Jäät ovat heikkoja koko maassa – Näin sään äkilliset muutokset voivat rikkoa jopa veneitä ja laitureita

Jaa artikkeli
© iStock
"Monesti jäällä liikkujat kokeilevat rannassa jään paksuutta, ja olettavat sen perusteella, että se kestää kaikkea", sanoo SYKE:n hydrologi.

Lunta ja jäätä on maan pohjoisosassa selvästi tavallista vähemmän. Mutta vielä on mahdollista saada kantavat jäät koko maahan.

”Lukemat ovat ajankohdan keskiarvoa ohuempia suuremmassa osassa maassa, ainoastaan etelä- ja länsi-rannikolla ollaan keskiarvon paikkeilla. Toki nekään ei ole paksuja, koska yleensä näillä alueilla on ohuimmat jäät tähän aikaan vuodesta”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hydrologi Johanna Korhonen.

Lapissa järvet jäätyivät pääosin vasta marraskuun aikana ja suurin osa maan etelä- ja keskiosan järvistä jäätyi joulukuun puoliväliin mennessä.

Pohjoisosassa järvien jäätyminen tapahtui 2–3 viikkoa tavanomaista myöhemmin, maan keskiosassa 1–2 viikkoa myöhemmin.

Vuoden päättyessä Lapin järvien mittauspaikoilla jäätä mitattiin rannan läheisyydessä 20–40 senttiä ja lukemat ovat monin paikoin selvästi keskimääräistä ohuempia Käsivarren Lappia lukuun ottamatta. Edellisen kerran tätä ohuempia jäitä on Lapissa mitattu joulukuun lopussa vuonna 2011.

Tuuleton pakkaskeli parhainta jäälle

Jään paksuuntumisen kannalta pakkaskeli ilman tuulta olisi parasta.

Johanna Korhonen muistuttaa, että vaikka paikoin jään paksuus on useita kymmeniä senttejä, pidemmälle ei välttämättä kannata mennä – kauempana jää voi olla huomattavasti ohuempaa.

”Monesti jäällä liikkujat kokeilevat rannassa jään paksuutta, ja olettavat sen perusteella, että se kestää kaikkea. Kuitenkin siinä täytyy ottaa huomioon erilaisia jäähän vaikuttavia olosuhteita esimerkiksi virtauspaikkoja ja syvyysolosuhteita. Erot saattavat olla suuria, sillä lahdet ja ranta-alueiden vesistöt saattavat jäätyä yli kuukausi aikaisemmin kuin selkävedet” , Korhonen muistuttaa.

Kertaa nämä viisi sääntöä, jos mielit jäälle liikkumaan.

Jää elää lämpötilojen mukaan – Äkilliset muutokset voivat johtaa laitureiden rikkoutumiseen

”Jää elää lämpötilan mukaan eli sillä on lämpölaajenemista. Nyt kun on pakkasta jääkantta muodostuu ja se supistuu, sillon voi muodostua railoja eli halkeamia jäähän. Kun sää äkillisesti lämpenee, se laajenee ja jäähän muodostuu röykkiöitä ja harjanteita”, kertoo Johanna Korhonen.

Pienissä vesistöissä tätä ei välttämättä edes huomaa, mutta isoissa järvissä voi muodostua isojakin railoja kovien pakkasten sekä sään lämpeneminen myötä. Kun jää työntyy rannoille ja laiturit tai veneet voivat vahingoittua.

Lumitilanne vaikuttaa myös jään kantavuuteen

Hydrologi Johanna Korhonen uskoo, että jäälle tullee pääsemään tänä talvena vielä jalkaisin, hiihtäen, luistellen ja moottorikelkkaillen.

”Yleensä tammi-helmikuu ovat kylmimmät kuukaudet. Korkeapaineen ja pakkasjakson aikaan jää voi vahvistua. Tämä riippuu myös siitä, miten paljon lunta on jäällä. Jos tässä tulee ensin hyvin paljon lunta ja sen jälkeen pakkaset, se ei sitten kasvatakaan sitä jään paksuutta eikä pääse puremaan.”

Mutta jos nyt lumet pääsevät lauhojen kelien takia hieman sulamaan, peilikirkas pakkasjää kasvattaa paremmin jäätä.

”Myös lumisohjosta jäätyessään tulee jäätä, jota kutsutaan kohvajääksi. Se on kyllä kantavuudeltaan paljon huonompaa kuin varsinaisesta vedestä syntynyt teräsjää. Mutta kohvajäätä on paljon, silloin kyllä sekin kannattaa”, Johanna Korhonen sanoo.

X