Joulu korostaa entisestään vähävaraisten perheiden eriarvoisuutta: ”Kun rahaa tai ruokaa ei ole, tieto siitä, että rahaa on tulossa, ei auta”

Jaa artikkeli
Joulun lisäksi talven suuri menoerä lapsiperheille on talvivaatteet. Vaateapua tarvitaan enemmän talvisin kuin kesäisin. © istock
Vähävaraisia lapsiperheitä muistetaan eniten joulun alla erilaisin keräyksin. Se on hyvä, sillä joulun kulutusjuhlan keskellä lapsetkin huomaavat, kuka saa uuden PlayStationin ja kuka käytetyn kirjan.

Joulukuun aikana kerätyt rahalahjoitukset ovat järjestöjen kuten Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n toiminnalle elintärkeitä. Keräyksistä saaduilla rahoilla pystytään esimerkiksi mahdollistamaan harrastustukea tuhansille lapsille joka vuosi.

Sen lisäksi, että joulukuussa saadut lahjoitukset vievät pitkälle seuraavaan vuoteen, joulunajan avustuksilla voidaan tasoittaa eriarvoisuuden tunnetta, jota yltäkylläisyyden juhla aiheuttaa.

Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -kyselytutkimusten (2021) mukaan lapset kantavat paljon huolta perheensä hyvinvoinnista. Vähävaraisten perheiden lapsiin vaikuttavat ulkopuolisuuden ja häpeän tunteet, jotka syntyvät vähävaraisuuden kokemuksesta ja voivat syventyä vertailussa muihin.

”Vähävaraisessa perheessä elävän lapsen kokema ulkopuolisuuden tunne voi syventyä, kun lapsi huomaa, ettei voi saada kaikkea samaa, mitä muilla on”, Pelastakaa Lapset ry:n viestintäpäällikkö Satu Suontaa selventää.

Omista lomistaan ja joululahjoistaan intoilevat lapset eivät luonnollisesti osaa olla hienotunteisia siitä, että kaikki eivät vietä yhtä runsasta joulua. Suontaan mielestä aikuisten vastuulle jää, että heikommassa asemassa olevia tuetaan.

”Yhteiskuntana meidän pitää huolehtia, että peruspalvelut ovat kunnossa, ja yksilöinä voimme tehdä parhaamme, ettei eriarvoisuus olisi niin jyrkkää.”

Pandemia kolahti erityisesti lapsiperheisiin

Pelastakaa Lapset ry on mukana auttamassa esimerkiksi kriisialueilla Afganistanissa ja Itä-Afrikassa, mutta jouluna globaalit kriisit eivät välttämättä saa lahjoittajia liikkeelle samalla tavalla kuin kotimaan vähävaraisia lapsia auttavat keräykset.

”Lahjoittajat eivät ehkä usko, että yksittäinen ihminen pystyy vaikuttamaan globaaleihin kriiseihin. Kotimaan ongelmat ovat enemmän ihmisenkokoisia ja voivat koskettaa henkilökohtaisesti”, Satu Suontaa pohtii.

Kotimaan ongelmiin kaivataankin enenevissä määrin apua. Lapsiperheiden hyväksi työskentelevän Hope ry:n asiakasmäärät ovat olleet vuonna 2021 vielä suurempia kuin ensimmäisenä koronavuotena. Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila uskoo, että tätä selittää useampi tekijä.

”Pitkittynyt pandemia vaikuttaa asiakasmääriimme. Lisäksi meidät tunnetaan entistä paremmin ja toivottavasti myös kynnys pyytää apua on laskenut”, Hostila ynnää.

Pandemia-aika toi esimerkiksi lomautusten takia Hope ry:n avun piiriin täysin uusia perheitä.

”Etäkoulu lisäsi avuntarvitsijoita selvästi. Lasten ruokailu kotona koulun sijaan vaikutti jopa keskituloisissa perheissä, saatikka sitten niissä, joissa oli valmiiksi talousvaikeuksia.”

Toimeentulotukiasiakkaat saivat Kelalta erityistä epidemiakorvausta vuoden 2020 lopulla. Hostilan mukaan lisätuki oli ehdottomasti hyvä asia, mutta se tuli jälkijunassa.

