Joka toista pelottavat korkeat oikeudenkäyntikustannukset – Nämä ovat epäkohtia Suomen oikeusvaltiossa

Liki puolet suomalaisista pelkäisi lähteä puolustamaan oikeuksiaan oikeudenkäynnissä korkeiden kustannusten takia

Lakimiesliiton Taloustutkimuksella teetättämän selvityksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista pelkäisi lähteä puolustamaan oikeuksiaan oikeudenkäynnissä korkeiden kustannusten takia. Pelko on erityisen yleistä lapsiperheiden kohdalla.

Samalla selvisi, että vain puolella vastaajista on oikeusturvavakuutus. Neljännes ei tiennyt, onko heillä vakuutusta tai he eivät tunteneet tuotetta. Toisella neljänneksellä ei ollut sitä lainkaan.

”Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat huonosti valmistautuneita puolustamaan oikeuksiaan tarvittaessa. Tarvitaan yhteiskunnallisia ratkaisuja, joilla oikeuden saavutettavuutta kaikille parannetaan. Näin parannetaan oikeusvaltiota, mikä on valtion ydintehtäviä”, sanoo Jore Tilander, kampanjan aloittaneen Lakimiesliiton toiminnanjohtaja.

Lakimiesliiton mukaan oikeuden saavuttavuuteen liittyy kuitenkin Suomessa ilmeisiä esteitä. Näitä ovat esimerkiksi oikeusprosessin kalleus ja pitkät kestot sekä puutteet kohtuuhintaisen oikeusavun ja vakuutusturvan kattavuudessa.

Kampanja nostaa esille oikeusvaltion epäkohtia ja osoittaa korjausehdotuksia

Lakimiesliiton aloittaman Oikeus kuuluu kaikille –kampanja nostaa esille Suomen oikeusvaltion epäkohtia.

”Kampanja on ajankohtainen, sillä etenkin viime aikojen uutisointi on nostanut pinnalle oikeuspoliittisia kysymyksiä. Tilanne on hälyttävä, sillä iso osa rikoksista tai rikkeistä ei edes päädy oikeudenmukaiseen käsittelyyn saakka. Tutkimusten mukaan esimerkiksi seksuaalirikoksista jopa 80 prosenttia jätetään ilmoittamatta ja tutkimatta”, summaa Jore Tilander.

Nykyisin alle prosentti koko valtion budjetista käytetään oikeudenhuoltoon. Kampanjassa pyritään rahoituksen nostoon.

Lisäksi se tähtää maksuttoman oikeusavun piirin laajentamiseen ja painottaa, että maksuton julkinen oikeusapu kohdistuu nykyisin vähävaraisiin, jolloin keskituloiset jäävät väliinputoajiksi.

”Aika vähäisillä ansioilla tipahdetaan jo kokonaan avun ulkopuolelle. Ne rajat ovat hyvin matalalla”, Jore Tilander toteaa.

Taloustutkimukseen vastanneiden pelko ei ole turha, sillä oikeudenkäynti tulee usein kalliiksi. Oikeus kuuluu kaikille -kampanja painottaa, että 1980-luvulle jämähtäneet oikeusturvavakuutusten korvaustasot eivät usein kata oikeusprosessin kuluja.

”Vakuutusten kehittämisestä ei ole ollut minkäänlaista julkista keskustelua tai painetta. Vakuutusyhtiöit myyvät sitä, mitä kysytään, ja jos näitä ei ole kysytty, eipä niitä ole ollut tarvetta kehittää niitä eteenpäin”, Jore Tilander toteaa.

Kampanjassa nostetaan esiin myös vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät, joita voisi käyttää jonojen purkamisessa. Se painottaa, että oikeusprosessien ollessa hitaita mukaan vaihtoehtoisia oikeudellisia riidanratkaisumenetelmiä olisi syytä kehittää. Tällaisia ovat sovittelu- ja välimiesmenettelyt.

Oikeusturvavakuutus kannattaa kilpailuttaa

Oikeusturvavakuutus on tyypillisesti kotivakuutuksen liitännäinen. Moni kuvittelee, että se suojaa tarvittaessa.

Usein tuleekin yllätyksenä, että vakuutus ei läheskään aina riitä oikeudenkäyntikuluihin. Oikeusturvavakuutuksiin kuuluu tyypillisesti myös poissulkevia rajoituksia – sen ulkopuolelle voi jäädä esimerkiksi avioeroon, lasten huoltoon tai työsuhteeseen liittyvät riidat.

”Kannattaa kilpailuttaa muun muassa vakuutusten sisältöjä, hintaa ja kattavuutta. On yleistä, että vakuutuksen maksimikorvaus on noin 8 500 euroa. Se ei kata kovin pitkiä tai riitaisia oikeudenkäyntejä”, Jore Tilander toteaa.

Summa saattaa täyttyä esimerkiksi hometaloriidassa jo ennakkoselvitysten aikana. Taloustutkimuksen 1 000 vastaajasta vain 33 prosenttia kertoi tietävänsä oikeusturvavakuutuksensa enimmäiskorvausmäärän, ja heistä vain 9 prosenttia ilmoitti sen olevan 8 500 euroa.