Jokaista menestyvää yrittäjää kohti on kaksi köyhää – Yli puolet yrittäjistä kitkuttelee alle mediaanin ansiotuloilla

Suomessa ajatellaan yhä, että yrittäjä on itse syypää omaan köyhyyteensä. Yrittäjien huono tulotaso näkyy tilastoissa, mutta siitä ei ole tapana puhua.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yhtä menestyvää yrittäjää kohti on kaksi köyhää.

Suomessa ajatellaan yhä, että yrittäjä on itse syypää omaan köyhyyteensä. Yrittäjien huono tulotaso näkyy tilastoissa, mutta siitä ei ole tapana puhua.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Pitkäaikaistyöttömänä ollut Viola päätti ryhtyä yrittäjäksi. Hän perusti toiminimen, jonka avulla vääntäisi itsensä takaisin työelämään. Helppoa se ei ollut. Rahat olivat loppu ja luottotiedot menneet. Uusien asiakassuhteiden luominen oli hankalaa, koska jokainen kahvilassa tilattu kahvikupillinen piti laskea huolellisesti etukäteen.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus vahvistaa käsitystä kahdesta erilaisesta yrittäjätyypistä: Yhtä stereotyyppistä menestyjää kohti on kaksi, joilla menee taloudellisesti huonosti.

Yrittäjät Suomessa 2017 -raportti osoittaa, että yrittäjät ovat yliedustettu ryhmä kaikkein huonoiten ansaitsevien joukossa. Peräti joka viides yrittäjä kuuluu tulonjaossa huonoiten ansaitsevaan kymmenykseen. Yli puolet yrittäjistä jää ansioissaan alle mediaanitulojen.

Yrittäjät ovat yliedustettuna heikosti toimeentulevien joukossa (Sivu 62).Yksinyrittäjien kohdalla luvut ovat vielä masentavammat. Joka neljäs itsensätyöllistäjä kuuluu kaikkein matalapalkkaisimpaan kymmenykseen.

Puolet itsensätyöllistäjistä kuuluu matalapalkkaisimpien joukkoon (Sivu 62).

Tietoihin on syytä suhtautua tietyllä varauksella, sillä tutkimuksessa käytetty ammattiaseman tilastointi perustui henkilön omaan ilmoitukseen. Yrittäjien joukossa voi olla ihmisiä, joille yrittäjyys on osa-aikaista.

Kaikkien köyhimmät – 15 prosenttia heistä on yrittäjiä

Noin satatuhatta suomalaista tulee toimeen alle 800 eurolla kuussa. Tämä kaikkein huonotuloisimpien joukko (tulot alle 40 prosenttia mediaanista) on pysynyt samansuuruisena jo 80-luvulta asti. Heikoiten toimeentulevien joukossa on perinteisesti opiskelijoita, työttömiä, varusmiehiä, pitkäaikaissairaita ja kotona lapsiaan hoitavia vanhempia.

Yllättävää kyllä, jopa 15 prosenttia kaikkein köyhimmistä on yrittäjiä. Yli 10 000 yrittäjää sinnittelee alle 800 euron kuukausiansioilla. Toinen mokoma ansaitsee alle tonnin kuussa.

Heikosti toimeentulevalle yksinyrittäjälle yrittäminen ei välttämättä ole mukava arvovalinta. 2000-luvun työelämän murros näkyy yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien määrän kasvuna. Työmarkkinoilla on nyt 50 000 yksinyrittäjää enemmän kuin 20 vuotta aiemmin.

Jotain voi päätellä talouden suhdanneluvuista: Kun noususuhdanne alkoi 2016, työmarkkinat lähtivät vetämään. Samalla yksinyrittäjien määrä notkahti. Tilaisuuden tullen moni meni palkkatöihin.

Vuonna 2016 alkanut nousukausi tarjosi monelle yrittäjälle mahdollisuuden palata palkkatöihin.

