Kaksosia syntyy yhä enemmän – Mistä ilmiö johtuu?

Jaa artikkeliTilaa Seura
© Colourbox
Kaksosia syntyy nyt enemmän kuin koskaan. Mitä on ilmiön takana?

Kaksoset ovat aina herättäneet huomiota yli kulttuurirajojen. Castor ja Pollux olivat roomalaisen mytologian taivaalliset kaksoset, jotka tänä päivänä tuikkivat taivaalla Kaksosten tähtikuviossa. Kaksospojat Romulus ja Remus perustivat Rooman. Tarina Raamatun kaksosista, Jaakobista ja Eesausta, on oman kulttuurimme alkumyytti petoksesta, veljesvihasta ja sovituksesta.

Joissakin kulttuureissa kaksoset nähtiin pahana enteenä, ja ne tapettiin, usein yhdessä äitinsä kanssa. Toisissa kulttuureissa kaksoset taas olivat lahja jumalilta, minkä takia heidät otettiin vastaan juhlien.

Tänä päivänä kaksoset ovat ajankohtaisia, sillä olemme siirtyneet kaksosten aikaan. Kaksosia syntyy nyt maailmanlaajuisesti enemmän kuin koskaan. Tutkijoilla on nykyisin selkeä käsitys siitä, mistä kaksosbuumi johtuu.

Beninissä eniten kaksosia

Kaksosten määrää väestössä pidettiin pitkään vakiona. Arveltiin siis, että kaksosia syntyy kaikissa väestöissä yhtä paljon.

Vuonna 2011 tutkijat saivat kuitenkin valmiiksi tietokannan, johon oli kerätty tietoa kaksosten syntyvyydestä 76 maassa, ja käsitys muuttui iäksi. Eri maiden välillä oli huomattavia eroja kaksosten syntyvyydessä.

Tietokannan perusteella laskettu kaksosten syntyvyyden keskiarvo on 13:1000, siis kolmetoista kaksossynnytystä tuhatta synnytystä kohden.

Eniten kaksosia syntyy Keski-Afrikassa, jossa kaksosten syntyvyys on 18:1000. Keski-Afrikan maidenkin joukossa yksi erottuu joukosta: Beninissä kaksosten syntyvyys on huikeat 27,9:1000.

Euroopan maissa kaksosten syntyvyys on 9–14:1000. Kaksossynnytysten määrä on alhaisin Etelä-Euroopassa ja lisääntyy tasaisesti siirryttäessä pohjoiseen.

Euroopan maista eniten kaksosia on Pohjoismaissa. Jostakin syystä kaksosten syntyvyys on alhaista Latinalaisen Amerikan maissa ja Aasiassa. Poik-keuksen tekee Haiti, jossa kaksosten syntyvyys on 14:1000, mikä mahdollisesti johtuu väestön afrikkalaisesta alkuperästä.

Kaksosten syntyvyys on myös vaihdellut eri aikakausina. Hyvän esimerkin tarjoaa Ranska, jossa on pidetty kirjaa kaksosten syntyvyydestä 1700-luvulta lähtien. Tämän perusteella tiedetään, että 1720-luvulla kaksosten syntyvyys oli melko korkea, noin 15:1000 synnytystä. 1800-luvun alussa se oli enää vain 8:1000 synnytystä, ja suuren osan 1900-lukua se nousi vain vaatimattomasti pysytellen lukemassa 10:1000.

1970-luvulla käytiin samoissa pohjalukemissa kuin 1800-luvun alussa, ja tänä päivänä Ranskassa ollaan jopa paremmassa tilanteessa kuin 1700-luvulla, nyt suhde on noin 17:1000.

Äidin ikä ratkaisee

Kaksossynnytyksille altistavista tekijöistä yksi tärkeimmistä on äidin ikä. Tämä tosin riippuu siitä, puhutaanko identtisistä vai ei-identtisistä kaksosista. Identtisten kaksosten syntyvyys näyttää nimittäin olevan kaikkialla vakio, 3–4:1000 synnytystä. Tämä pätee ihmisen lisäksi muihinkin nisäkkäisiin.

Iän myötä nouseva kaksossynnytysten riski koskee ei-identtisiä kaksosia. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että vaikka naisen hedelmällisyys alkaa laskea noin 20-vuotiaana, munasolun irtoamista edistävän hormonin eritys lisääntyy iän myötä.

Jos hormonia erittyy normaalia enemmän, kerralla voi irrota ja hedelmöityä kaksi munasolua, jolloin seurauksena on kaksosraskaus.

On laskettu, että naisen riski saada ei-identtiset kaksoset lisääntyy tasaisesti noin 38 ikävuoteen asti, minkä jälkeen yleinen hedelmällisyyden lasku kääntää kaksosraskauden riskin laskuun.

Osalla naisista voi olla geneettisiä tekijöitä, jotka stimuloivat hormonin eritystä normaalia voimakkaammaksi. Nämä ominaisuudet voivat olla periytyviä, ja siksi kaksosuus näyttää kulkevan joissakin suvuissa. Geneettisten tekijöiden rikastumista epäillään syyksi myös Beninin harvinaisen korkeille kaksosluvuille.

