Korona-armo päättyi: Kela leikkaa taas työttömiltä tukia sillä virkailijoiden mukaan normaaliolot palasivat – ”Alentamismenettelyssä on kehittämistarpeita”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kela on viime vuosina palkannut lisää ihmisiä käsittelemään tukipäätöksiä. Ratkaisut tehdään paperien perusteella.
Kela on viime vuosina palkannut lisää ihmisiä käsittelemään tukipäätöksiä. Ratkaisut tehdään paperien perusteella.
Poikkeusolojen armonaika päättyi: toimeentulotuen alentamiset on taas otettu Kelassa käyttöön, vaikka korona estäisi yhä työn tai koulutuksen hakua.

Perustoimeentulotukipäätökset siirtyivät kuntien sosiaalivirastoista Kelaan vuonna 2017. Siitä lähtien Suomessa on käyty julkista keskustelua siitä, tulkitsevatko Kelan virkailijat tukien myöntämis- ja perumisperusteita tiukemmin kuin lempeämmäksi oletetut kuntien sosiaalitoimen ihmiset. Kela on myös ihan lainmukaisesti saanut alentaa työttömiltä tukia, mikäli tämä ei etsi aktiivisesti töitä tai hakeudu koulutukseen.

Näissä leikkauksissa oli kuitenkin viime vuonna koronapandemian aiheuttama tauko. Sosiaali- ja terveysministeriö suositteli keväällä 2020 Kelalle tuenalennusten keskeyttämistä poikkeusolojen ajaksi, koska monen ihmisen mahdollisuudet hakea töitä tai koulutusta olivat keskeytyneet.

Toukokuussa Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kirjoitti Yleisradion kolumnissaan Kelan alkaneen kyykyttää köyhiä, kun se on ottanut taas tu­kien leikkaamiset käyttöön.

Kelan virkailijat katsovat, että normaalioloihin on jo palattu

Pandemia ei ole mitenkään ohi, eivätkä esimerkiksi kaikki aikuiskoulutuspaikat toimi vieläkään normaalisti.

Silti Kelan virkailijat katsovat, että normaalioloihin on jo palattu.

Toimeentulotuen perusosaa voi leikata 20–40 prosenttia, jos tuensaaja ei täytä lakisääteisiä velvollisuuksiaan eli ilmoittaudu työnhakijaksi, hanki tai ota vastaan työvoimapoliittista koulutusta.

Tuen leikkauksilla on ollut alunperin hyvä tarkoitus. Niillä on haluttu patistaa ihmisiä hakeutumaan aktiivisemmin takaisin työelämään.

Silti välillä tukileikkauksia on käytetty tuensaajien mielestä Kelassa liian automaattisesti, tilanteissa joissa inhimillinen harkinta olisi ollut paikallaan. Etenkään syrjäisillä paikkakunnilla asuvilla pitkäaikaistyöttömillä kun ei ole samanlaisia mahdollisuuksia lähteä töihin tai koulutukseen kuin suurten kaupunkien asukkailla.

Vaikea elämäntilanne ja huono tuuri kruunattiin työttömän tuenalennuksella

Äänekosken Suolahdessa asuvan 52-vuotiaan Kaisan (nimi muutettu) esimerkki osoittaa, miten tuenalennus voi osua kohdalle vaikean elämäntilanteen ja huonon tuurinkin takia.

Pitkään työttömänä ollut Kaisa joutui sairaalaan leikkauk­seen, josta toipuminen ei sujunutkaan suunnitelmien mukaisesti.

Leikkauksesta seurasi komplikaatioita ja tikitkin aukesivat. Tämän kaiken takia hän joutui sairaalaan, jossa oli useampia kuukausia.

Sairaalassa oleva yksinasuja ei tietenkään päässyt tällä välillä noutamaan postiaan – ja vastaamaan kotona odottaviin Kelan patistelukirjeisiin.

Mikset mennyt töihin

Aikanaan sairaalasta kotiutettua toipilasta odotti postilaatikossa ikävä yllätys. Kela oli alentanut Kaisan perustoimeentulotuen perusosaa 20 prosenttia.

Se johtui Kaisan mukaan siitä, että hän ei ollut vastannut viranomaiskirjeisiin eikä ottanut tarjottua kuntouttavan työtoiminnan paikkaa vastaan.

Kaisa ei viranomaisviesteistä tiennyt, koska hän oli samaan aikaan sairaalassa.

”En saanut edes maitopurkkia nostaa, joten enhän minä mitään työtä olisi voinut edes tehdä”, Kaisa sanoo.

Leikkaus tarkoitti noin sadan euron siivua Kaisan noin viidensadan euron toimeentulotuesta.

Kaisa on saanut tukea vuosien ajan, sillä hän ei ole työllistynyt avoimille työmarkkinoille eikä hänellä ole ammattitutkintoa.

Tuen alennus tarkoitti perusasioissa, kuten ruoassa säästämistä.

”Siinä jo kiristettiin, että tuki putoaa vielä 40 prosenttia, jos en ole aktiivinen”, Kaisa kertoo.

Kaisa otti yhteyttä viranomaisiin, selitti tilanteen ja haki sairauspäivärahaa.

Kela kertoi lopettavansa tuenalennuksen, mutta jo leikattuja rahoja ei kuitenkaan palautettu.

Kaisan voimat eivät riittäneet päätöksestä valittamiseen, sillä hän oli edelleen leikkauksen jäljiltä huonossa kunnossa. Työkyvyttömyys kesti leikkauksen jälkeen kuukausia.

Harmittaa yhä

Kun kävely alkoi taas sujua, Kaisa alkoi käydä kerran viikossa kuntouttavassa työtoiminnassa.

”Toimeentulotuki ei ole muutenkaan iso raha, joten aloin kyllä olemaan aktiivinen”, Kaisa perustelee.

Tämän jälkeen Kaisa on ollut koko ajan tähän päivään asti mukana kuntouttavassa työtoiminnassa – lukuun ottamatta nyt pandemian siihen aiheuttamia katkoksia. Viranomaiset ovat välillä keskeyttäneet kuntien työllistämistoimintoja koronarajoitusten takia.

Kaisa on siis yleensä aktiivinen työnhakija, ja pitääkin hänelle järjestetystä kaupungin työtoiminnasta.

Kaisa työskentelee työtoimin­nassa nyt neljänä päivänä viikossa ja saa siitä 9 euron ylläpitokorvauksen.

Aiempaa, automaattiselta tuntunutta alentamispäätöstä hän ei sen sijaan vieläkään ymmärrä.

”Tuen alentaminen on suoraan sanottuna ihan pers**stä, koska eihän ihminen voi sille aina mitään, jos ei edes pysty olemaan aktiivinen. Toivoisin tähän vähän järjen käyttöä”, Kaisa sanoo.

Kaisan nimi on muutettu asian henkilökohtaisuuden takia.

Monilla paikkakunnilla työvoimakoulutuksia on peruttu koronan takia. Työttömän pitää kuitenkin hakea vaikka olemattomiinkin koulutuksiin, muuten tuesta voidaan nipistää. © Markku Ulander/Lehtikuva

Monilla paikkakunnilla työvoimakoulutuksia on peruttu koronan takia. Työttömän pitää kuitenkin hakea vaikka olemattomiinkin koulutuksiin, muuten tuesta voidaan nipistää. © Markku Ulander/Lehtikuva

X