Elämä minimin ympärillä

Myös Eläketurvakeskuksen tuore tilasto vahvistaa mielikuvaa yrittäjien heikosta taloustilanteesta. Melkein puolet uusista yrittäjistä asettaa eläkkeen perustana olevan YEL-vuosityötulon minimin tuntumaan (7 799,37 €).

Luku ei kerro kaikkea yrittäjän tulotasosta. Yrittäjä voi määritellä itse YEL-vuositulonsa, eikä sen tasoa tarkisteta.

Osa yrittäjistä alivakuuttaa itsensä tietoisesti. Suomen Yrittäjien tekemän jäsenkyselyn (2017) mukaan vain neljä prosenttia yrittäjistä luottaa täysin nykyiseen eläkejärjestelmään. Hyvin toimeentuleva yrittäjä voi sijoittaa rahansa vapaaehtoisiin vakuutuksiin ja kerryttää eläkekassaa monipuolisten sijoitusinstrumenttien avulla.

Mutta alivakuutettujen joukossa on myös niitä, joiden rahat eivät yksinkertaisesti riitä maksamaan yli minimin. Kun kaikessa muussa on jo säästetty, yrittäjän eläkemaksu on viimeinen keino. Siitä nipistäminen tuo kukkaroon joka kuukausi muutaman kaivatun lantin.

”Oma vika, jos olet köyhä”

Suomessa yrittäjien köyhyydestä ei ole tapana puhua.

”Jos yrittäjä on köyhä, se on oma vika”, Elisa Hartikka tiivistää.

Muovialan Yrittäjien Liiton entinen hallituksen puheenjohtaja on toiminut pitkään design-alalla. Viime vuonna hän on kehitellyt yritystä, joka myy postikortteja ja julisteita. Hartikan mukaan köyhien yrittäjien joukossa on myös paljon sellaisia, joilla ei yksinkertaisesti ole yrittämisen taitoja.

”He eivät osaa myyntityötä tai visiointia. Ajatellaan, että se riittää, että teen tämän varsinaisen työn hyvin.”

Välillä kokeneella kehäketullakin on vaikeuksia saada toimintaa kannattamaan. Hartikalla on tuore kokemus työttömyydestä viime syksyltä.

”Minulla oli hetki, ettei uusi bisnesidea elättänyt. TE-keskuksen mielestä en ollut oikeutettu soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Minun olisi pitänyt tarjota ulkopuolista näyttöä sille, etten voi tehdä enemmän töitä omassa yrityksessäni.”

Vaatimus oli Hartikan mielestä älytön.

”Totta kai olisin voinut tehdä lisää tunteja. Ongelma oli siinä, ettei työstä olisi maksettu mitään.”

Lopulta soiviteltua päivärahaa ei tarvittu, koska Hartikka löysi osapäivätyötä.

Perustulo auttaisi köyhää yrittäjää

Elisa Hartikan mielestä perustulo olisi yksi konkreettinen keino, joka auttaisi kannattavuuden rajalla rimpuilevaa yksinyrittäjää. Se lisäisi elämään joustavuutta.

Sipilän hallituksen perustulokokeilun ensimmäisen tulokset julkaistiin tänään. Niiden mukaan kokeiluun osallituneiden hyvinvointi kasvoi. Paperin pyörittäminen, byrokratia ja pakkotyöllistyminen jäivät pois. Työllisyystilanne ei parantunut, mutta ei huonontunutkaan.

Vaalien alla puolueet ovat sorvailleet omia perustulomallejaan. Keskustelu eri vaihtoehtojen ympärillä jatkuu. Myös Sipilän hallituksen kokeilun tuloksia saadaan vielä odottaa.

”Todelliset vaikutukset selviävät luotettavasti vasta sitten, kun kaikki kootut aineistot on analysoitu”, tutkimushankkeen tieteellinen johtaja, Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kangas toppuutteli.

Juttua on korjattu 11.2. klo 11:25 koskien Elisa Hartikan ja te-keskuksen osuutta. Alkuperäisestä jutusta sai käsityksen, että te-keskus olisi vastustanut osapäivätyötä.

X