoon.

5. Onko pölyllä pitkäaikaisia haittoja?

Suurin osa katupölystä on 2,5–10 mikrometrin kokoisia hiukkasia, jotka poistuvat elimistöstä yskimällä. Suurin haitta tulee alle 2,5 mikrometrin kokoisista hiukkasista. Niiden aiheuttamat haitat ovat samanlaisia oli lähde sitten katupöly, teollisuus tai puun polttaminen.

Mitä pidempään näille hiukkasille altistuu, sitä pitkäaikaisempia haitoista tulee.

On arvioitu, että pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa vuosittain 2 000 ennenaikaista kuolemaa. Tutkimuksissa on huomattu, että katupöly lisää esimerkiksi sydäninfarkteja. Kaikkia pienhiukkasia kannattaa välttää, ja tästä syystä esimerkiksi remontin keskellä eläminen ei ole järkevää.

Turvallista hiukkaspitoisuuden alarajaa ei ole pystytty määrittämään eli emme tiedä, minkälaiset katupölymäärät aiheuttavat vakavia haittoja. Tutkimuksissa on todettu, että altistuminen pienhiukkasille lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä, vaikka ilmanlaatu pysyisi EU-säädösten rajoissa.

6. Millaisissa paikoissa katupölyä on eniten?

Eniten pölyä on ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä teillä. Pahimmat paikat löytyvät isojen kaupunkien keskustoista, talojen väliin jäävistä kuiluista.

Jo korttelin päässä pahiten pölisevästä paikasta ilma voi olla laadultaan parempaa. Risteykset voivat olla hankalia paikkoja, samoin julkisen liikenteen käyttämät väylät, sillä niillä liukkautta torjutaan keskimääräistä tehokkaammalla hiekoituksella. Mutta katupölyä on taajamissakin.

Hiekoitushiekan poisto aloitetaan keväisin kaupunkien keskustoista, jolloin taajamissa kärsitään pölystä pidempään. Maaseudullakin pölisee.

Ilmanlaatua voi seurata ilmanlaatuportaalissa osoitteessa ilmanlaatu.fi.

7. Kuinka vuorokaudenaika tai sää vaikuttavat katupölyn määrään?

Illalla ja yöllä ilman kosteus lisääntyy, jolloin pöly pysyy paremmin tien pinnassa. Päivällä aurinko kuivattaa tien pintaa, ja pöly nousee sieltä ylös. Sateiset päivät ovat katupölyn kannalta parempia päiviä.

Yöpakkaset pidentävät katupölysesonkia, sillä jäisiä katuja ei pestä. Tämän vuoksi Pohjois-Suomessa katupölykausi on yleensä Etelä-Suomea pidempi.

8. Miten voi estää, ettei pöly tule sisätiloihin?

Jos mahdollista, kannattaa hoitaa tuuletus muualta kuin kadun puoleisesta ikkunoista. Ikkunaan voi hankkia suodatinkankaan rauta- tai päivittäistavarakaupasta.

Ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet kannattaa vaihtaa uusiin ennen katupölykautta ja uudelleen siitepölykauden loputtua.

9. Miten kotikatu kannattaa puhdistaa hiekasta?

Kostea hiekka ei pölise yhtä pahasti kuin kuiva, eli katu kannattaa lakaista sadesäällä tai kastella putsattava alue vesiletkulla. Painepesuristakin voi olla apua. Naapureiden olisi hyvä sopia talkoista, jotta kaikki pöllyttäisivät yhtä aikaa, ja siten lyhentäisivät pölyistä aikaa.

Kunnan tekemää siivousta helpottaa, kun ottaa pysäköityjen autojen siirtokehotukset tosissaan. Yksikin väärään paikkaan pysäköity auto voi lykätä tai ainakin hidastaa puhdistustyötä.

10. Voinko katupölyn määrään vaikuttaa jotenkin?

Mitä vähemmän hiekoitushiekkaa talvella, sitä vähemmän keväällä on siivottavaa ja katupölyä. Talvella lumi kannattaisi poistaa väyliltä ennen kuin se ehtii tamppautua kadun pintaan liukkaaksi, hiekkaa vaativaksi alustaksi.

Autoilun määrä vaikuttaa myös katupölyn määrään, joten joukkoliikenteen suosiminen estää katupölyä. Yksittäinen autoilija voi estää katupölyn nousemista ilmaan pitämällä pienen etäisyyden tien reunaan: hiekoitushiekka kertyy autoteiden reunaan, ja jos ajaa ihan reunassa, johan pölisee.

Asiantuntijana sisäilma- asiantuntija Tuula Syrjänen, Hengitysliitto ry.