Kiitos ja anteeksi – suomalaisia Afganistanissa surmanneita on lähes mahdoton saada tuomiolle

Jaa artikkeliTilaa Seura
Ensimmäisen Afganistanissa kaatuneen suomalaissotilaan, kersantti Petri Immosen siniristilippuun verhottu ruumisarkku tuotiin kotimaahan juhlallisin menoin. © Lehtikuva
Afganistanissa tehtyjen suomalaissurmien syyllisten tuomiolle saaminen näyttää mahdottomalta.

Kersantti Petri Immosen oli määrä lopettaa Afganistan-komennuksensa kesän 2007 lopulla. Immosen kotiväki Anjalankosken Enäjärvellä odotti häntä kesän alussa lomalle, mutta tienvarsipommi ehti ensin. Siniristilipulla peitetty arkku saapui kotimaahan toukokuun lopussa koko kansan surressa Suomen ensimmäistä Afganistan-uhria.

Suomalaiset poliitikot vaativat tuoreeltaan tapahtuneen perinpohjaista selvittämistä ja syyllisten rankaisemista. Ulkoministeriö lähetti nootin Afganistanin lähetystöön. Suomalaisille asiaa luvattiin tutkia, selvittää ja ottaa sen jälkeen yhteyttä.

Jo tuolloin ulkoministeriössä kuitenkin tiedettiin paljon sellaista, mitä ei suurelle yleisölle kerrottu.

Kerrassaan kiusallista

Vuotosivusto Wikileaks julkaisi 2011 salaisen sähkeen, jonka tiedot olivat lähtöisin suomalaisviranomaisilta.

Sähkeestä selvisi, että seitsemän tienvarsipommin asettajaa oli saatu kiinni ja tuomittu vankeuteen, mutta viisi heistä oli vapautettu lähes saman tien – kaksi oli jäänyt vankilaan, koska heidän perheillään ei ollut varaa maksaa korruptioon tarvittavia lunnaita.

Virallinen Suomi vaikeni, koska julkisella keskustelulla ei haluttu vaarantaa Suomen osallistumista Nato-johtoiseen Isaf-operaatioon.

Seura nosti murhatutkinnan jumiutumisen esiin helmikuussa 2014. Kysyimme, miksi Immosen surmaa ei otettu asialistalle edellisenä keväänä, kun Afganistanin presidentti Hamid Karzai vieraili täällä. Karzaihan oli tehnyt päätöksen syyllisten vapauttamisesta.

Silloinen pääministeri Jyrki Katainen (kok) kertoi kantanaan, että tapauksen tutkiminen oli toivotonta, ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) sysäsi vastuun presidentin kanslialle, joka valmisteli Karzain vierailun ohjelman.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuuli asiasta tuolloin ensimmäistä kertaa Seuralta ja lupasi neuvotella Immosen tapauksesta tuolloin jo väistymässä olleen Karzain seuraajan kanssa.

Mitä siis on tehty näiden neljän vuoden aikana?

Afganistan

Presidenttien tapaaminen. Hamid Karzai ja Sauli Niinistö kättelivät keväällä 2013. Tapaus-Immonen ei kuulunut tuolloin asialistalle. ©LEHTIKUVA

Kiitos ja anteeksi

Seura muistutti presidentinkansliaa Niinistön lupauksesta viime syyskuun alussa ja pyysi tietoja, missä Immosen asia makaa.

Vastaus tuli viikko sitten.

Sen mukaan presidentti otti viikko kyselymme jälkeen aiheen esille kahden kesken Afganistanin presidentin Ashraf Ghanin kanssa osallistuessaan New Yorkissa YK:n yleiskokoukseen.

”Presidentti Niinistö muistutti presidentti Ghania Afganistanin lupauksesta uusia oikeudenkäynti ja pyysi afgaaniviranomaisten tukea uuden oikeudenkäynnin toteutumiseksi”, viestintäpäällikkö Katri Makkonen vastaa sähköpostissaan.

”Afganistanissa on vuoden 2002 jälkeen saanut väkivaltaisesti surmansa neljä Suomen kansalaista. Myös muut kuolemantapaukset olivat tapaamisessa esillä”, Makkonen jatkaa.

Hän huomauttaa, että kersantti Immosen kuolemantapaus on ollut ”hyvin vaikeasti selvitettävä”.

”Afgaanipoliitikot ovat toistuvasti luvanneet eri yhteyksissä uutta oikeudenkäyntiä, mutta lupausta ei ikävä kyllä ole vieläkään toteutettu.”

Onkin ilmeistä, ettei asiassa päästä tämän pitemmälle Suomen omin voimin. Jatko on afganistanilaisten käsissä.