Ehkäisykeinot yleistyivät

Naisen iän vaikutuksen voi nähdä myös Ranskan tilastoissa. 1700-luvun korkeat lukemat voivat selittyä sillä, että lasten tekeminen alkoi melko myöhään. Tämä johtui siitä, että tuolloin nuoren parin oli osoitettava selviävänsä itsenäisesti, ennen kuin he saattoivat perustaa perheen. Kun perhe sitten oli perustettu, lapsiluku kasvoi suureksi.

Lasten suuri määrä on yksi tekijä, joka lisää ei-identtisten kaksosten riskiä. Ei-identtiset kaksoset syntyvät useimmiten lapsiluvun hännillä, eivät alkupäässä.

Ranskan vallankumouksen jälkeen kaksosten määrä romahti, mikä voi johtua perheen perustamista koskevien sosiaalisten normien muuttumisesta.

Seksistä tuli enemmän jokaisen oma asia, ja monenlaiset ehkäisykeinot, kuten keskeytetty yhdyntä, yleistyivät, vaikka ne eivät sallittuja olleetkaan. Naiset tulivat raskaaksi keskimääräisesti aikaisemmin ja lapsilukukin oli pienempi.

Ranskasta löytyy myös mielenkiintoinen kaksospiikki välittömästi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tässäkin selitystä voi hakea naisten iästä. Sota laittoi monien perhehaaveet vuosiksi jäihin, joten sodan jälkeen synnyttävät naiset olivat jälleen keskimäärin vanhempia.

Vastaava, mutta hieman matalampi, kaksospiikki nähtiin myös Yhdysvalloissa ja Australiassa toisen maailmansodan jälkeen.

Nousu alkoi 1970-luvulla

Toisen maailmansodan jälkeen perheiden perustamisessa ja syntyvyydessä tapahtui monia muutoksia. Naiset astuivat joukolla työelämään, ehkäisypilleri tuli markkinoille ja yksinhuoltajaperheet yleistyivät. Naiset synnyttivät entistä nuorempina ja lapsiluku väheni, mikä kulminoitui 1970-luvulla hyvin matalana kaksossyntyvyytenä.

1970-luvun jälkeen kaksosten syntyvyys on vähitellen lähtenyt nousuun. Sen voi nähdä vertaamalla kaksosten syntyvyyttä tuhatta synnytystä kohden 1970-luvulla ja vuonna 2011.

Suomessa kaksosten syntyvyys lisääntyi tuona aikana 11:stä 15:een, Yhdysvalloissa yhdeksästä 16:een, Englannissa ja Walesissa kymmenestä 16:een, Saksassa yhdeksästä 17:ään, Ranskassa yhdeksästä 17:ään, Tanskassa yhdeksästä 21:een ja Etelä-Koreassa viidestä 14:ään.

Ei siis ole liioiteltua väittää, että elämme todellista kaksosbuumin aikaa. Monissa maissa joka 60. henkilö on tilastollisesti kaksonen. Joissakin maissa, kuten Tanskassa ja Kreikassa, ollaan kaksosten syntyvyydessä jo samoissa lukemissa kuin Keski-Afrikassa.

Lapsettomuushoidon riskit

Uusi kaksosbuumi ei selity yksin äitien iällä. Viime vuonna julkaistussa 32 maan vertailussa selittävä tekijä löytyi 1980-luvulta lähtien lisääntyneistä lapsettomuushoidoista. Lapsettomuushoidoissa on käytetty – ja käytetään monin paikoin edelleen – menetelmiä, jotka lisäävät kaksosraskauden riskejä.

Yksi menetelmistä on se, että naiseen siirretään kaksi tai useampi hedelmöitetty alkio siinä toivossa, että edes yksi aloittaisi raskauden. Tällöin kaksi alkiota voi kiinnittyä kohtuun, ja tuloksena on kaksosraskaus.

Kaksosraskauden riskiä lisääviä menetelmiä käytettiin melko huolettomasti 1980-luvulla, kun lapsettomuushoidot olivat vielä uusia. Kaksosraskauteen sisältyy kuitenkin monia riskejä, ja sen vuoksi lääkärit monissa maissa ovat tulleet varovaisemmiksi niiden suhteen.

Tämä näkyy myös maiden vertailuissa. Siellä, missä lapsettomuushoidot ovat verrattain tuoreita, kuten Hong Kongissa, kaksosbuumi on edelleen kasvussa, koska hoidoissa otetaan edelleen riskejä kaksosraskaudesta. Hollannissa ja Norjassa kaksosbuumi sen sijaan osoittaa laantumisen merkkejä, koska lääkärit ovat alkaneet varoa kaksosraskauksia.

Äitien ikä ei kuitenkaan edelleenkään ole täysin vailla merkitystä. Monissa länsimaissa naiset tulevat äideiksi yhä vanhempina, ja tälläkin on vaikutuksensa. Esimerkiksi Puolan kaltaisissa katolisissa maissa lapsettomuushoidot eivät ole yleisiä, niissä kaksosbuumin kannalta tärkeämpi selittävä tekijä on edelleen äitien ikä. Tosin ilman lapsettomuushoitojen vaikutusta kaksosbuumi on näissä maissa hieman vaimeampi.

X