”Kun rahaa tai ruokaa ei ole, tieto siitä, että rahaa on tulossa, ei auta.”

Suorien taloudellisten vaikutusten lisäksi poikkeuksellinen aika on vaikuttanut jaksamiseen. Hope ry:n asiakkaista noin puolet ovat yksinhuoltajia. Se on suurin taustasyy avuntarpeelle yleensäkin, ja yhden vanhemman perheissä myös etäopetuksen taakka lankesi yksille harteille.

hope ry

Vaatimattomammatkin jouluruoat voivat tehdä syvän loven vähävaraisen perheen budjettiin.
© SEPPO SAARENTOLA / OM-Arkisto

Eriarvoinen joulu

Etäopetuksessa korostunut kouluruokien merkitys näkyy normaalistikin koulujen loma-aikoina.

Jouluun kuuluu useimpien mielikuvissa rauhallinen tunnelma, hyvä ruoka ja lahjat. Sen lisäksi, että lapset huomaavat, jos heidän joulunsa ei vastaa yleisiä odotuksia, myös vanhempien henkinen paine voi olla kova.

”Lähtökohtaisesti kaikki haluaisivat tarjota lapselleen samat asiat kuin muutkin. Toisilla taloudelliset edellytykset eivät vain riitä”, Eveliina Hostila pohtii.

Joulun eriarvoisuuden torjumiseksi Hope ry järjestää vapaaehtoisvoimin joululahjoja tarvitseville lapsille. Joululahjoja tai lahjakortteja joulunajan kuluihin jakavat myös esimerkiksi Joulupuu ry sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin Hyvä Joulumieli -keräys.

Pelastakaa Lapset ry pitää merkittävinä teemoina tällä hetkellä juurikin eriarvoistumista ja lapsiperheköyhyyttä.

”Koronakriisi on osoittanut, että juuri lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Kaikkia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ei voida vielä edes tietää”, Satu Suontaa sanoo.

Pelastakaa Lapset ry:n pitämästä JouluManteli-chatista on käynyt ilmi, että nuoret ovat hyvin huolissaan maailmantilanteesta ja tulevaisuudesta.

”Pitkittynyt koronakriisi ja sitä mahdollisesti seuraavat mielenterveysongelmat ovat keskeisiä kysymyksiä, joihin meidän täytyy yhteiskuntana reagoida”, Suontaa sanoo.

Avun pyytäminen ei ole välttämättä helppoa

Avun hakeminen on Eveliina Hostilan kokemuksen mukaan kaikkein vaikeinta ensikertalaisille. Sen lisäksi, että oma muuttunut elämäntilanne pitää hyväksyä, pitää myös selvittää, kuka apua tarjoaa.

”On harmi, että avun pyytämiselle on kynnys. Elämä kuitenkin menee niin, ettemme koskaan tiedä, kuka seuraavaksi apua tarvitsee”, Hostila sanoo.

Hope ry on pyrkinyt jatkuvasti parantamaan palveluohjaustaan, jotta esimerkiksi ne, jotka eivät käytä sujuvasti internetiä, löytävät tiedon järjestöstä. Hopesta osataan ohjata asiakkaita myös muiden palvelujen piiriin ja vastavuoroisesti muut järjestöt, sosiaalitoimi ja koulut ohjaavat ihmisiä Hope ry:n asiakkaaksi.

Auttaminen perustuu avunpyyntöihin. Hope ry ei kansalaistoimintana halua tehdä esimerkiksi tulokartoitusta, vaan asiakas saa avata omaa elämäntilannettaan sen verran kuin tahtoo.

”Liiallinen byrokratia ajaisi pois niin avun pyytäjiä kuin vapaaehtoisiakin. Mahdollisimman matala kynnys etenkin vaate- ja tavara-avussa koetaan hyväksi”, Hostila kertoo.

Hostila toivoo, ettei auttavia järjestöjä enää tulevaisuudessa tarvittaisi. Siihen on kuitenkin toistaiseksi matkaa.

X