”En usko, että murhaajat selviää koskaan. Ne pääsee kuin koira veräjästä. Ei poliitikot pysty mihinkään”, Petri Immosen äiti summasi Seuralle helmikuussa 2014.

Sattumanvaraista oikeutta

Toinen Afganistanissa kaatunut rauhanturvaaja oli yliluutnantti Jukka Kansonen, jonka mersu ajoi miinaan 15.2.2011. Silloinen ulkoministeri Alexander Stubb (kok) kiirehti tapahtuman jälkeen kommentoimaan julkisuuteen, että Suomi jatkaa Isaf-operaatiossa kuten ennenkin.

”Sotilaan kuolema ei vaikuta Suomen toimintaan Afganistanissa.”

Suomen suurlähetystön tiedossa ei ole, että syyllisiä olisi ikinä löydetty.

”Paikalliset viranomaiset eivät ole toistuvista pyynnöistä huolimatta toimittaneet tietoja mahdollisen rikostutkinnan tuloksista”, viestintäpäällikkö Makkonen kertoo.

Kesällä 2014 Heratin maakunnassa asemiehet tappoivat kaksi suomalaista avustustyöntekijää. Kolme tekijää saatiin kiinni ja tuomittiin, heistä yksi kuolemaan. Tässä Suomen lähtökohta on toinen kuin sotilaiden tapauksissa: Suomi on toistuvasti ilmoittanut vastustavansa kuolemantuomion täytäntöönpanoa.

Diplomatiaa kulisseissa

Suomalaisuhrien asia ei ole kokonaan unohtunut.

Syyskuun puolivälissä ulkoministeriöllä oli iloista kerrottavaa. Tästä syystä järjestettiin tiedotustilaisuus.

Toukokuussa Kabulissa siepattu 37-vuotias suomalaisnainen oli viimein saatu vapautettua, ja nyt oli keskinäisten kiitosten aika. Ruotsalaisessa Operation Mercy -hyväntekeväisyysjärjestössä työskennelleen naisen vapauttamisesta oli tiettävästi vaadittu lunnaita. Ulkoministeriön tiedotustilaisuuteen videolinkkiyhteydellä Washingtonista osallistunut ulkoministeri Timo Soini (sin) kiisti, että niitä olisi maksettu.

”Tärkeintä on, että hän on turvassa ja voi palata kotiin”, Soini kertoi kansalaisille.

Turhista tai turhauttavista neuvotteluista sen sijaan kerrotaan valikoivammin.

Presidentin kanslian mukaan ulkoministeri Soini on ottanut Immosen ja muiden Afganistanissa surmattujen suomalaisten kohtalot esille muun muassa presidentti Ghanin ja ulkoministeri Salahuddin Rabbanin kanssa. Vuosi sitten lokakuussa Soini vieraili Afganistanissa, jolloin Rabbani ”lupasi Suomelle täyden tuen tapausten selvittämiseksi”.

Hyvää päivää ja lämmintä kättä. Suomi ei ole suurvalta, jolla olisi enemmälti pelimerkkejä tavoitteidensa tueksi.

Lue myös:

Afganistanissa murhatun rauhanturvaaja-Petrin äiti suree yhä: Miksi Suomi unohti poikani?

Afganistanissa surmatun avustustyöntekijän ystävä: ”Seija eli täysillä, vaikka kutsumuksen hinta oli kuolema”

Taustalla

1. Nato-johtoisessa Isaf-operaatiossa Afganistanissa kuoli kaikkiaan 3 500 ulkomaalaista sotilasta vuosina 2001–2014. Siviiliuhreja oli samaan aikaan 25 000.

2. Enimmillään suomalaisia sotilaita oli Afganistanissa 200. Isaf-operaatio loppui vuoden 2014 lopussa. Tarkoitus on ollut siirtää vastuu taistelussa talebania vastaan afganistanilaisille itselleen. Tulokset ovat olleet kyseenalaiset.

3. Presidentti Donald Trump lupasi Yhdysvaltain vetäytyvän Afganistanista. Viime elokuussa hän kuitenkin pyörsi aikeensa. Käynnissä olevaan Resolute Support -operaatioon Suomi on lähettänyt 40 sotilasta.

4. Afganistanin kehitysapuun ja sotaan Suomi on sijoittanut tähän mennessä noin 500 miljoonaa euroa.

5. Oopiumia Afganistan tuottaa eniten maailmassa. Viimeisen vuoden aikana tuotanto on lähes tuplaantunut. Oopiumi on tärkeä tulonlähde paitsi huumeparoneille myös talebanille sekä korruptoituneille viranomaisille.

X